Matti Pirhonen
Pariladonkuja 2
33920 Pirkkala
0503202890
|
Mielipidekirjoitus Pirkkalaisessa maaliskuu 2013; Keskuspuhdistamo ja kuntauudistus kummastuttavat Tampereen seudulla Jaakko Pitkänen kirjoitti 27.2. Pirkkalaisen viikon vieraana osuvasti Pirkanmaan keskuspuhdistamon vaiheista. Samalla hän viittasi kuntaliitoskeskustelun arveluihin puhdistamon rakentamisesta Pirkkalaan. Parasta aikaa on yleisön nähtävillä uusi YVA-arviointiselostus vertaillen nykypuhdistamojen kunnostusta ja keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen. Monia hankkeita koskevista selosteista tämä on laajin ja monipuolisin. Se tarjoaa kaksi vaihtoehtoa vertailtaviksi niin kansalaisille kuin kuntapäättäjille, sikäli kun joku n. 800 sivua jaksaa lukea. Valitettavasti vertailu on mielestäni tehty hieman tarkoitushakuisesti, niin että keskuspuhdistamoa on korostettu kaupunkiseudun suunnittelun lähtökohdista parempana vaihtoehtona. Tällainen on mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Samanaikaisesti pitäisi huomioida alueiden valtakunnalliset käyttötavoitteet, joissa puhutaan olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisestä. Pitää miettiä, millainen hiilijalanjälki aiheutuu valtavan uuden puhdistamon rakentamisesta ja paljonko siihen käytetään uusiutumatonta materiaalia ja energiaa. Olemassa olevat puhdistamot saataisiin parannettua nopeasti, pienellä vaivalla ja vähäisellä hiilijalanjäljellä. Eikä tarvittaisi kalliita siirtolinjoja. Asiantuntijoina lukuisat ympäristöjärjestöt ovat aikaisemmissa lausunnoissaan todenneet nykypuhdistamojen parantamisen parhaaksi vaihtoehdoksi. Syitä ovat mm. hajautettu jäteveden purku luonnollista puhdistusta korostaen, vähäisemmät rakennusaikaiset vaikutukset ympäristöön, vähäisemmät riskit käyntihäiriön sattuessa, pienempi jäteveden pistekuorma, nopea mahdollisuus soveltaa uutta puhdistusteknologiaa, joustavat ratkaisut ja vähäisemmät käytön vaikutukset lähiympäristöön ja ihmisiin. Sulkavuoren keskitetyssä vaihtoehdossa pitäisi rakentaa uudet siirtolinjat Lempäälästä ja Pirkkalasta. Siirtolinjoja kulkisi suojelualueiden vierestä ja lukuisten arvokkaiden luontokohteiden läpi. Haittaa olisi myös asutuksen liepeiltä kulkevista viemäreistä pumppuasemineen. Linjauksista on haittaa sekä ihmisille, että maankäyttöön. YVA-arviointiselosteet eivät luonnollisesti käsittele kustannuksia. Nykypuhdistamojen parantaminen verrattuna keskuspuhdistamoon säästää yhteiskunnan varoja lähes 150 milj. euroa. Samanaikaisesti etsitään säästökohteita kunta- ja SOTE-uudistuksella. Tampereen lähikunnat tulevat toimeen omillaan, ja ne ovat päättäneet pysyä itsenäisinä. Parhaillaan SOTE-keskustelu velloo kuumana, vaikka on itsestään selvää, että rakenteita rikkomaton maakuntamalli olisi tehokkain ratkaisu. Muutaman sadan tuhannen asukkaan malli erikoissairaanhoidossa on taloudellisesti järkevä. Kuntasektorilla pyritään palveluiden turvaamiseen ja kustannussäästöihin, mutta samalla suunnitellaan kalliita kunnallisteknisiä uudishankkeita kuten puhdistamoa ja tekopohjavesihanketta. Vanhojen järjestelmien kehittäminen olisi edullisempaa. Voidaankin kuntapäättäjiltä perustellusti kysyä, mitä tekisit esim. turhista investoinneista säästyvällä 150 milj. eurolla? Minä ainakin laittaisin sen terveydenhoitoon, nuorten työllistämiseen ja ikääntyvän väestön palveluihin. Investointien järkevällä suunnittelulla saadaan rahaa jäämään hyödylliseen käyttöön paremmin kuin puoliväkisin tehdyillä kuntaliitoksilla ja väärin kuntauudistukseen kytketyllä erikoissairaanhoidon mallilla. Päättäjillä on valittavana putsareista hajautettu ymäristöystävällinen ja taloudellinen malli tai Tampereen kaupungin asumisen tiivistämistä korostava keskuspuhdistamomalli. Kummallakin on etunsa. Vai tehdäänkö ratkaisut tosiasiassa kuntapäättäjien ulottumattomissa? Matti Pirhonen Mielipidekirjoitus Pirkkalaisessa 10.3.2010 alkuperäinen, vähäisin muutoksin
Keskuspuhdistamo kuivuu kokoon
Tampereen Vesi on lähettänyt kuntiin kirjeen, jossa pyydetään selvitystä keskuspuhdistamohankkeessa mukana olosta. Kustannukset on selvitetty nyt kuntakohtaisesti ja mukana ovat keskuspuhdistamon paikat Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella. Myös nykyisten puhdistamojen tehostaminen ja osittainen yhdistäminen sekä suppea vaihtoehto keskuspuhdistamosta esim. Tampereen Sulkavuoresta ovat esillä.
Neljääntoista kuntaan osoitettu kirje on jo Lempäälässä käsitelty. Sulkavuoren vaihtoehto on todettu sopivimmaksi, jonne kapasiteettivaraus jätevedestä annetaan. Sen ohella pidetään vielä portit auki jatkaa omaa puhdistamoa vuoden 2020 jälkeenkin ja pidätetään neuvottelumahdollisuus poistua hankkeesta.
Oriveden ja Nokian kaupunkien tekniset lautakunnat ovat hylänneet keskuspuhdistamon. Päätöstä odottavat vielä Akaa ja Valkeakoski, missä yleisesti keskitettyä ratkaisua pidetään liian kalliina.
Näyttää siltä, että jättilaitos pienenee kuin pyy maailmanlopun edessä. Kunnalliset päättäjät ovat kuunnelleet parasta konsulttia rahaa. Jättilaitoksen kertainvestoinnin hinta on paikkakuntakohtaisesti vaihdellen pääosin 2-5-kertainen 0+-vaihtoehtoon verrattuna. Keskuspuhdistamon supistuminen lähelle sitä kapasiteettitasoa, mitä nykyisillä Raholan ja Viinikanlahden puhdistamoilla on, ei uhkaa enää ihmisten terveyttä ja luontoa. Purkuputki yhteen paikkaan Pyhäjärveä on vielä ongelma, koska lääkeaineiden, hormonien, kemikaalijäämien, myrkkyjen yms. pienhiukkasten määrä paikallisesti lisääntyy valtavasti. Suppeakin keskuspuhdistamo osana 0+-ratkaisua säästäisi yhteiskunnan investointivaroja noin70 miljoonaa euroa verrattuna laajaan vaihtoehtoon.
Pirkkalan kunta on myös katsonut parhaaksi paikaksi Sulkavuoren. Paras jätevesiyhteistyökumppani on Tampere, jonne jätevedet jo nyt sopimuksen mukaan siirretään.. On ensiarvoisen merkittävää, että Pirkkalan arseeninen maaperä välttyy suuremmilta louhimisilta, alueet eivät pirstaloidu ja kulttuurimaisema säilyy.
Oman mielenkiintoisen lisän puhdistamoasiaan tuo Tampereen Veden valitus Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen nykyisten puhdistamojensa typenpoiston parantamisvaateesta. Mikäli oikeuden päätös pysyy voimassa ja kunnostukset toteutetaan, maksavat toimenpiteet karkeasti arvioiden 80 milj.euroa. On todennäköistä, että silloin Sulkavuori-hankkeeseen ei olisi rahaa eikä se olisi mielekästäkään. Joka tapauksessa hanke ainakin lykkäytyisi hamaan tulevaisuuteen. Miksi siis ei heti mennä luontoa, ihmistä ja yli 200 milj. € rahaa säästävään 0+-vaihtoehtoon?
Näin yhteiskunnan rahoja hukataan usean vuoden ajan turhaan suunnitteluun ja kalliisiin konsultteihin. Jätevesimaksuihin lienee helppo vierittää kulut. Toivottavasti me pirkkalalaiset maksamme vain oman osamme siitä.
Matti Pirhonen
Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 9.3.2010 alkuperäinen, otsikkoa muutettu Keskuspuhdistamosta suppea
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila kirjoitti Aamulehden mielipidesivulla 3.3. mielenkiintoisesti Oslon puhdistamosta, mihin nojaten hän perusteli keskuspuhdistamon etuja. Ottamatta kantaa kirjoituksen väittämiin, tuon esiin joitain mielestäni oleellisia näkökohtia puhdistamoasiassa.
Oslon puhdistamossa on otettu käyttöön ilmeisesti erilaista tekniikkaa, mitä Pirkanmaalle on suunniteltu. Pirkanmaan keskuspuhdistamon eräs heikoin lenkki on juuri suuruus ja vanha tekniikka. Tämä massiiviset rakenteet vaativa laitteisto on jo yli 10 vuoden päästä auttamattomasti vanhanaikainen. Uuden tekniikan käyttöönotto on vaikeaa suurissa prosesseissa. Parhaiten uudet keksinnöt ovat hyödynnettävissä juuri pienissä puhdistamoissa, mitä edustaa 0+-ratkaisu. Esimerkkinä viimeaikaisista tutkimuksista on kalvosuodatustekniikka, mitä käytetään jo mm. kaatopaikoilla.
Purkuputken sijoitusta suurissa puhdistamoissa ei ole missään tehty vesimäärältään pieniin ja vähävirtauksisiin sisävesiin. Niinpä yksi purkuputki aiheuttaa suuren lisäyksen hormonien, lääke-, myrkky- ja kemikaalijäämiin. Vaikka keskuspuhdistamo olisi suppea, haitta olisi melkoinen.
Rasilan kirjoituksessa jäin kaipaamaan puuttuvaa näkökohtaa yritystoimintaan ja työllistämiseen.. Keskuspuhdistamo olisi näiden kannalta huonoin ratkaisu. Kunnat joutuvat kilpailuttamaan jättihankkeessa suuret urakat Euroopan Unionin alueella, ellei onnistuta pilkkomaan hanketta pieniin osiin. On vaarana, että paikalliset urakoitsijat jäävät nuolemaan näppejään. Pikainen nykyisten puhdistamojen saneerauspäätös edulliseen suhdanteeseen toisi työtä monelle Pirkanmaan yrittäjälle. Samoin työpaikka olisi turvattu nykyisellä vaativaa ammattitaitoa omaavalla puhdistamohenkilökunnalla.
Onneksi keskuspuhdistamohanke on supistumassa Tampereen Veden nykyisiä asiakkaita palvelevaksi laitoksesi, eikä siis rasita kohtuuttomasti maakunnan asukkaita. Tätä todistaa teknisten lautakuntien ja kunnanhallituksien päätökset ja esitykset luopua jättihankkeesta muualla Pirkanmaalla. Mikäli Vaasan hallinto-oikeuden päätös pysyy voimassa, jonka mukaan Tampereen nykyiset puhdistamot on kunnostettava, siirtynee keskuspuhdistamohanke hamaan tulevaisuuteen.
Näin on odotettavissa, että yhtä tehokas ja yli 200 miljoonaa euroa yhteiskunnan investointivaroja säästävä nykyisten puhdistamojen kunnostaminen ja osittainen yhdistäminen toteutuvat. Myös vaihtoehtoisesti suppea keskuspuhdistamo yhdistettynä edelläkuvattuun 0+-ratkaisuun on tervetullut. Hajautetulla riskittömällä mallilla turvaamme parhaiten puhtaat vedet lapsillemme.
Matti Pirhonen Pirkkala
Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 20.11.09 alkuperäinen, otsikko muutettu
Lisäpuhdistamo Sulkavuoreen? Moni lukija varmaan yllättyi 14.11. Aamulehden uutista. Siinä kerrottiin mahdollisuudesta sijoittaa jätevedenpuhdistamo Tampereelle. On hyvä, että löytyy uusi suppeampi vaihtoehto. Tosiasia joka tapauksessa on, että jättipuhdistamo ei poista kaikkia riskejä ja aiheuttaa haittaa ympäristölle, jos kysymyksessä olisi jäteveden purku Pyhäjärveen yhdellä putkella. Hajautettu purku poistaisi ongelmat. Koska Tampereen kaupunki on kuunnellut naapureitaan, voisivat jatkoneuvottelut koskea vesienhuollon kehittämissuunnitelman todellisia tarkoitusperiä ja tuloksia. Suurin osa Pirkanmaan kunnista on todennut tarpeellisena tarkastella jätevesien käsittelyä myös tulevaisuudessa paikallisina ratkaisuina. Koko asian ydin on, että keskitetään pienet puhdistamot alueellisesti niin, että saadaan vähintään 10 000 asukasvasteluvun puhdistamoja. Näissä noudatettaisiin asetuksen mukaista tehostettua typenpoistovaadetta ja samalla kehitettäisiin jäljellejääviä puhdistamoja. Näin näitä vesienhuollon suunnitelman mukaisia hajakeskitettyjä, keskisuuria puhdistamoja jäisi 7 kpl sekä suunnilleen samanlainen määrä pienempiä puhdistamoja. Mikään ei sulje pois Tampereen kaavailemaa uutta puhdistamoa Sulkavuoreen, jos se pysyisi sillä reviirillä, mitä se nyt käsittää eli noin 250 000 asukasta. Pirkkalan puhdistamotilaisuudessa 10.11. tuli selväksi, että jättipuhdistamoon ei ole suunniteltu uuden tekniikan mukaista kalvosuodatusta. Niinpä lääke-, hormoni-, myrkky-, kemikaali- yms. jäämät vähävetiseen ja ajoittain virtaamattomaan sisämaan järveen aiheuttaisivat haittaa. Pienempiin puhdistamoihin uuden tekniikan sovellutukset on helpompi rakentaa. Nyt olisi heti kaikkien Pirkanmaan kuntien ryhdyttävä jätevesiyhteistyöhön naapureidensa kanssa, jotta näitä hajakeskitettyjä puhdistamoalueita muodostuisi edelleen lisää. Kunnallisilla päätöksentekijöillä on oivallinen tilaisuus säästää 215 miljoonaa euroa tehostamalla nykyisiä puhdistamoja verrattuna keskuspuhdistamon investointikustannuksiin Vaikka kaavailtu Tampereen uusi puhdistamo olisi jättipuhdistamo, säästö olisi silti melkoinen. Pirkkalan keskuspuhdistamoon verrattuna siirtotunneleita tarvittaisiin puolta vähemmän, eli noin 10 km. Säästö siinäkin olisi yli 20 milj.euroa. Mikäli rakennettava puhdistamo pienenee vain nykyisiä asiakkaita palvelevaksi, noin 50 miljoonan euron siirtoviemärit maakunnasta jäävät pois. Tämän lisäksi supistuva laitoksen koko pienentää Tampereen uuden puhdistamon hintaa huomattavasti alkuperäiseen verrattuna. Työmme Kokemäenjoen vesistön puolesta on tuottanut tulosta, mutta on vasta puolitiessä. Lähiviikkojen tapahtumat tuovat uusia haasteita. Sulkavuoreen suunniteltava kalliopuhdistamo olisi hyvä ratkaisu typenpoiston kannalta, mutta odotamme myös uutta innovaatiota käyttöönotettavaksi. Veden kulutusta tulee suunnitelmallisesti vähentää. Lisäksi Tampereen seudun asukasluvun kasvutavoite on suunnittelussa ylimitoitettu. Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden väläyttämä ajatus pienemmästä uudesta puhdistamosta tai jopa 0+ -vaihtoehdosta on tervetullut. Uusi puhdistamo olisi lähellä rakennettavaa Vuoreksen aluetta ja Sääksjärveä. Siitä riittäisi todennäköisesti arseenitonta mursketta vieressä oleville työmaille. Nähtäväksi jää, säilyykö suunnitelmissa ainakin Raholan puhdistamon tehostaminen ja mikä tulee olemaan Viinikan laitoksen kohtalo. Viinikan alueen vapautuminen asuntotuotantoon toisi varoja Tampereen kassaan uutta Sulkavuoren puhdistamoa varten.
Matti Pirhonen Pirkkala
Mielipidekirjoitus Pirkkalaisessa 21.10.2009
Keskuspuhdistamon hintakikkailua Pirkkalaisen mielipidepalstalla14.10. Mikko Leuku kirjoitti napakasti purkuputkikikkailusta ja toi lopuksi esiin kysymyksen hinnasta. En malta olla kirjoittamatta asiasta, vaikka se olisi paremmin Tampereen Veden asia. Mielestäni tämä liikelaitos ei uskalla tai ei halua julkaista tarkkoja tietoja asiasta suurelle yleisölle. Tampereen Vesi on tosin Aamulehden mielipidesivulla 13.3.2009 julkaissut, että keskuspuhdistamo on 163 milj. € kalliimpi kuin 0+-vaihtoehto 30 vuoden elinkaarilaskelmassa. Samat tiedot olivat myös laitoksen nettisivuilla, kunnes ne vaivihkaa katosivat. Kesän ja syksyn kuluessa joissain asiantuntija- ja yleisötilaisuuksissa on lukuja vilautettu valkokankaalla. Nopealukuinen on niistä voinut todeta, että kertainvestointina 0+-ratkaisu on noin 215 milj.€ edullisempi kuin 356 miljoonaa € maksava jättipuhdistamo tunneleineen ja siirtoviemäreineen. Tämä kertainvestointikustannushan on se tämän hetkinen summa, minkä keskuspuhdistamohankkeeseen mahdollisesti mukaan jäävät kunnat joutuvat tavalla tai toisella haalimaan kokoon. Ensi vuonna summa on aivan varmasti suurempi. Kunta-alan ammattilehtenä tunnetussa Kuntatekniikka -lehdessä numero 4/09 kustannusrakennetta oli selvitelty. Lopuksi Tampereen Vesi esitti, että keskuspuhdistamon kustannus olisi 0,25 €/jätevesikuutio kalliimpi kuin 0+-kustannus 30 vuodelle jakaen. Tätä samaa periaatetta käytettiin myös Lempäälän kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa. Näin häipyy todellinen investointikustannus. Vielä pienemmäksi voitaisiin kuvata asiaa, paljonko kustannus olisi litraa kohden, jakamalla kuutiohinta tuhannella. Näin katoaa yli 350 miljoonan turha investointi. Tampereen veden sivulla on tällä hetkellä pelkän keskuspuhdistamon investointihinta n.250 miljoonaa €. Eikö laitos uskalla enää laittaa sivuilleen 3.7. suoritetun päivityksen jälkeen siirtotunneleista ja maakunnallisista siirtoviemäreistä tulevaa yli 100 miljoonan lisäystä keskitetyn hintaan? Syksyn kuluessa Tampereen Vesi kysyy kuntien osallistumista hankkeeseen. Julkisuuteen ei ole tihkunut tietoa kuntien maksuosuuksista. Suurpuhdistamon kustannukset lienevät n. 2-5 kertaiset muille kunnille kuin Tampereelle verrattuna hajautettuun ratkaisuun. Syksyn aikana luultavasti saadaan Pirkkalaan puhdistamoasiaa käsittelevä tiedotustilaisuus. Toivottavasti silloin lasertikku pysähtyy hetkeksi valkokankaalle osoittamaan sitä 0+-vaihtoehdon Tampereen Veden laskemaa n. 141 milj. € investointikustannusta. Tämä luku seisauttanee monen vielä keskuspuhdistamoa haikailevan ajatukset.
Matti Pirhonen
Mielipidekirjoitus Aamulehti 20.10.2009
Jätevesien hajakeskittäminen järkevää
Aamulehden mielipidesivulla oli 12.10. kunnallisneuvos Raimo Sirénin kirjoitus keskuspuhdistamosta. Hän kirjoittaa, että Pirkanmaan ympäristökeskuksen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa todetaan selkeästi ympäristökeskuksen suosituksen olevan keskuspuhdistamoratkaisu. Mielestäni asia ei ole lainkaan selkeä, vaikka suositus on keskuspuhdistamo.
Tutkin tämän asiakirjan, jossa todetaan ”jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta suurin osa kunnista piti tarpeellisena tarkastella jätevesien käsittelyä myös tulevaisuudessa perustuen nykyisiin paikallisiin ratkaisuihin” (kohta Jätevesien käsittelyn suunnitelma). Keskittämistä suurempiin yksiköihin toivotaan. Avainasia tässä asiakirjassa on pienten puhdistamojen yhdistäminen siten, että saataisiin yli 10 000 asukasvasteluvun puhdistamoja, joihin sovelletaan tehostettua typenpoistoa. Muutenkin puhdistusprosesseja on järkevää tehostaa suuremmissa yksiköissä kuin aivan pienissä.
Asiakirjassa on tutkittu useita malleja kautta Pirkanmaan. Keskuspuhdistamo -nimikettähän käytetään jo esimerkiksi Valkeakoskella, johon jätevesi johdetaan useasta paikasta. Keskittämistä tapahtuu tai suunnitellaan jo Juupajoelta Orivedelle, Vesilahdelta Lempäälään ja Hämeenkyröstä Nokialle. Kaikkein suurimmat puhdistamokeskittymät ovat luonnollisesti Tampereen puhdistamot, joihin johdetaan yli 60 % Pirkanmaan jätevesistä.
Mielestäni kehittämissuunitelman tarkoitusperiä tukee parhaiten nykyisten puhdistamojen kehittäminen ja osittainen yhdistäminen. Lisäksi tämä ratkaisu säästäisi 215 miljoonaa euroa investointikustannuksissa verrattuna jättipuhdistamoon.
Asiakirjoja voidaan tulkita monella tapaa. Valitettavaa on kuitenkin, että 0+-vaihtoehto monissa asiakirjoissa on jätetty tutkimatta tai huomioitu vain ohimennen. Kunnallisille päättäjille ei ole tuotu mahdollisuutta tutkia vaihtoehtoja tai ne tulevat todella myöhään.. Nyt kunnilla on vielä mahdollisuus etsiä yhteistyötä lähinaapureittensa kanssa.
Keskuspuhdistamon rakentaminen on pääasiassa Tampereen Veden oma idea. Sen suunnittelu perustuu paljolti Helsingin Viikinmäen laitoksen varsin hyviin tuloksiin. Valitettavasti malli ei sovellu sisämaahan. Tätä tukevat monet lausunnot, joita on jätetty YVA-menettelyn yhteydessä. Asiantuntijoista kriittisimmän lausunnon on antanut Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri.
Matti Pirhonen Pirkkala
Mielipidekirjoitus Aaamulehdessä 12.10.2009 (otsikko muutettu)
Purkuputkesta pallotellaan Aamulehdessä oli 3.10. sangen asiallinen uutinen keskuspuhdistamon suunnittelutilanteesta ja erityisesti purkuputken sijoitusvaihtoehtojen muutoksesta. Kirjoituksessa tosin mainitaan, että purkuputken sijoitus ei aiheuta päänsärkyä Pirkkalassa. Tosiasia on kuitenkin, että jopa Pirkkalan kunnanvaltuustossa 26 valtuutettua 43:sta allekirjoitti aloitteen, jossa vaadittiin, että Pirkkalan kunnanvaltuusto tekee päätöksen, mikä on kunnan kanta suunnitteilla olevaan keskuspuhdistamon rakentamiseen. Osana aloitteen perusteluosaa on arvosteltu yhden purkuputken vesistölle aiheuttamaa virkistyskäytön ja kalastuksen haittaa. Nimenomaan suunnittelun viimevaiheessa putki on sijoitettu Pirkkalan ja Nokian rantojen eteenNokian virran luusuaan. Purkuputken sijoitus ja laitoksen rakentamisen suunnittelu valtavine tunneleineen Pirkkalan arseenipitoiseen maaperään ovat synnyttäneet kansaliikkeen. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry, lukuisat kyläyhdistykset ja yksittäiset kansalaiset ovat ottaneet jyrkän kannan Pirkkalan ympäristölle, terveydelle ja vesistölle keskuspuhdistamon purkuputkineen aiheuttamasta haitasta. Suunnittelun pyörteissä purkuputken paikka on pomppinut kuin kumipallo paikasta toiseen. Jopa vähäiset keskuspuhdistamon puoltajat Pirkkalassa työntävät putkea Kuloveteen. Valitettavasti 460 000 asukkaan jätevedet purettuna yhteen paikkaan sisämaassa aiheuttaisivat ekokatastrofin valtavan pistekuormituksen seurauksena. Pirkkalan ja Nokian vedet eivät ole sopiva kenttä kokeilla ensimmäistä sisämaahan vetensä laskevaa suurpuhdistamoa vesistömme pienen koon ja riittämättömän virtauksen takia.
Ongelma mikä Nokian virran luusuaan rakennettavassa purkuputkessa olisi, on Melon voimalaitoksen sulkujen kiinnipitäminen. Tämä aiheuttaa vastavirtauksen, joka tuo jätevedet Vihnusjärven raakavedenottamoon ja kauas Rajasalmen sillan ohi kohti Tamperetta. Purkuputken sijoittaminen lähemmäs Tamperetta ei poista vesistön kuormitusongelmaa. Tampereen puhdistamojen pikainen kunnostaminen uusien normien mukaisiksi vaikuttaisi nopeasti myös sinileväongelmaan. Niinpä Tampereen veden olisi syytä tyytyä hallinto-oikeuden päätökseen, jonka perusteella Viinikan ja Raholan puhdistamot ovat kunnostettava. Mielenkiintoisen lisän keskusteluun tuo EY-tuomioistuimen 6.10.2009 tekemä päätös. Siinä hylättiin kanne, jonka mukaan Suomen viranomaisten olisi edellytettävä typen jälkikäsittely yli 10 000 asukkaan taajamien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoissa, joiden jätevedet virtaavat joko suoraan Suomenlahteen tai sen valuma-alueelle. Mikäli tuomio koskisi muutakin Suomen aluetta, tekisi päätös keskuspuhdistamon rakentamisen tarpeettomaksi. Laitostahan on perusteltu kiristyneillä typenpoisto vaateilla. Purkuputken sijoitusongelmaan on helppo ratkaisu. Luovutaan hyödyttömästä, yli 350 miljoonaa euroa maksavasta investoinnista. Valitaan 215 miljoonaa euroa edullisempi nykyisten puhdistamojen kehittäminen ja osittainen keskittäminen. Näin purkuputket ovat siellä, missä jäte tuotetaankin ja päänsärky ei ylly epidemiaksi asti.
Matti Pirhonen Pirkkala
Mielipidekirjoitus 10.09.09 Lempäälän Vesilahden Sanomissa:
Pirkanmaan keskuspuhdistamon riskit ja kalleus
Tampereen Vesi jatkaa omapäisesti hankesuunnittelua, jonka lopputuloksena Pirkanmaan jätevedet aiotaan koota yhteen jättipuhdistamoon. Pirkkalassa on massiivisen kallioon louhitun suurpuhdistamon suunniteltu sijoituspaikka ja kallioon louhitut päätunnelit, joiden pituus on 20 kilometriä. Rakentaminen alkaisi vuonna 2015 ja käyttöönotto olisi vuonna 2020.
Suurpuhdistamo on valtava yli 350 milj. euron rakennusprojekti verrattuna samantasoiseen nykyisten puhdistamojen perusparannukseen ja osittaiseen yhdistämiseen. Suurpuhdistamovaihtoehdossa maakuntaan rakennettaisiin liki 200 km:n maankäyttöä rajoittava paineviemäriverkosto pumppuasemineen. Kymmenien pumppuasemien toiminta on järjestelmän heikoin lenkki, kun ne vuotavat ja sen myötä haisevat. Purkuputket tulisivat Nokian ja Pirkkalan rannoille Pyhäjärveen. Sinileväongelma pahenisi entisestään, koska suurpuhdistamoa odoteltaessa Pirkanmaalla ainakaan kaksi Tampereen puhdistamoa ei täyttäisi ympäristölupaviraston määräyksiä. Tampere on valittanut lupaehdoista Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Seuraavassa esitämme joitakin näkökulmia hankkeeseen.
Suurpuhdistamon uudisinvestoinnit ovat yli 200 miljoonaa euroa suuremmat kuin samantasoinen saneerausvaihtoehto. Suurpuhdistamo on kunnille, Tamperetta lukuun ottamatta, 2-5 kertaa kalliimpi kuin saneerausvaihtoehto. Käyttökustannukset eivät oleellisesti muuta kustannussuhdetta. Säästyneitä varoja voitaisiin ohjata vaikkapa maatalouden ravinnekuormien keventämiseen.
Mitä 200 miljoonalla veroeurolla Pirkanmaalle voisi vaihtoehtoisesti hankkia? Oleellinen kysymys on: Mikä on kunnille tärkeää, ”hieno” jätevedenpuhdistamo vai kattava kunnallinen palvelu?
Ympäristönäkökulmaa ovat arvioineet Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri sekä monet organisaatiot, yhteisöt ja kansalaiset. Voimme olla vakuuttuneita, että näiden arvioiden perusteella suurpuhdistamoa ei missään nimessä ole syytä rakentaa. Kalliotunneleiden louhiminen aiheuttaa vakavan riskin yhdyskuntien vesihuollolle pohjavedenpintojen alenemisen takia. Tampereen Vesi on tämän lisäksi valinnut Pirkkala-vaihtoehdon parhaaksi, vaikka koko keskuspuhdistamosuunnittelun ajan on tuotu esille alueen arseeni-pitoisuus. Arseeni on Etelä-Pirkanmaan geologiasta tuttu ympäristömyrkky.
Kokemäenjoen vesistön puolesta -kansalaisliike on koonnut voimansa Nokialla ja Pirkkalassa. Vastustamme suurpuhdistamon rakentamista, koska siitä on pelkästään haittaa maakunnalle. Kannatamme nykyisten puhdistamojen perusparannusta ja osittaista yhdistämistä.
Matti Pirhonen, Pirkkala Jukka Pulakka, Nokia
Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 21.07.-09 alkuperäisenä ilman valokuvaa (otsikko muutettu) Sinilevä Pyhäjärvessä MIELIPIDE
Sinilevä on vesistöissämme luonnostaan esiintyvää bakteerin kaltaista, mutta levämäisesti käyttäytyvää eliöstöä. Vesistöjen rehevöityminen fosfori- ja typpipäästöjen takia on lisännyt huomattavasti sinilevän esiintymistä. Pyhäjärvi Kokemäenjoen vesistön kokooja-altaana kerää hälyttävässä määrin ravinteita alajuoksulleen. Tänä kesänä poikkeuksellisen aikaisin, jo juhannuksena esiintyi sinilevää Pirkkalan ja Nokian rannoilla, vaikka muualla Pirkanmaalla leväesiinymä on ollut maltillista tuulisen ja sateisen sään ansiosta.
Sinilevän syntyyn vaikuttaa monia syitä. Maa- ja metsätalouden päästöt ovat suurin syy vesireittimme varella. Asutuskeskusten jätevedet ovat merkittävä levän aiheuttaja varsinkin Tampereen alapuolella. Kolmas merkittävä tekijä on haja-asutus ja tiheä loma-asutus rannoilla. Lisäksi lämmin, aurinkoinen ja tyyni sää sekä virtaamaton vesi edistää niin sanottua levänkukintaa ja lauttojen muodostumista. Siksi Nokialla virtaama tulisi pitää riittävänä levämuodostuksen vähentämiseksi.
Tampereen vesi on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden viime helmikuussa antamasta päätöksestä, jonka perusteella typenpoiston edellyttämä investointi on toteutettava Tampereen puhdistamoilla. Mielestäni tämä on huono esimerkki kaikille anoa poikkeuslupia laskea ravinteita vesistöön enemmän kuin asetukset Suomessa ja EU:ssa sallivat. Osaltaan normit ylittävä ravinnekuorma lisää sinileväriskiä ja ehkä 15 vuotta odotellessa uutta keskuspuhdistamoa tilanne tuskin paranee. Parempi ratkaisu olisi ryhtyä nykyisten puhdistamojen kehittämiseen ja joidenkin pienimpien puhdistamojen yhdistämiseen eli 0+-ratkaisuun. Onneksi joissain maakunnan puhdistamoissa on näin jo menetelty, mutta valitettavasti Tampereen puhdistamojen kautta kulkeutuu yli 60 % suunitellun keskuspuhdistamoalueen jätevesistä.
Typenpoiston parantamisesta vesistön tilaan on tosin ilmennyt ristiriitaista tietoa. Tosiasia on kuitenkin, että ravinne- ja haitta-ainekuormituksen vähentäminen parantaa vesistön tilaa pitkällä tähtäimellä. Niinpä vesienhoitosuunnitelman kaikkien sektorien parannustoimenpiteet tulevat Pyhäjärven ja Kuloveden hyödyksi. Valitsemalla 0+-vaihtoehto keskuspuhdistamon sijaan säästyisi yli 200 miljoonaa euroa. Tästä rahasta riittäisi osa myös ongelmallisen maa- ja metsätalouden päästöjen pienentämiseen.Erityisesti tulisi kehitää suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja estämään maahan varastoituneen fosforin pääsyä vesistöihin Rahaa voitaisiin siirtää myös loma-asutustaajamien viemäröintiin, jota ympäristökeskus ei ainakaan Pirkkalassa tukenut. Vesistöjen varella olevan haja-asutuksen puhdistamojen kehitys- ja valvontatyöhön tarvitaan resursseja.
Sinileväongelma ei ole pelkästään virkistyskäytön rajottaja.. Noin puolet sinileväesiintymistä on myrkyllistä. Tänä vuonna Nokian tekopohjavedenottamo joutui välillä keskeyttämään vedenoton Pyhäjärveen yhteydessäolevasta Vihnusjärvestä. Tekopohjaveden valmistus sinilevävedestä on vaarallista, koska hiekkasuodatus ei myrkkyä poista. Jos ravinnepäästöjä ei pikaisesti vähennetä, voivat alapuolisen Turun seudun pohjavesihankkeet Huittisissa olla myös vaarassa. Uuden ulottovuuden tuo Saimaassa havaittu talvella esiintyvä sinilevä. Jos ilmiö yleistyy saattavat seuraukset olla kauaskantoisia. Korvaavia vedenottamoita tulisi olla joustavasti käytettävissä sinilevän yllättäessä.
Keskustelu, tutkimus ja pikaiset toimenpiteet pitkäkestoisessa vesien suojelussa ovat tärkeitä. Ongelma ei poistu ainakaan viivästyvää ja resurssit sitovaa keskuspuhdistamoa odottaessa.
Matti Pirhonen Pirkkala
Mjelipidekirjoitus Aamulehdessä toukokuu-09 (alkuperäinen vesio, otsikko muutettu): Vesienhoitosuunnitelman suuntaviivoja tulevaisuuteen MIELIPIDE
Aamulehden mielipidesivulla oli 7.5.09 kirjoitus vesienhoitoon liittyvistä suunnitelmista. Aiheena oli maatalouden suuri osuus ravinnekuormasta. Olen täysin samaa mieltä, että maatalouden päästöjen vähentämiseen tulisi ohjata varoja. Mielestäni kritiikki siirtoviemäreiden rakentamisesta on silti turhaa.
Puhdistamojen kehittämisen ohella täytyy myös satsata jonkin verran siirtoviemäreihin. 0+-vaihtoehdossakin yhdistellään joitakin pienimpiä puhdistamoja, jolloin siirtoviemäreitä tarvitaan. Ravinnekuormitusta saadaan siten järkevämmin vähennettyä.
Tampereen veden keskuspuhdistamosuunnitelmassa on noin 180 km ja arviolta 45 miljoonalla eurolla maakunnallisia siiirtoviemäreitä ja pumpaamoita. Näiden rakentaminen toteutuisi kuitenkin vasta nykyisen vesienhoitosuunnitelman viimeisen ajankohdan vuoden 2015 jälkeen. Voidaan vain toivoa, että keskuspuhdistamoa ei toteuteta ja näitä turhia siirtoviemäreitä ei tarvitsisi rakentaa.
Olemassa olevien puhdistamojen kehittämisellä säästettäisiin noin 200 miljoonaa euroa verrattuna keskitettyyn suurpuhdistamoon. Mielestäni osa säästyvästä rahasta voitaisiin ohjata Matti Helinin esittämän maatalouden päästöjen vähentämiseen Kokemäenjoen vesistön alueella. Sen ohella myös muiden sektoreiden kuten metsätalouden, haja-asutuksen ja vapaa-ajan asuntojen kuormitusta tulisi vähentää.
Kiinteistökohtaisten puhdistamojen kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Varmoja ja helppohoitoisia laitteita on lähes mahdotonta saada kohtuuhintaan. On pelättävissä, että asetuksen vaatimia puhdistamoja ei saada ennen vuotta 2014 kaikkiin kiinteistöihin. Mielestäni tutkimustyöhön ja tuotekehitykseen tulisi nyt suunnata resursseja. Epäonnistuneet investoinnit voivat aihettaa monelle haja-asutusalueella asuvalle tuplakustannukset. Kunnallisen viemäriverkoston rakentaminen kaikkialle ei kuitenkaan ole talodellisesti mielekästä. Ympäristökeskus on kiinittänyt huomiota vapaa-ajan asuntojen kuivakäymälöiden tärkeyteen. Valitettavasti vesivessa on monen mökkiläisen toive. Mielestäni pesuvedet voitaisiin kuitenkin ohjata harmaavesisuodattimeen ja valita kiinteistöön parhaiten sopiva ja mieleinen kuivakäymäläjärjestelmä. Tiedotustoimintaa ja neuvontaa tulisi lisätä. Ympäristökeskuksella olisi tässä asiassa tärkeä rooli.
Jotta vesistöjemme tila paranisi, on vain yksinkertaisesti vähennettävä joka sektorilla kuormitusta ja kehitettävä menetelmiä estää ravinteiden pääsyä vesistöihin ja puhdistaa jäte tehokkaammin. Edistyneimmät kunnalliset puhdistamot on varustettu esimerkiksi UV-desinfioimislaitteilla, joiden avulla parannettaan uimaveden laatua ja vähennettään bakteerien ja virusten aiheuttamaa muuta vaaraa. Valitettavasti viimekädessä yhteiskunnan raha on tiukassa, jos uudistus ei ole vielä asetusten vaatimaa. Asettamalla tiukemmat tavoitteet voitaisiin myös ongelmallisen Pyhäjärven tilaa parantaa.
Kaikkein oleellisinta on veden kulutuksen vähentäminen. Se ratkaisisi monen puhdistamon kapasiteettiongelman ja tekisi ylimitoitetun suurpuhdistamo- ja TAVASE -tekopohjavesihankkeen tarpeettomaksi.
Matti Pirhonen Pirkkala
Kirjoitus Aamulehti 04.05.2009 (Matti Pirhonen/Kokemäenjoen vesistön puolesta) Puhdistamojen kustannukset vertailussa MIELIPIDE
Viime aikoina Aamulehdessä on ollut Pirkanmaan keskuspuhdistamosta useita kirjoituksia. Peruslähtökohtana on huoli ympäristömme tilasta, saastumisesta ja riskeistä. Suurin huoli on suunnitellun keskuspuhdistamon 460 000 asukkaan jäteveden purkaminen yhteen paikkaan joko Pyhäjärveen tai Kuloveteen. Tämä aiheuttaisi niin suuren pistekuorman, että vesistöt saastuisivat ravinnekuormasta, arseenista, hormoneista, kemikaalijäämistä ja taudinaiheuttajista. Huolena on myös raakaveden ottamoiden läheisyys, mikä on tuonut keskuspuhdistamon sijoittamiselle seutukunnan rajat ylittävää vastustusta. Asiaa on käsitellyt myös Lounais-Suomen ympäristökeskus. Vastuu vesiemme tilasta koskee koko Kokemäenjoen vesistöä. Kuitenkin keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle keskuspuhdistamon kallis investointikustannus verrattuna edulliseen ja turvalliseen nykyisten puhdistamojen kehittämiseen eli 0+ -vaihtoehtoon.
Maaliskuun aikana valmistui "Kokemäenjoen vesistön puolesta " -ryhmässä laskelmamme 0+ -vaihtoehdon rakennuskustannuksta. Useista puhdistamoista on korjaus- ja mahdolliset laajennuskustannukset selvillä kuten Lempäälästä, Nokialta, Orivedeltä ja Tampereelta. Osaan puhdistamoista liittyy laajempi jätevesiyhteistyö. Valkeakosken ja Akaan puhdistamoille voidaan muodostaa karkea arvio suhteuttamalla muiden puhdistamojen tietoa. Lisäksi olemme tehneet kustannusarvion UV-desinfioimislaitteista, lisäkustannuksista ja arvion pienpuhdistamoista. 0+ -kustannusarvio on näiden perusteella kertainvestointina vajaa 100 miljoonaa euroa. Keskuspuhdistamon rakennuskustannusarvio on Tampereen veden alkuperäisistä laskelmista puuttuvat maakunnalliset siirtoviemärit mukaanlukien kertainvestointina yli 300 miljoonaa euroa. Näin ollen 0+ -kustannus olisi noin 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin keskuspuhdistamon kustannusarvio.
Myös Tampereen vesi on julkaissut kokonaissummat vaihtoehtojen kustannuksista, mutta ne on laskettu kolmenkymmenen vuoden elinkaarelle. Mielestämme oikea tarkastelutapa on kertainvestointi. On turha tarjota epätarkkaa informaatiota, koska tällaiset ennusteet eivät voi pitää paikkaansa. Joka tapauksessa Tampereen Veden elinkaarilaskelmasta voi todeta, että 0+ -kustannukset ovat silti yli 160 miljoonaa edullisemmat kuin keskuspuhdistamon kustannukset. Ryhmämme laskelmat perustuvat tämän päivän todellisiin hintoihin ja pääosin toteuttamista vailla oleviin suunitelmiin. Jokaisen kunnan, jossa on puhdistamo, pitäisi selvittää oman laitoksensa kustannukset. Vain siten saadaan luotettavaa tietoa päätöksiä varten. Toivomme, että kunnallisille päättäjille jää riittävästi harkinta-aikaa päätökseen ja puhdistamoittensa kustannusten selvittelyyn. Muutoin on vaarana, että ajaudutaan kauaskantoiseen päätökseen, jossa hankitaan "sika säkissä".
Kuntien tämänhetkinen talouden ahdinko ei puolla keskuspuhdistamon rakentamista. Keskuspuhdistamohankkeesta irtautunee kuntia pois. Näin keskuspuhdistamon kustannukset lankeaisivat vähenevälle joukolle maksajia. Onko Pirkanmaalla varaa hukata rahaa mahdollisesti yli 200 miljoonaa euroa valitsemalla vielä riskialttiimpi ja Pyhäjärven ja alapuolisen vesistön saastuttava keskuspuhdistamo? Lisäksi 0+ -investointeja ollaan jo aloittamassa, koska lupaehdot monessa puhdistamossa menevät umpeen. Silloin investoinnit aiheuttaisivat kymmenien miljoonien lisälaskun. Nyt laman aikana pikaisesti pitäisi aloittaa maakunnan puhdistamojen remontit, sillä urakat ja materiaalit saataisiin edullisesti. Työtä olisi tarjolla paikallisille urakoitsijoille. Keskuspuhdistamon suurimmat urakat menisivät todennäköisesti maan rajojen ulkopuolelle ja ne tehtäisiin korkeasuhdanteen kalliiseen hintatasoon. Menetetäänkö näin myös suhdannehyöty?
Matti Pirhonen
Keskuspuhdistamon riskit ja kalleus Mielipide 28.03.2009
Tämän kirjeen tarkoituksena on selvitää kunnallisille päättäjille Tampereen Veden suunitteleman keskuspuhdistamon riskejä ja kalleutta. Ollessani yhteydessä maakunnallisiin ja kunnallisiin päättäjiin olen todennut, että tietämys keskuspuhdistamohankkeen ymäristöön ja talouteen vaikuttavista seikoista on melko vähäistä. Tuon nyt esiin näitä asioita, joita jättilaitos toisi tullessaan Pirkkalassa ja naapurikunnissa.
Keskuspuhdistamon jätevesien purkupaikat on suunniteltu pääosin Pirkkalan rantojen eteen matalaan Pyhäjärven Saviselkään tai vaihtoehtoisesti Nokialle Kuloveteen. Molemmissa tapauksissa noin 450 000 asukkaan likavesimäärä yhteen paikkaan purettuna saastuttaisi nämä järvet. Toimintahäiriön sattuessa ohjattaisiin myös täysin puhdistamatonta vettä rantojen läheisyyteen. Vastavirtaukset, joita suunnitelmassa ei ole otettu huomioon, levittäisivät likavettä Pirkkalassa jopa ohi Rajasalmen parhaille uimarannoille. Ravinnekuormitus lisääntyisi huomattavasti laajalla alueella, missä levä jo nyt ajoittain on ongelma. Yhtään keskuspuhdistamoa ei ole rakennettu sisävesiin jätteensä laskevana, vaan purkuputket ovat kaukana merellä. Nykyisten toimivien puhdistamojen kunnostus vastaamaan tulevia vaateita (0+-vaihtoehto) ei saastuttaisi Kokemäenjoen vesistöä, koska purkupaikkoja olisi runsaasti kaukana toisistaan, ja luonnollista puhdistumista tapahtuisi.
Keskuspuhdistamon suunnitelmissa on vähätelty kalastukselle ja vesistön muulle virkistyskäytölle aiheutuvaa haittaa. Hormonipäästöt moninkertaistuisivat yhden purkuputken seurauksena Saviselällä, ja kalojen lisääntyminen häiriintyisi. Viruksien, bakteerien, myrkkyjen eritysesti arseenin, hygieniatuotetejäämien, pienhiukkasten yms vaikutus tulee lisääntymään laajasti vesistössä. Yhdessä rehevöitymisen kanssa seurauksena saattaisi olla ekokatasrofi ja vesistön virkistyskäytön rajoitukset.
Pirkkalaan on suuniteltu kaivettavaksi kalliotunneleita useiden kymmenien metrien syvyydessä yhteensä kymmeniä kilometrejä puhdistamoon tulevalle ja lähtevälle likavedelle.Pirkkala kuuluu arseenialueeseen. Kalliotunneleiden louhiminen saastuttaisi pohjavedet varsinkin tunneleiden läheisyydessä Louhinta vapauttaisi arseenia työaikana ilmaan pölynä, sekä halkeamia pitkin pohjavesiin ties kuinka pitkälle. Erittäin myrkyllistä arseenia ei voida käytännössä poistaa vedestä. Tämä koskee myös kalliotunneleihin käytön aikana halkeamista tulevaa vettä. Laitoksen puhdistusprosessissa arseeni ei poistu, ja sieltä lähtevästä poistovesitunnelista päätyy lisää arseenia veteen. Myös kaivojen kuivumisia tapahtuisi ja energian säästössä tärkeän maalämmön hyödyntäminen vaarantuisi.
Pirkkalaan suunniteltu keskuspuhdistamo tulisi alueelle, joka on viimeisimpiä suuria yhtenenäisiä metsäalueita kunnan alueella.Hanke pirstaloisi vähäiset luontoalueet lopullisesti, sillä pientä kuntaa uhkaavat myös muut suurhankkeet. Kulttuurimaisema ja muinaismuistot olisivat uhattuina. Useita vuosia kestävä louhinta, rakennustyö ja valtava liikenne, pöly, melu ja tärinä häiritsisi ihmisiä ja ympäristöä. Maankäyttöä rajoittavia siirtoviemäreitä rakennettaisiin paljon myös ympäristökuntien alueella. Lietteenkäsittelystä ei ole kokonaisuunitelmaa ja pumppuasemien ylijuoksutus on rankkasateilla uhkana. Ilmastonmuutos lisää vielä ylijuoksutusriskejä.
YVA:ssa on monia puutteita ja jopa virheitä. Vailinaisesti on käsitelty mm maakunnallisia siirtoviemäreitä, kalliotunneleiden sortumisia, ylijuoksutuksia puhdistamattomana, pumppuasemien tulvimisia sekä lietteen käsittelyä.Yleistoteamuksena keskuspuhdistamon hyödyt ovat jääneet YVA-selvityksessä osoittamatta. Keskuspuhdistamo ei vähennä ympäristölle aiheutuvaa kuormaa, vaan lisää sitä erityisesti purkupaikalla. Riskit lisääntyisivät huimasti verrattuna 0+-vaihtoehtoon. Erityisesti Pirkkalassa arseeni toisi kauaskantoisia ja arvaamattoman vaarallisia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle.Keskuspuhdistamo ei toisi hyötyä muuallekaan Pirkanmaan maakuntaan. Parannetuilla entisillä puhdistamoilla päästäisiin yhtä hyvään lopputulokseen nopeasti. Jätevesimäärien kasvu tuo ongelmia mm Lempäälään, jonka puhdistamo ei ole laajennettavissa. Maakunnallisten puhdistamojen välinen yhteistyö olisi nyt tärkeää. Näin vältyttäisiin ohjaamasta maakunnan kaikki jätevedet Tampereen puhdistamoihin. Jos niin tehtäisiin, tarve rakentaa suurempi puhdistamo lisääntyisi.
Avainasia olisi nyt selvittää 0+-vaihtoehdon kustannukset, joita keskuspuhdistamon suunnittelussa ei ole vielä tullut esiin. Useista puhdistamoista on korjaus- ja mahdolliset laajennukustannukset selvillä kuten Lempäälästä, Nokialta, Orivedeltä ja Tampereelta. Osaan puhdistamoista liittyy laajempi jätevesiyhteistyö. Valkeakosken ja Akaan puhdistamoille voidaan muodostaa karkea arvio suhteuttamalla muiden puhdistamojen tietoa. Lisäksi olen tehnyt kustannusarvion Uv-desinfioimislaitteista ja lisäkustannuksista sekä arvion pienpuhdistamoista. 0+ kustannusarvio on näiden perusteella vajaa 100 milj. €. Keskuspuhdistamon kustannusarvio on siitä puuttuvat maakunnalliset siirtoviemärit mukaanlukien yli 300 milj. € . Näin ollen 0+-vaihtoehdon kustannus olisi yli. 200 milj. € vähemmän kuin keskuspuhdistamo. Tarkan kustannusarvion julkaisen lähiaikoina. Pienissä puhdistamoissa voitaisiin ottaa joustavasti käyttöön nopeasti kehittyvä uusi teknologia, ennen kuin jättipuhdistamo valmistuisi. Viivästyessään keskuspuhdistamo olisi käyttö-kunnossa vasta noin 15 vuoden kuluttua. Siinä välissä tuskin pieniin puhdistamoihi investoitaisiin muuta kuin aivan välttämätön, ja vesistöt saastuisivat. Joka tapauksessa asetuksen vaateet täyttävät nykyisten puhdistamojen kunnostukset on tehtävä vuosien 2010-2017 aikana lupaehdoista riippuen, ellei pokkeuslupia saada. Silloin keskuspuhdistamohankkeen kustannuksiin voisi tulla lähes 80 milj.€ lisää, mikä on tämän päällekkäisen investoinnin hinta. Keskuspuhdistamohankkeesta irtautunee kuntia pois. Näin keskuspuhdistamon kustannukset lankeaisivat vähenevälle joukolle kuntia. Onko Pirkanmaalla varaa hukata rahaa mahdollisesti yli 200 milj.€ tai jopa lähes 300 milj. € valitsemalla vielä riskialttiimpi ja Pyhäjärven ja alapuolisen vesistön saastuttava jättipuhdistamo?.
Seutuyhteistyö ei voi olla sitä, että laaja alue pilattaisiin yhden kaupungin omien näennäisten etujen takia toisten kuntien kustannuksella.
0+-vaihtoehto on tuotava esiin selkästi. Sen kustannukset on saatava vertailuun ja keskusteluun. Suunnitelmaa hajautetusta jätevesienkäsittelystä on käsieltävä todellisena vaihtoehtona keskuspuhdistamolle.Seudullista yhteistyötä ja hyvää hallintotapaa on loukattu, kun valmistelu on toteutettu niin, ettei ole kuin yksi vaihtoehto, ja Nokian ja Pirkkalan valtuustot ohjataan vain lausumaan, että teille vai meille.
Hyvä päättäjä, toivon, että vaadit omassa kunnassasi selvityksiä 0+-vaihtoehdosta. Mitkä ovat kuntasi tai seutuyhteistyökuntasi puhdistamon kunnostuskustannukset? Lisäksi mitä pikimmin olisi syytä selvittää yhteistyö naapurikuntien kanssa jätevesikysymyksessä niin että ei ajauduttaisi päätökseen ilman vaihtoehtoja.
Lisätietoja voit lukea kotisivuiltani: www.mattipirhonen.com Muita linkkejä, joissa tietoa asiasta; Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri www.sll.fi/pirkanmaa/tiedotus/lausunnot Kansalaisjärjestö pronokianvedet www.pronokianvedet.com
Ystävällisin terveisin
Matti Pirhonen
Kirjoitus Aamulehti 07.02.08 lyhentämätön ja komentoimaton versio Matti Pirhonen
Puhdistamovaihtoehtojen kustannukset on selvitettävä!
Pirkkalassa ja netissä liikkuu adressi, jossa on vastustettu keskuspuhdistamohanketta ja korostettu erityisesti ympäristölle ja taloudelle koituvia hyötyjä, jos valittaisiin parannetut entiset puhdistamot. Adressin liikkeelelaskija on osunut naulan kantaan. Sadan miljoonan euron säästö investointikustannuksissa on täysin mahdollista, kun valitsemme 0+-vaihtoehdon. Lisäksi saamme pienempiriskisen ja luontoa säästävän vaihtoehdon . Kysyin YVA- esittelytilaisuuksissa, milloin kustannusarvio 0+- vaihtoehdosta saadaan. Vastaus oli, että kysyttäessä kuntien osallistumista hankkeeseen. Mielestäni se on aivan liian myöhään ja kuntien päättäjät ajautuvat päätökseen. Asiasta ei voi käydä keskusteluja faktojen perusteella. Minusta nyt pitäisi alkaa tiedottaminen Pirkanmaan kuntien päättäjille. Maakunnallisten puhdistamojen kunnostuskustannukset tulevaisuuden vaateet täyttävälle puhdistustasolle tulisi heti selvittää. Avainasemassa ovat päättäjät niissä kunnissa, joissa puhdistamot sijaitsevat. Tässä yhteydessä voitaisiin myös selvittää, millainen mahdollinen ekokatasrofi seuraisi keskuspuhdistamosta Pyhäjärvelle tai Kulovedelle ja voiko laitoksen todella tehdä seutuyhteistyön nimissä. Eri yhteyksissä maakunnallisiin ja kunnallisiin päättäjiin olen huomannut, että tieto puhdistamohankkeesta on vähäistä. Kun maakunnan väki myös ymmärtää parasta konsulttia: rahaa, näin pula-aikaan, niin hanke voi kaatua ympäristökysymysten lisäksi myös kustannuksiin. On aivan selvää, että 0+ vaihtoehto tulee huomattavasti edullisemmaksi ja turvallisemmaksi kuin jättipuhdistamo. Uskon myös, että Tampereen kaupunki löytää hajautetusta vaihtoehdosta etuja, sillä raha ja hyvä ekologinen maine on myös heidän konsulttinsa.
YVA:ssa on mielestäni monia puutteita ja jopa virheitä. Puhdistamon päätyminen Pirkkalaan toisi kauaskantoisia ja arvaamattoman vaarallisia riskejä ihmisille ja ympäristölle. Näitä ovat mm. myrkyt kuten arseenin, hygieniajäämien, hormonien, taudinaihettajien ja monien muiden pienhiukkasten lisääntyminen vesistössä ravinnekuormituksen lisääntymisen ohella yhden purkuputken seurauksena. Siirtoviemäreiden, kalliotunneleiden sortumien, ylijuoksutuksien, pumppuasemien sekä lietteen käsittely on selvityksessä puutteellista. Valitettavasti YVA:ssa ei ole tapana käsitellä kustannuskysymyksiä. Näin ollen käsittelyyn voi tulla suunnittelultaan vajaa hanke, joka myöhemmin tuo raskaita ennalta-arvaamattomia kustannuksia. Miksi ei siis tutkittaisi perusteellisesti 0+-vaihtoehtoa. Mitä säästyvällä rahalla saataisiin? Mikäli osakin säästyvästä rahasta ohjattaisiin pienimpien puhdistamojen typenpoistoon, vaikka sitä eivät asetukset vaatisikaan, 0+-vaihtoehdon paremmuus entisestään lisääntyisi. Rahaa voitaisiin ohjata myös muuhun vesistöjen kuntoa parantaviin ratkaisuihin. Lisäksi hajautetuissa puhdistamoissa voitaisiin joustavasti ottaa käytöön nopeasti kehittyvät uudet menetelmät, ennen kuin jo valmistuessaan vanhanaikainen jättilaitos toimisi. Viivästyessään keskupuhdistamo olisi käyttökunnossa vasta lähes 15 vuoden päästä. Siinä välissä tuskin pieniin puhdistamoihin investoitaisiin muuta kuin välttämätön, ja vesistöt saastuisivat. Kuitenkin avaintavoite tulevaisuudessa on vedenkulutuksen vähentäminen, mikä helpottaisi myös pienpuhdistamojen kapasiteettiongelmia ja tekisi jättipuhdistamon tarpeettomaksi.
Matti Pirhonen
Kirjoitus lyhentämättömänä Lempäälän-Vesilahden sanomat 05.02.2008
Keskuspuhdistamon riskit ja kalleus
Lempäälän-Vesilahden Sanomissa oli 22.01. sangen asiallinen kirjoitus keskuspuhdistamohankkeesta. Asiasta ei Lempäälässä ole lehdissä tai muuallakaan paljon keskusteltu. Tietämys keskuspuhdistamon ympäristöön ja talouteen liittyvistä seikoista on melko vähäistä. Tuon nyt esiin joitakin ympäristöön ja ihmisiin liittyviä uhkia, joita jättilaitos toisi tullessaan Pirkkalassa ja naapurikunnissa.
Keskuspuhdistamon jätevesien purkupaikat on suunniteltu pääosin Pirkkalan rantojen eteen matalaan Pyhäjärven Saviselkään tai vaihtoehtoisesti Nokialle Kuloveteen. Molemmissa tapauksissa noin 450 000 asukkaan likavesimäärä yhteen paikkaan purettuna saastuttaisi nämä järvet. Toimintahäiriön sattuessa ohjattaisiin myös täysin puhdistamatonta vettä rantojen läheisyyteen. Vastavirtaukset, joita suunnitelmassa ei ole otettu huomioon, levittäisivät likavettä Pirkkalassa jopa ohi Rajasalmen parhaille uimarannoille. Ravinnekuormitus lisääntyisi huomattavasti laajalla alueella, missä levä jo nyt ajoittain on ongelma. Yhtään keskuspuhdistamoa ei ole rakennettu sisävesiin jätteensä laskevana, vaan purkuputket ovat kaukana merellä. Nykyisten toimivien puhdistamojen kunnostus vastaamaan tulevia vaateita (0+-vaihtoehto) ei saastuttaisi Kokemäenjoen vesistöä, koska purkupaikkoja olisi runsaasti kaukana toisistaan, ja luonnollista puhdistumista tapahtuisi.
Keskuspuhdistamon suunnitelmissa on vähätelty kalastukselle ja vesistön muulle virkistyskäytölle aiheutuvaa haittaa. Hormonipäästöt moninkertaistuisivat yhden purkuputken seurauksena Saviselällä, ja kalojen lisääntyminen häiriintyisi. Viruksien, bakteerien, myrkkyjen eritysesti arseenin, hygieniatuotetejäämien, pienhiukkasten yms vaikutus tulee lisääntymään laajasti vesistössä. Yhdessä rehevöitymisen kanssa seurauksena saattaa olla ekokatasrofi ja vesistön virkistyskäytön rajoitukset.
Pirkkalaan on suuniteltu kaivettavaksi kalliotunneleita useiden kymmenien metrien syvyydessä yhteensä kymmeniä kilometrejä puhdistamoon tulevalle ja lähtevälle likavedelle.Pirkkala kuuluu arseenialueeseen. Kalliotunneleiden louhiminen saastuttaisi pohjavedet varsinkin tunneleiden läheisyydessä Louhinta vapauttaisi arseenia työaikana ilmaan pölynä, sekä halkeamia pitkin pohjavesiin ties kuinka pitkälle. Erittäin myrkyllistä arseenia ei voida käytännössä poistaa vedestä. Tämä koskee myös kalliotunneleihin käytön aikana halkeamista tulevaa vettä. Laitoksen puhdistusprosessissa ei arseeni poistu, ja sieltä lähtevästä poistovesitunnelista päätyy lisää arseenia veteen. Myös kaivojen kuivumisia tapahtuisi ja energian säästössä tärkeän maalämmön hyödyntäminen vaarantuisi.
Pirkkalaan suunniteltu keskuspuhdistamo tulisi alueelle, joka on viimeisimpiä suuria yhtenenäisiä metsäalueita kunnan alueella Hanke pirstaloisi vähäiset luontoalueet lopullisesti, sillä pientä kuntaa uhkaavat myös muut suurhankkeet. Kulttuurimaisema ja muinaismuistot olisivat uhattuina. Useita vuosia kestävä louhinta. rakennustyö ja valtava liikenne, pöly, melu ja tärinä häiritsisi ihmisiä ja ympäristöä. Tästä rallista pääsisi osalliseksi myös läntinen Lempäälä. Maankäyttöä rajoittavia siirtoviemäreitä rakennettaisiin paljon myös Lempäälän alueella. Lietteenkäsittelystä ei ole kokonaisuunitelmaa ja pumppuasemien ylijuoksutus on rankkasateilla uhkana. Ilmastonmuutos lisää vielä ylijuoksutusriskejä.
Yleistoteamuksena keskuspuhdistamon hyödyt ovat jääneet YVA-selvityksessä osoittamatta. Keskuspuhdistamo ei vähennä ympäristölle aiheutuvaa kuormaa, vaan lisää sitä erityisesti purkupaikalla. Riskit lisääntyisivät huimasti verrattuna 0+-vaihtoehtoon. Erityisesti Pirkkalassa arseeni toisi kauaskantoisia ja arvaamattoman vaarallisia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Keskuspuhdistamo ei toisi hyötyä Lempääläänkään. Parannetuilla entisillä puhdistamoilla päästäisiin yhtä hyvään lopputulokseen nopeasti. Jätevesimäärien kasvu tuo ongelmia myös Lempäälään, jonka puhdistamo ei ole laajennettavissa. Maakunnallisten puhdistamojen välinen yhteistyö olisi nyt tärkeää. Näin vältyttäisiin lorottamasta maakunnan kaikki jätevedet Tampereen puhdistamoihin. Jos niin tehtäisiin, keskuspuhdistamo olisi entistä todennäköisempi.
Avainasia olisi nyt selvittää 0+-vaihtoehdon kustannukset, joita keskuspuhdistamon suunnittelussa ei ole vielä tullut esiin. Nokian kaupunki on tehnyt suunnitelman korjata oma puhdistamonsa vastaamaan tulevia tarpeita varaamalla rahaa hankkeeseen yli 10 miljoonaa euroa hankkeeseen. Siitä voi päätellä, että 100 miljoonaa euroa säästyisi yhteiskunnan varoja valitsemalla parannetut nykyiset puhdistamot lähes 300 miljoonan keskuspuhdistamon sijaan. Pienissä puhdistamoissa voitaisiin ottaa joustavasti käyttöön nopeasti kehittyvä uusi teknologia, ennen kuin jättipuhdistamo valmistuisi. Näin vältyttäisiin lisääntyvä saastuminen, mitä valmistuessaan vanhanaikaisen keskuspuhdistamon odottelu toisi.
Seutuyhteistyö ei voi olla sitä, että laaja alue pilattaisiin yhden kaupungin omien näennäisten etujen takia toisten kuntien kustannuksella.
Matti Pirhonen
Kirjoitus 21.01.2009
Kaatuuko keskuspuhdistamo kustannuksiin? Pirkkalassa ja netissä liikkuu adressi, jossa on vastustettu keskuspuhdistamohanketta ja korostettu erityisesti ympäristölle ja taloudelle koituvia hyötyjä, jos valittaisiin parannetut entiset puhdistamot. Adressin liikkeelelaskija on osunut naulan kantaan. Sadan miljoonan euron säästö investointikustannuksissa on täysin mahdollista, kun valitsemme 0+vaihtoehdon. Lisäksi saamme pienempiriskisen ja luontoa säästävän vaihtoehdon ympäristöä pilaavan ja kalliin keskuspuhdistamon sijaan. Kysyin YVA esittelytilaisuuksissa, milloin kustannukset 0+ vaihtoehdosta saadaan. Vastaus oli, että kysyttäessä kuntien osallistumista hankkeeseen. Mielestäni se on aivan liian myöhään ja kuntien päättäjät ajautuvat päätökseen. Asiasta ei voi käydä keskusteluja faktojen perusteella.Minusta nyt pitäisi alkaa tiedottaminen Pirkanmaan kuntien päättäjille. Maakunnallisten puhdistamojen kunnostuskustannukset tulevaisuuden vaateet täyttävälle puhdistustasolle tulisi heti selvittää. Avainasemassa ovat päättäjät niissä kunnissa, joissa puhdistamot sijaitsevat. Tässä yhteydessä selvitettäisiin, mikä ekokatasrofi keskuspuhdistamo olisi Pyhäjärvelle tai Kulovedelle ja voiko laitoksen todella tehdä seutuyhteistyön nimissä. Eri yhteyksissä maakunnallisiin ja kunnallisiin päättäjiin olen huomannut, että tieto puhdistamohankkeesta on vähäistä. Kun maakunnan väki myös ymmärtää parasta konsulttia, rahaa, näin pula-aikaan, niin hanke voi kaatua ympäristökysymysten lisäksi myös kustannuksiin. On aivan selvää, että 0+ vaihtoehto tulee huomattavasti edullisemmaksi ja turvallisemmaksi kuin jättipuhdistamo. Uskon myös, että Tampereen kaupunki löytää hajautetusta vaihtoehdosta etuja, sillä raha ja hyvä ekologinen maine on myös heidän konsulttinsa. YVA-lausunnon mielipiteet on jätetty. Monet pirkkalalaiset ovat lukeneet lausunnon kannesta kanteen. Nimiä on kerätty ja asiakirjoja laadittu. Keskuspuhdistamohankkeen käynnistäminen järkyttäisi monen pirkkalalaisen elämää. YVA:ssa on mielestäni monia puutteita ja jopa virheitä, mitkä ovat tulleet esiin. Puhdistamon päätyminen Pirkkalaan toisi kauaskantoisia ja arvaamattoman vaarallisia riskejä ihmisille ja ympäristölle. Valitettavasti YVA:ssa ei ole tapana käsitellä kustannuskysymyksiä. Näin ollen käsittelyyn voi tulla suunnitelultaan vajaa hanke, joka myöhemmin tuo raskaita ennalta-arvaamattomia kustannuksia. Miksi ei siis tutkita perusteellisesti 0+vaihtoehto. Mitä säästyvällä rahalla saataisiin? Mikäli osakin säästyvästä rahasta ohjattaisiin pienimpien puhdistamojen typenpoistoon, vaikka sitä eivät asetukset vaatisikaan, 0+vaihtoehdon paremmuus entisestään lisääntyisi. Rahaa voitaisiin ohjata myös muuhun vesistöjen kuntoa parantaviin ratkaisuihin. Lisäksi hajautetuissa puhdistamoissa voitaisiin joustavasti ottaa käytöön nopeasti kehittyvät uudet menetelmät, ennen kuin jo valmistuessaan vanhanaikainen jättilaitos toimisi. Viivästyessään keskupuhdistamo olisi käyttökunnossa vasta lähes 15 vuoden päästä. Siinä välissä tuskin pieniin puhdistamoihin investoitaisiin muuta kuin välttämätön ja vesistöt saastuisivat. Kuitenkin avaintavoite tulevaisuudessa on vedenkulutuksen vähentäminen, mikä helpottaisi myös pienpuhdistamojen kapasiteettiongelmia ja tekisi jättipuhdistamon tarpeettomaksi. Matti Pirhonen Matti Pirhonen MIELIPIDE 16.01.2009 Vastustan keskuspuhdistamohanketta seuraavin perustein: Keskuspuhdistamon jätevesien purkupaikat on suunniteltu pääosin Pyhäjärveen Pirkkalan puolelle tai vaihtoehtoisesti Nokialle Kuloveteen. Molemmissa tapauksissa yli 400 000 asukkaan likavesimäärä yhteen paikkaan purettuna saastuttaisi nämä järvet, jotka ovat suunniteltujen purkupaikkojen kohdalta matalia. Toimintahäiriön sattuessa ylijuoksutus puhdistamattomana Pirkkalan vaihtoehdossa on suunniteltu suoraan Pirkkalan rannan edustalle. Vastavirtaukset, joita YVA:ssa ole tuotu riittävästi esiin, toisi likavedet Turrin melko puhtaalle uimarannalle ja siitä edelleen kohti Tampereen rajaa. Nykyisessä tilanteessa Tampereen puhdistamon vedet menevät Pyhäjärven syvimpään kohtaan, eikä järvi siedä enempää kuormitusta. 0+vaihtoehdossa maakunnallisten tehostettujen pienempien puhdistamojen vedet eivät saastuttaisi vesistöjä, koska purkupaikkoja olisi runsaasti kaukana toisistaan, ja luontaista puhdistumista tapahtuisi. Yhtäkään keskuspuhdistamoa ei ole tehty Suomessa sisävesiin jätevetensä laskevana. Esimerkkinä olkoon Helsingin puhdistamo. Siinä putki ulottuu 7 km merelle. jossa merivirrat sekoittavat vedet hyvin. YVA:ssa ei ole myöskään riittävästi huomioitu pumppaamoiden ohijuoksutuksia rankkasateiden aikana, jolloin jäteveden ohjausta tapahtuu suoraan vesistöön. Ilmastonmuutoksen seurauksena poikkeuksellisen pitkät ja runsaat sateet lisääntyvät vuosi vuodelta. Ylijuoksutusta pumpaamoista on tapahtunut erityisesti Helsingissä. Virkistys- , kotitarve- ja ammattikalastukselle aiheutuvaa haittaa on vähätelty YVA:ssa. Mielestäni esim. hormonikuormitus moninkertaistuisi Saviselällä yhden purkuputken seurauksena. Viruksien, bakteerien, pienhiukkasten, lääkejäämien, hygieniajäämien ja myrkkyjen , erityisesti arseenin vaikutus tulee lisääntymään vesistössä. Arvailujen varaan jää mahdollisten teollisuuden jätevesien vaikutus, jos niitä otetaan mukaan myöhemmässä vaiheessa puhdistamon käsiteltäväksi. Uusien puhdistusmenetelmien seurauksista ei ole riittävää tietoutta. Se kuitenkin tiedetään, että monien myrkkyjen ja joidenkin lääkeaineiden poisto ei ole mahdollista. Hormonien seurauksena luontainen kalojen lisääntyminen häiriintyy. Pirkkalan alueiden leväesiintymät lisääntyisivät erityisesti Saviselällä. Herää myös kysymys, voiko Pyhäjärven kaloja enää syödä ja joutuuko Pyhäjärven alue ja sen alapuolinen osuus kalastuskieltoon. Saastuminen vaikuttaisi myös muuhun vesistön virkistyskäyttöön. Vastavirtauksien vaikutusta ei ole YVA:ssa tutkittu riittävästi, ja niinpä ne toisivat likavedet Saviselältä Rajasalmen kautta Pirkkalan parhaille uimapaikoille kuten Turriin ja edelleen kohti Tampereen rajaa. Pirkkala kuuluu arseenialueeseen. Mikäli kalliotunneleita louhittaisiin puhdistamosuunnitelman mukaan, saastuisivat pohjavedet varsinkin tunnelien läheisyydessä. Kalliotunnelien louhinta vapauttaisi arseenia työaikana ilmaan pölynä, sekä halkeamia pitkin pohjavesiin ties kuinka pitkälle. Erittäin myrkyllistä arseenia ei voida käytännössä poistaa vedestä., vaikka YVA-selostusksen liiteestä niin voi tulkita. Tämä koskee myös kalliotunneleihin puhdistamon käytön aikana halkeamista tulevaa vettä. Kaikkia halkeamia ei voi tukkia injektoimalla ja tarkka jälkiseuranta tässä laajuudessa on mahdotonta. Laitoksen puhdistusprosessissa arseeni ei poistu, ja puhdistamosta lähtevästä poistovesitunnelista päätyy lisää arseenia veteen. Myös kaivojen kuivumisia tapahtuisi ja energian säästössä tärkeä maalämmön hyödyntäminen vaarantuisi ja rajoittaisi kaivojen sekä maalämpötalojen tekoa. Pirkkalaan suunniteltu keskuspuhdistamo tulisi alueelle, joka on viimeisimpiä suuria yhtänäisiä metsäalueita kunnan alueella. Seutu on tunnettua sienestys- ja marjastusaluetta. Rakentaminen olisi suuri menetys alueen virkistyskäytölle. Laitoksen lähettyvillä ja tunneleiden linjauksilla on kosteikkoja, joissa on monipuolinen kasvillisuus. Kosteusolosuhteiden muuttuessa monet harvinaisetkin kasvit voivat kadota. Puhdistushankkeen vaikutuspiirissä on myös luonnonsuojelualueita, jotka varsinkin tunnelien seurauksena ovat vaarassa. Rakennettavat tiet vaikuttavat luonnon kokonaiskuvaan. Rakennusaikainen tärinä, melu ja liikenne häiritsisi ihmisten ohella myös luontoa: Arimmat eläinlajit katoaisivat. Kunta on maakunnan pienimpiä, ja muidenkin suurhankkeiden seurauksena vähäiset metsä- ja virkistysalueet ovat uhattuina. On aivan selvää, että puhdistamohanke kokonaisuudessaan pirstaloisi vähäiset luontoalueet lopullisesti. Kultturimaisemat olisivat uhattuna ajotunneleiden suuaukkojen takia ja muinaismuistoalueet olisi otettava huomioon tarkasti. Erityisesti rakennusaikainen pöly, melu, tärinä ja liikenne toisivat Pirkkalan asukkaille ongelmia erityisesti Kirkonkylään, Sankilaan, Aniaan ja kaikkialle, minne tunneleita rakennetaan. Myös suunnitellun polttolaitoksen piipun ollessa vain 30 m korkea olisivat hajuhaitat ilmeisiä. Polttolaitoksen jätteenkäsittelyä ei ole YVA-selvityksessä tuotu riittävästi esiin. Olisi syytä olla kokonaissuunitelma jätteenkäsittelystä, poltosta ja jälkikäsittelystä. Loppuyhteenvetona voin todeta, että keskuspuhdistamon hyödyt jäävät osoittamatta. Selostuksen mukaan keskuspuhdistamo ei vähennä jätevesien käsittelyn ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. Sen sijaan riskit lisääntyvät huimasti verrattuna 0+vaihtoehtoon. Lisäksi keskuspuhdistamon sijoittaminen juuri Pirkkalaan toisi kauaskantoisia ja arvaamattoman vaarallisia riskejä ihmiselle ja ympäristölle. Vaikka kustannuskysymys ei ole YVA:ssa esillä, en voi olla huomauttamatta erästä luontoon vaikuttavaa kustannustekijää. Keskuspuhdistamon kustannukset ovat reilusti kalliimmat kuin 0+vaihtoehto, jonka kustannuksia suunnittelija ei ole julkaissut. Nokian puhdistamon kunnostusmääräraha tukee väitettä, että säästöä saataisiin hajautetulla ratkaisulla jopa 100 miljoonaa euroa. Mikäli osakin säästyvästä rahasta ohjattaisiin pienimpien puhdistamojen typenpoistoon, vaikka sitä asetukset eivät vaatisikaan, 0+ vaihtohdon paremmuus entisestään lisääntyisi. Rahaa voitaisiin ohjata myös muuhun vesistöjen kuntoa parantaviin ratkaisuihin. Lisäksi hajautetuissa puhdistamoissa voitaisiin joustavasti ottaa käytäntöön nopeasti kehittyviä uusia menetelmiä ennen kuin valmistuessaan vanhanaikainen jättilaitos toimisi.Tulevaisuuden avaintavoite on vedenkulutuksen vähentäminen, mikä helpottaisi pienten puhdistamojen kapasiteettiongelmia. Matti Pirhonen.
Adressi:ei kallista ja valmistuessaan vanhanaikaista suurpuhdistamoa Pirkanmaalle
Mielipide: Matti Pirhonen
0+ vaihtoehdon kustannukset
Adressin liikkeelelaskija on osunut naulan kantaan. Sadan miljoonan euron säästö on täysin mahdollista, kun valitsemme 0+vaihtoehdon. Lisäksi saamme pienempiriskisen ja luontoa säästävän vaihtoehdon ympäristöä pilaavan ja kalliin keskuspuhdistamon sijaan. Kysyin YVA esittelytilaisuuksissa, koska kustannukset 0+ vaihtoehdosta saadaan. Vastaus oli, että kun kysytään kuntien osallistumista hankkeeseen. Mielestäni se on aivan liian myöhään ja kuntien päättäjät ajautuvat päätökseen. Asiasta ei voida käydä keskusteluja faktojen perusteella.Minusta nyt pitäisi alkaa lobbaus Pirkanmaan kuntien päättäjille. Maakunnallisten puhdistamojen kunnostuskustannukset tulevaisuuden vaateet täyttävälle puhdistustasolle tulisi heti selvittää. Avainasemassa ovat päättäjät niissä kunnissa, joissa puhdistamot sijaitsevat. Tässä yhteydessä selvitettäisiin, mikä ekokatasrofi keskuspuhdistamo olisi Pyhäjärvelle tai Kulovedelle ja voiko laitoksen todella tehdä seutuyhteistyön nimissä. Matti Pirhonen 11.01.2007
VASTUSTUSARGUMENTTEJA MARRASKUU -08/MP
Perusteluja, miksi nykyiset jätevedenpuhdistamot pitäisi Pirkanmaalla parantaa nykyisiä ja tulevia vaateita vastaaviksi. (0+vaihtoehto), sekä miksi keskuspuhdistamohanketta pitää vastustaa. Pro Nokian vedet tiedotetta mukaillen -Kukaan ei tiedä kuntien määrää, jotka sitoutuvat hankkeeseen. muhkea riita oikeuskäsittelyineen? ei ole otettu huomioon .Myöskään Tampereen Vesi ei ole ottanut huomioon -Suomen perustuslain mukaan jokainen on vastuussa ympäristöstöstä. tehokkuuden paraneminen. Miksi ensin tehostaa vanhat puhdistamot ja sitten hylätä ne?Vai onko tarkoitus jättää saneeraukset tekemättä kokonaan tai jättää vajaiksi ja aiheuttaa vesistöjen ylimääräistä kuormitusta seuraavan kymmenen tulee estää kokonaan.Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden toimintaa tulee tehostaa niin, etteivät niiden purkuvedet pilaa Pyhäjärven vettä. joko Pirkkalaan tai Nokialle. Lisäyksenä on myös 0+vaihtoehdon selvittäminen. Lisäykset Matti Pirhonen 29.11.08 : Nokia on tekemässä oman puhdistamonsa kunnostuspäätöstä ja varaa 10 ...15 miljoonaa euroa tähän hankkeeseen (kalliopuhdistamo) sen laajuudesta riippuen. Mistään ei löydy tietoja, palonko tulisi maksamaan kaikkien olemassa olevien Pirkanmaan puhdistamojen kunnostus eli 0+ vaihtoehto, ja lieneekö sitä edes tutkittu. Jos Nokian vajaan 15 miljoonan arviosta tekee johtopäätöksen varata saman verran kaikkien puhdistamojen kunnostukseen, se olisi reilusti alle keskuspuhdistamon kustannusarvion, johon pitäisi varata n.300 milj euroa. Ennen kuin mitään päätöksiä pitäisi tehdä, olisi kustannukset selvitettävä. Mielestäni selvitystyöt olisi tehtävä heti niissä kunnissa, joissa puhdistamot sijaitsevat. Näin saataisiin objektiivista tietoa päätöksentekoa varten. Mikäli Tampereen vesi kysyy myöhään osallistumista hankeeseen toimitaen oman arvionsa nykyisten puhdistamojen kunnostuskustannuksista, ajaudutaan päätökseen. Näin voi käydä, että 0+vaihtoehtoa ei tosiasiassa oteta huomioon. Onko ympäristön pilaava kallis keskuspuhdistamo mielekäs? Joitain erityispiirteitä Pirkkalan kannalta: Pirkkala kuuluu arseenialueeseen. Mikäli kalliotunneleita louhittaisiin Pirkkalan alueella, saastuisivat pohjavedet. Myös kaivojen kuivumisia tapahtuisi. Suurimmassa vaarassa olisivat Hyrsingin, Anian ja Kirkonkylän alueet. Kalliotunneleiden louhinta vapauttaisi arseenia työn aikana ilmaan pölynä, sekä halkeamia pitkin pohjavesiin ties kuinka pitkälle. Tutkimusten mukaan arseenia ei voi poistaa vedestä. Kaikkia halkeamia ei pystytä havaitsemaan tai poistamaan tunneleista ja kuiluista. Arseenia joutuisi todennäköisesti myös puhdistettuun veteen poistotunneleissa. Keskuspuhdistamon jätevesien purkupaikat on suunniteltu pääosin Pirkkalan puolelle tai vaihtoehtoisesti Kuloveteen. Molemmissa tapauksissa näin iso likavesimäärä yhteen paikkaan purettuna saastuttaisi Pyhäjärven tai Kuloveden. Toimintahäiriön sattuessa ylijuoksutus Pirkkalan vaihtoehdossa suunniteltu suoraan Pyhäjärveen Pirkkalan edustalle. Vastavirtauksien syny- minen, jota ei YVA :ssa ole tuotu riittävästi esiin, toisi kaikki likavedet Turrin uimarannalle, jos purku olisi Pyhäjärveen. Yhtään keskuspuhdistamoa ei ole Suomessa sisäjärveen likavetensä laskevana, vaan Helsinki ja Turku laskevat mereen, joissa virtaus nopeasti vie saasteet kauas. Matala Pyhäjärvi ei siedä yhtään lisäkuormitusta. YVA ja selvittelytilaisuudet ovat tuoneet esiin monia uusia haittavaikutuksia, joihin ei vielä ole saatu vastauksia. YVA-selvityksen oleelisia puutteita ja virheitä: MP 11.01.-09 1)YVA-selvityksessä kerrotaan riskinä olevan arseenipitoisen pohjaveden puhdistamolle tulevaan kalliotunneliin. Selostuksen liitteesä 1 sivulla 4 väitetään, että keskuspuhdistamon puhdistusprosessi poistaa arseenia. Väite on mielestäni väärä. Tieteellisesti ei ole voitu osoittaa, että arseenia voi poistaa vedestä nykymenetelmin. Tämä on mahdollista ainoastaan laboratorio-olosuhteissa. 2) Virkistyskalastukselle aiheutuvaa haittaa vähätellään selostuksessa. Mielestäni esim. hormoonimäärien päästöt moninkertaistuisivat Saviselällä yhden purkuputken seurauksena. Viruksien, taudinaiheuttajien, mikrobien, myrkkyjen, lääkejäämien yms vaikutus tulee olemaan suurempi, mitä YVA on tuonut esiin. Puhdistusmenetelmien seurannasta ei ole riittävää tietoa. Hormoonien seurauksena luontainen kalojen lisääntyminen häiriintyy tai jopa lakkaa. Veden leväesiintymät lisääntyvät. Saastuminen vaikuttaa myös muuhun vesistön virkistyskäyttöön kuten uimiseen. Vastavirtaukset toisivat likavedet Pirkkalan parhaille uimarannoille kuten turriin. 3) Lähettyvillä on kosteikkoja, joissa on monipuolinen kasvillisuus. Tunneleiden kaivuu kuivaisi paikat ja aihuttaisi kasvistokadon.Hanke ei pirstaloisi luontoa. Pirkkalassa on erittäin vähän metsäalueita, ja ko hanke nimenomaan tulisi keskelle lähes viimeistä laajempaa metsäaluetta. Rakennettavat tiet myös vaikuttavat luonnon kokonaiskuvaan. Rakennusaikainen melu ja liikenne omalla tavallaan pirstaloisi aluetta, jolloin arimmat eläinlajit saattaisivat kadota.
Kirjoitus syyskuu -08 Tampereen alueen laajennettu jätevedenpuhdistamoko Pirkkalaan? Tampereen Vesi suunnittelee uutta keskitettyä jätevedenpuhdistamoa, johon tulisi Tampereelta ja sen naapurikunnista aluksi n. 250 000 asukkaan jätevedet. Sijoituspaikkavaihtoedot ovat ensisijaisesti Nokian Koukkujärvi. ja Pirkkala lentokentän läheinen alue. Jätevesien purkualue olisi Pyhäjärven Saviselkä tai Kulovesi. Myös kalliotunnelia Porin edustalle on tutkittu, mutta se ei ole tässä vaiheessa todettu totetuskelpoiseksi. Nokian kaupunki on ottanut kielteisen kannan puhdistettujen jätevesien laskemiseksi sen alueelle. Tämä seikka saattaa olla alku sille, että Pirkkalan alue tulee puhdistamon ensisijaiseksi sijoituspaikkavaihtoehdoksi. Suurin osa keskuspuhdistamon jätevesistä tulisi Tampereelta. Näin ollen Tampereen tulisi huolehtia omista jätevesistään omalla kustannuksellaa eikä vierittää haittoja naapurikunnille, joskin Pirkkala, Ylöjärvi ja Kangasala toimittavat jätevettään sopimuksen mukaan Tampereelle. Nyt Viinikan ja Raholan puhdistamojen purkuvedet menevät pyhäjärven syvimpään hapettomaan kohtaan, jonne kaikki virukset ja bakteerit kuolevat, kun taas suunnitellun puhdistamon purkuvedet menisivät Saviselän mataliin melko puhtaisiin vesiin ja bakteerit ja ravintteet haittaisivat Pirkkalan vesien virkistyskäyttöä. Uusi puhdistamo toisi parannusta typen poistoon, mutta alueen yhä kasva asukasmäärä kuitenkin toisi vähitellen lisää ravinnekuormitusta paikallisesti, jos purkupaikkoja olisi vain yksi. Uusi laitos ei kuitenkaan poistaisi lääkejäämiä, myrkkyjä, pesuainejäämiä ja patogeenejä. Nokialla koettu vesikriisi on opettanut, mitä vähäinenkin päästö voi aiheuttaa, kun ns teknisessä puhdistetussa vedessä on bakteereja, viruksia ja alkueläimiä. Keskuspuhdistamon haitat ovat siis suuret etenkin Saviselällä. Lentokentän läheisyyteen suunnitellun laitoksen rakentaminen aiheuttaisi valtavat maansiirtotyöt, louhinnan ja liikenteen sekä käytön alettua mahdollisen haju haitan. Lisäksi käytöstä aihetuisi valtavat riskit. Toimintahäiriön sattuessa ympäristö olisi vaarassa. Laitos aiheuttaisi haittaa lähialueen asukkaille , ritystoiminnalle ja luonnolle. On olemassa myös nolla plus vaihtoehto. Se tarkoittaa, että jo toiminnassa olevat puhdistamot ympäri Pirkanmaata parannetaan siihen kuntoon, että ne täyttävät tulevatkin ympäristövaateet myös typen osalta. Näin jäteveden purkupaikkoja olisi enemmän ja luonnollistakin puhdistumista tapahtuisi. Jos keskuspuhdistamo tulisi, myös hajautettu purku tai kalliotunneli mereen parantaisi Pyhäjärven tilaa, mutta ei poistaisi itse laitoksen aiheuttamaa haittaa ja riskiä Pirkkalassa. Mitään päätöksiä ei ole vielä jättilaitoksen tekemiseksi tehty. Jos se toteutuisi, se olisi ensimmäinen laatuaan sisämaassa. Heräämmekö me Pirkkalassa liian myöhään etsimään ja esittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja? Vai pitäisikö meidän perustaa kansanliike kuten Nokialla? Matti Pirhonen |