Yhteystiedot

Matti Pirhonen
Pariladonkuja 2
33920 Pirkkala
0503202890

OMAN ALUEVAALIOHJELMANI KESKEISIÄ TEEMOJA 6.1.2022

ALUEVAALIOHJELMAA/MATTI PIRHONEN  PIRKANMAA NUMERO 365

NYT TARVITAAN STRATEGIAA JA JÄMÄKKÄÄ JOHTAMISTAITOA EIKÄ POLITIKOINTIA. KOLME ASIAA JOHON ÄÄNESTÄJÄN KANNATTAA KIINNITTÄÄ HUOMIO: 1) KUKA HALLITSEE KIINTEISTÖASIAT JA TULEVINA VUOSINA MILJARDIEN RAKENTAMISBUDJETIT, 2) KUKA OSAA OLLA MUUTOSJOHTAJA SAMALLA SÄILYTTÄEN IHMISLÄHEISYYDEN JA LÄHIPALVELUT 3) KUKA OSAA ORGANISOIDA JA PANOSTAA OIKEIN 18 000 IHMISEN TYÖT JA HANKKIA TALOUDELLISESTI ULKOPUOLISET PALVELUT. KESKITÄ ÄÄNESI YLI PUOLUERAJOJEN ASIANTUNTIJALLE MATTI PIRHOSELLE NUMERO 365

Ensimmäiseksi kun aluevaltuusto on valittu, pitää laatia hyvinvointialueen strategia, tavoitteet, mittari ja valvonta. Samalla on valittava valtuuston alaiset toimielimet.

Strategiasta Pirkanmaan liiton soteuudistussivustolta”:  Koko hyvinvointialueen toimintaa ohjaa valtuuston päättämä hyvinvointialuestrategia. Valtuusto ohjaa ja seuraa palvelutuotantoa. Se antaa puitteet, tavoitteet ja resurssit, jotta palvelut toteutuvat. Järjestäjällä on vastuu myös palveluiden integraatiosta.” 

Mielestäni tärkein asia on strategian luominen ja että se on selkeä kaikkien ymmärrettäväksi.

 

Tässä alla tärkeimmät vaalitavoitteeni:   

 

1)      Hyvät ja tehokkaat palvelut ihmistä lähellä

Lähipalvelut ovat keskustalaisen strategian ydinaluetta.  Tärkeintä näissä vaaleissa on siirtää 60% kuntien tuloveroilla mitattuna palveluita kunnilta muodostettaville  hyvinvointialueille.  Näin saadaan leveämmät hartijat toteutukseen ja rahoitukseen kuin koskaan ennen.  Keskittämisessä usein on haittapuolena syrjäseutujen palveluiden heikkeneminen.  Riskit tähän on suuret.  Siksi mielestäni tärkein tavoitteemme on saada koko sotealueella luotua sote-keskus  joka kuntaan, jotta lähipalvelut säilyisivät.  Näin pääsemme nopeasti lääkärille ja helposti hoitajalle.  Nopeus ja lähellä oleminen pätee myös  mm neuvoloissa, ikääntyvien palveluissa, lasten suojelussa, eri terveydenhuollon vastuualueella ja ympäristöterveyshuollon toimilla.   Levämmät hartijat mahdollistavat myös toimialan kehittämisen, tulevaisuushakuisuuden ja yhteistyön eri sotetoimijoiden kesken.  Tällaista  täydentävää ja rutiieja helpottavaa ovat mm helppokäyttöiset etäpalvelut henkilökohtaista palvelua täydentäen.

2) Ammattihenkilöstön riittävyyden turvaaminen

 

Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuusto on alueen suurin työnantaja, jolla muodostuessaan on 18 000 työntekijää ja mittava yhteistyöverkosto.  Organisaation muodostamisessa tarvitaan  strategiaa ja jämäkkää johtamista eikä politikointia. Organisaatiossa on tärkeää, että aina on oikea henkilö oikeassa paikassa ja jokainen toimii  asiakaslähtöisesti.  Tärkeää on myös  pystysuuntainen integraatio ja horisontaalinen koordinoiminen. Palveluita voidaan tuottaa esim. ryhmätyöperiaatteella, jolloin asiakaslähtöisyyttä voidaan korostaa ja  palvelutasoa parantaa.  Ongelmana on ollut erityisesti hoitajapulasta ja uusia keinoja hankkia henkilökuntaa on kehitettävä. Yhteistyö eri tahojen kanssa ja uudistettu rekrytointipolitiikka luo mahdollisuuden hankkia henkilökuntaa pikaisesti.   Ulkolaisen henkilöstön käyttöä ei pidä poissulkea.  Kuitenkin pitää välttää eri hyvinvointialueiden kilpailua henkilöstöresursseilla

 

 

3)Tehokkaat ja asiantuntevat kiinteistöinvestoinnit

 

Pirkanmaan hyvinvointialueen vuosibudjetti on noin 2 miljardia euroa.  Tämän lisäksi investointeihin tulee varata vuosien mittaan miljardeja euroja.  Kunnilta siirtyvät sote kiinteistöt kahden vuoden kuluttua hyvinvointialueelle.  Tämä merkitsee kiinteistöjen arvon tarkkaa määrittämistä, kuntotutkimuksia, markkina-arvojen määritystä ja pitkäntähtäyksen investointisuunnitelmaa Asia vaatii rakentamisen ja investointien erityisosaamista valtuutetuilta ja hallitukselta.  On valittava asiantuntijoita ja käytettävä konsulttipalveluita.  Siksi tässä vaiheessa olisi tärkeää, että valtuustoon pääsisi alan huippuosaajia myös sote.asioiden tuntijoiden lisäksi.   Muutoin valtuutettuja sekavassa organisaation muodostusvaiheessa vedetään kuin pässiä narusta.

 

4) Selvittää valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kesken yhteistyö ja rajat ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito jäisi pääosin kuntien tehtäväksi.  Kunnille jäisi uudistuksen jälkeen vajaa 40 % kuntien tuloveroilla mitaten nykyisistä tehtävistään mukaan lukien opetus ja tekninen toimi.

 

5) Selvittää ja turvata vapaaehtoisten terveysjärjestöjen vastuurajat ja toimintaedellytykset sote-alueella.  

Yleishyödyllisten terveysjärjestöjen asemaa ei ole tähänastisessa hyvinvointialuesuunnittelussa tarkasti määritelty.  Nämä järjestöt tuoottavat suuren osan esim. kuntoutuksesta omalla terveydenhoitosarallaan.  On selkeästi määriteltävä näiden järjestöjen asema ja rahoitus. Nämä järjestöt ovat tähän päivään asti huolehtineet suuresta osasta terveydenhuoltoa.  Ilman näiden toimijoiden panosta hyvinvointialueet eivät yksin voi huolehtia tehtävistään ja siksi vapaaehtoistyö täydentää hyvin laajaa sotealan tehtäväkenttää.  Myös rajat kunnille jäävään ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon on selvitettävä.

 

 

  6) Olla myötävaikuttamassa organisaation luomisessa  ja kehittämisessä sotealueella.

 

 

 

  7) Vaikuttaa aluehallinnon strategian, tavoitteiden, mittareiden ja valvonnan luomiseen ajanmukaisella parhaan johtamistaidon periaatteiden mukaan

 

 

Konkreettisia tavoitteita myös Keskustan Pirkanmaan piirin ohjelmassa, joita myös toteutan.

MATTI PIRHONEN

Vahva ja kilpailukykyinen talous luo edellytykset huolehtia luonnosta, lähipalveluista ja hyvinvoinnista itsenäisessä Pirkkalassa                                                                                                        Kuva: PL-P

  

matti_pirhonen.jpg

ALUEVAALIT - OLEN EHDOKKAANA

Sunnuntai 2.1.2022 - Matti Pirhonen

HYVÄ KOTISIVUILLANI VIERAILIJA!
ALLA ON PIRKANMAAN KESKUSTAN ALUEVAALIOHJELMA, JOTA OSALTANI TOTEUTAN.  OMAT ERITYISTAVOITTEENI JULKAISEN ILMOITUKSISSA JA LÄHIPÄIVINÄ USESIIN ALATAVOITTEISIIN JAOTELTUNA TÄLLÄ SIVUSTOLLA.

Pirkanmaan Keskustan aluevaaliohjelma 2022

                               Lähelle lääkäriin, helposti hoitajalle!

  1. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.
  2. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon tai
    pelastus paikalle nopeasti     
  3.  Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle.

Ihminen ensin ja palvelut lähelle

 Pirkanmaan Keskusta linjaa, että lähipalveluja ovat muun muassa perusterveydenhuollon lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotot, ikäihmisten asumis- ja kotihoitopalvelut, neuvola-, mielenterveys ja päihdehoitopalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä sosiaalipalvelut. Nämä palvelut tulee löytyä tulevaisuudessa joka kunnasta. Palveluja voidaan toteuttaa monella tavalla. Lähtökohtana on kuitenkin se, että asiakaskohtaamisia ei voi kokonaan korvata etäpalveluilla. Palveluiden esteettömyyttä tulisi parantaa, ja digitaalisia ja liikkuvia sote-palveluita tulee aktiivisesti kehittää asiakaslähtöisesti.

Pirkanmaan Keskustalle tärkeintä ei ole se, mikä organisaatio palvelun tuottaa. Palvelut turvataan monituottajamallilla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisellä yhteistyöllä. Tärkeintä on, että apua saa sujuvasti, nopeasti ja läheltä.

Pirkanmaan Keskusta haluaa turvata ihmisten toimivat hoitopolut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Tämä tarkoittaa Pirkanmaalla Tays:n, Sydänsairaalan ja Coxa:n kehityksen turvaamista. Vahva koulutus- ja tutkimus takaa huippuosaamisen omassa maakunnassa. Erikoissairaanhoidon palvelujen tulee olla kohtuullisen matkan päässä. Kaikissa hyvinvointipalveluissa on huolehdittava esteettömyyden toteutumisesta käytännössä.

Pelastustoimen sekä nopean ensihoidon hätäapu on oltava kaikkien Pirkanmaalla asuvien saatavilla. Laajoilla alueilla ensihoidon hätätilapotilaiden tavoittaminen on usein pelastuksen ensivastetoiminnan varassa.   Alueelliselle ensivastekattavuudelle tärkeiden sopimuspalokuntien elinvoima on turvattava.

 Oikea-aikainen, laadukas ja vaikuttava hoito yhdellä yhteydenotolla

 Pirkanmaan Keskustalle tärkeää on se, että jokaisen avuntarve tunnistetaan oikein ja viivytyksettä. Palveluiden pitää olla sujuvia perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa. Tarvitaan saumatonta yhteistyötä eri sote-palveluiden välillä, toimivia tietojärjestelmiä sekä ennen kaikkea tahtoa asettaa ihminen ja hänen avuntarpeensa etusijalle. Tämä edellyttää laadukasta palveluohjausta – sitä, että yhdeltä luukulta päästään sujuvasti tarpeellisten sote-palveluiden piiriin.

Hyvinvointialueiden ja kuntien välisessä yhteistyössä on tärkeää korostaa ennaltaehkäisevän toiminnan tarpeellisuutta ja vaikuttavuutta.


Hyvät työolot, parempi työarki

Työolot, johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät henkilöstön työssä jaksamista ja hyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta. Ammattilaisen pitää saada tehdä työnsä hyvin. Koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet lisäävät sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaa.

Hyvinvointialueella on panostettava omaishoitajien tukemiseen: hoidettaville on oltava tarjolla asianmukainen lyhytaikainen hoitopaikka omaishoitajien vapaapäivien ajaksi.

 

Pirkanmaan Keskusta arvostaa omaishoitajien tekemää arvokasta ja raskasta työ, ja haluaa tukea heidän jaksamistaan. Tärkeää on kehittää omaishoitajuuden taloudellisia edellytyksiä.

  

Tukea, turvaa ja hyvinvointia

 Hyvän hoidon ohella tarvitaan tukea, turvaa ja hoivaa lapsista ikäihmisiin. Ikäihmisten kotona asumisen ja jaksamisen tukeminen on inhimillisesti oikein ja taloudellisesti järkevää.  Niille, jotka eivät voi asua kotona, on turvattava palveluasuminen ja hoivapalvelujen saatavuus.

  

Päätöksenteko lähelle ihmistä

 Pirkanmaan Keskusta kannattaa todellista päätöksentekovaltaa luottamushenkilöille ja lautakuntamallia pohjaksi uuden hyvinvointialueen päätöksentekoon. Hyvinvointialue tulee tuottamaan laajat palvelut koko Pirkanmaalla. Niiden toimintaa ei voi luovuttaa kokonaan viranhaltijavetoiseksi ja rajata demokraattista päätöksentekoa ihmisten palveluista vain ylimmälle valtuuston ja hallituksen budjettitasolle. Luottamushenkilöillä pitää olla todellista valtaa myös puuttua ja tehdä linjauksia silloin, kun palvelutoiminnassa ilmenee olennaisia epäkohtia.

ALUEVAALI-ILMOITUS FACEBOOKSIVUSTOLTA 13.12.2021
Matti Pirhonen, hankintapäällikkö, Materiaalitoimintojen johtamisen tutkinto MTD, ekometsätalouden yrittäjä. Aluevaaliehdokas (Kesk), Pirkanmaa no 365
Taustaa: Pirkkalan tarkastuslaustakunnassa teknisellä ja perusturvan vastuualueella yht. 13 vuotta, varavaltuutettu
Ollut Pirkanmaan liitossa maakunnan yhteistyöryhmässä v. 2013 -2021.Toiminut luottamustehtävissä v. 2009 -2021 luontojärjestöissä paikallisella ja valtakunnallisella tasolla, terveysjärjestöharrastusta 1960-luvulta alkaen. Luottamustehtäviä kotiseutuyhdistyksissä ja hyvinvointialalla.
Vahvuudet: Kuntatalous, johtamistoiminnot, hankintatoiminta, rakentaminen, perusturva, yhteisöllisyys
Ehdokas v. 2022 hyvinvointialueen vaaleissa Vankka kokemus, asiantuntemus, monen alan osaaminen ja yhteistyökyky luovat edellytykset kehittää 18000 työntekijän ja 2 miljardin euron uutta organisaatiota. Avainsanat: Hyvinvointi, ihminen, lähipalvelut, henkilöstön riittävyys, yleishyödylliset järjestöt, kiinteistöjen todelliset arvot, ennaltaehkäisevät terveyspalvelut
NYT TARVITAAN STRATEGIAA JA JÄMÄKKÄÄ JOHTAMISTAITOA EIKÄ POLITIKOINTIA. KOLME ASIAA JOHON ÄÄNESTÄJÄN KANNATTAA KIINNITTÄÄ HUOMIO: 1) KUKA HALLITSEE KIINTEISTÖASIAT JA TULEVINA VUOSINA MILJARDIEN RAKENTAMISBUDJETIT, 2) KUKA OSAA OLLA MUUTOSJOHTAJA SAMALLA SÄILYTTÄEN IHMISLÄHEISYYDEN JA LÄHIPALVELUT 3) KUKA OSAA ORGANISOIDA JA PANOSTAA OIKEIN 18 000 TUHANNEN IHMISEN TYÖT JA HANKKIA TALOUDELLISESTI ULKOPUOLISET PALVELUT
ÄÄNESTÄ ASIANTUNTIJA ALUEVALTUUSTOON NO…………..
HANKINTAPÄÄLLIKKÖ (emeritus), ekometsätalouden yrittäjä
Matti Pirhonen

Hyvä ystävä!

Kuntavaalit on käyty.  Tulin valituksi Pirkkalan kuntaan Keskustan varavaltuutetuksi.  Jatkan jo neljättä kautta myös tarastuslautakunnan jäsenenä.  Kokemusta ja taitoa on kertynyt.  Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunta on viime valtuustokaudella mm. voittanut kaksi kertaa valtakunnallisen arviointikertomuskilpailun sarjassaan.  Tältä pohjalta on hyvä jatkaa.   Kiitos kaikille äänestäjilleni ja kannustajilleni.  Voimaa riittää uusiin ponnistuksiin Sote-uudistukseen liittyvissä Pirkanmaan maakunnan aluevaaleissa.

ALUEVAALIT - NYT SINULLA ON OIVALLINEN TILAISUUS ÄÄNETÄÄ ASIANTUNTIJAA YLI PUOLUERAJOJEN. TERVETULOA TUKIRYHMÄÄNI!

Keskustan Pirkanmaan piiri on ylimääräisessä kokouksessaan 27.8.2021 käsitellyt aluevaaliasioita. Sote-uudistukseen liittyvät maakunnalliset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Pirkanmaan alueelle Keskustan piiri nimesi aluksi 27 valtuustoehdokasta. Kokous antoi piirihallitukselle valtuudet jatkossa nimetä muut henkilöt tavoittelemaan valtuustopaikkaa.

Tässä vaiheessa ehdokkaaksi Pirkkalasta valittiin Matti Pirhonen. Keskustan Pirkkalan paikallisyhdistys julkaisee lähiaikoina muita henkilöitä pyrkimään tehtävään. Pirkkalan hyvien ja monipuolisten lähipalveluiden säilyttäminen ja tehostaminen sote-alalla on ensiarvoisen tärkeä.

Kokouksen kannanoton voi kiteyttää seuraavasti: ” Pirkanmaan Keskustan lähtökohtana aluevaaleihin ovat vahvat lähipalvelut ja oma SOTE-keskus jokaisessa kunnassa. Uudistuksen jälkeisenä tavoitteena on oltava ihmisten mahdollisuus saada helpommin ja nopeammin sote-palveluita tarpeensa mukaan. Lääkäriin pitää päästä ja hoivaa sekä apua saada hädän tullen kotipaikasta tai lompakon paksuudesta riippumatta itselle sekä läheiselle. Korostamme myös tarvetta löytää ratkaisut hoitajapulaan ja henkilöstön jaksamiseen uuden sote-alueen aloittaessa Pirkanmaan suurimpana työnantajana.”

VAALIKAMPANJANI ON ALKANUT. TERVETULOA KESKUSTELEMAAN KAHVILLE ke 22.9.2021 klo 14:00 VESKAAN STÅHBERINGIN KAHVILAAN SEKÄ KUULEMAAN MYÖS EUROPARLAMENTAARIKKO MAURI PEKKARISTA JA KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIA

Matti Pirhonen

 

Hyvä ystävä!

 

Kuntavaalit pidetään muuttuneesta ajankohdasta johtuen 13.6.2021   Ennakkoäänestys kotimaassa on 26.5.2021 - 8.6.2021   Olen Pirkkalassa edolla Keskustan  Pirkkalan paikallisyhdistyksen listalla.  Vaikka meillä on jo ennätyksellinen määrä ehdokkaita tässä vaiheessa, olet tervetullut ehdokkaaksi asuessasi Pirkkalassa.  Pirkkala on pinta-alaltaan Suomen pienimpiä kuntia ja häikäilemättömästi yritetään Lempäälän ja Pirkkalan välinen metsäalue eli luontohelmemme pilkkoa kolmosmoottoritien oikaisulla.  Sitä on yritetty jo 30 vuotta.  Tie ei uusimpien väestöennusteiden, etätyön ja muutuneen liikennetarpeen takia enää mitenkään tarpeellinen ja edustaa auringonlaskun aikaa.   Luonnolle, ulkoilulle, terveydelle tulee määritellä tulevassa aluesuunnittelussa mitattavat arvot ohjaamaan päätöksentekijöitä ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden arvostamiseen.  Kaikki tämä ympäristötuho vain 2 minuutin aikasäästön ja turhuuden takia.  

 

Keskusta on Pirkkalassa todellisuudessa ainoa ympäristöarvoja ajava puolue.  Todisteenakäyttäytymisemme useissa äänestyksissä niin kunnan hallituksissa ja valtuustoissa. V Tule ehdokkaaksemme tai äänestä meitä Pirkkalan vaaleissa.   Varta vasten Pirkkalan näkökulmasta laatimamme uusi vaaliohjelma on kotisivullani ja Keskustan Pirkkalan paikallisyhdistyksen kotisivuilla ja facessa.    Tässä ensimmäinen vaalimainokseni alla.

 

Hyvää kevättalvea teille kaikille!

 

Matti Pirhonen

 

-----------------

Matti Pirhonen, hankintapäällikkö, yrittäjä

Pirkkalan 1.varavaltuutettu (Kesk), tarkastuslautakunnassa, Hinku-valiokunta, Keskustan Pirkkalan pj.

Pirkanmaan liitossa maakunnan yhteistyöryhmässä

Toiminut luottamustehtävissä v.2009 -2021 luonnonsuojelu- järjestöissä sekä paikallisella, piiri-, että valtakunnallisella tasolla. Luottamustehtäviä kotiseutuyhdistyksissä ja hyvinvointialalla.

Vahvuudet: Kuntatalous, hankintatoiminta, rakentaminen, ympäristönsuojelu, yritysjohto, ekometsätalous

Ehdokas v. 2021 kunnallisvaaleissa Keskusta Pirkkala mottoni: Vahva ja kilpailukykyinen talous luo edellytykset huolehtia luonnosta, lähipalveluista ja hyvinvoinnista itsenäisessä kotikunnassa.

Kotisivut: www.mattipirhonen.com

http://facebook.com/matti.j.pirhonen

Tavoite 1: Parannetaan kolmosmoottoritie, vältetään Puskiaisten oikaisu, pelastetaan Kurikkakallio. SIIS VARMISTA VALINTANI VALTUUSTOON, TULE TUKIRYHMÄÄN

 

 

 

Pirkkalainen-lehden viikon vieraana 13.5.2020
Koronan uhat tuovat mahdollisuuksia
Viime kuukaudet olemme saaneet lukea koronatilanteen päivittäin muuttuvia ennusteita. Kansainvälisellä
ja paikallistasolla ei kaikkialla ole ymmärretty pandemian kokonaisvaikutusta yhteiskunnalle. On keskitytty
eniten lääketieteelliseen ongelmaan. Ei tiedosteta, että yhteiskunta on vuoden päästä muuttunut. Jo
syksyllä kaikki voi olla toisin.
Kriisejä on maailmassa ollut muutaman kymmenen vuoden välein. Miljoonia ihmisiä on kuollut
mullistuksissa ja sodissa. Valtakuntia on pommitettu raunioiksi ja taudit, kuten espanjantauti on tappanut
väestöä. Kuitenkin näissä vaikeudet ovat tuottaneet teknillisiä ja lääketieteellisiä innovaatioita, joista
olemme erityisesti toisen maailmansodan jälkeen saaneet jälleenrakentamisen myötä lisää hyvinvointia.
Niin tulee todennäköisesti nytkin käymään.
Nyt aletaan tajuamaan, että keskittäminen, ylikulutus, luonnon monimuotoisuuden kato, liian tiheä
asuminen ja luontokosketuksen puute ruokkivat pandemioita ja ihmisen pahoinvointia. Tämän koronan
aiheuttaman yhteiskunnallisen muutoksen jälkeen avautuu erinomainen mahdollisuus asuttaa Suomea
hajakeskitetysti luontoa säästäen ja hiilijalanjälkeä pienentäen. Ekologista on hankkia elintarvikkeet,
hyödykkeet ja palvelut läheltä. Etätyön tekemisen on huomattu olevan täysin järkevää. Kaikkialla ei ole
ymmärretty vähentää turhaa rakentamista, liikennettä ja uusia teitä, eikä liikennöintimuotoja ole riittävästi
kehitetty ekologisempaan suuntaan. Useissa ammateissa työnteko ei ole paikkasidonnaista.
Koronakriisin edetessä ennusteet kansantulon pienentymisestä ovat olleet liian varovaisia. Korkea
työttömyysaste ja rahan pumppaus talouteen näkyvät todellisina vasta vuoden kuluttua. Kun nämä
työttömyysrahat ja koronan vuoksi talouteen suunnattu raha loppuvat, ollaan tosipaikan edessä. Voi vain
arvailla, mikä on silloin kansantulon taso. Selviytymiskeinoksi aallonpohjalta jää keskittyminen
huippuluokan innovaatioihin, tietoliikenteen kehittämiseen, lääketieteeseen, yhteiskunnalliseen
yksimielisyyteen ja tyytymiseen vähempään. Kriisin aikana nousevat uudet keksinnöt nostavat
hyvinvointiamme kohtuulliselle tasolle ajan kuluessa. Kaikki riippuu kuitenkin kyvystämme vastata
kansainväliseen lamaan viennin kilpailukyky säilyttäen. Tähän tarvitaan jokaista suomalaista.
Paikallisella tasolla pitää ottaa huomioon, että liikkumisen tarve pienenee Tampereen kaupunkiseudun
ympäristökunnissa ja asukasluvun kasvu taittuu. Pirkkalan asukasluvun lisäys jo ilman koronakriisiä
vuoteen 2040 mennessä Tilastokeskuksen ennusteessa on n. 800 henkilöä. Laajamittaiset ja tiheät
asuntoalueet, moottoritien oikaisu, lentokentän laajennus ja teollisuustonttien massiiviset laajennukset
pitää unohtaa. Ajankohtaisesti olisi tärkeää strategisen yleiskaavatyön keskeytys, kunnes koronakriisin
vaikutus yhteiskuntasuunnitteluun on selkiytynyt. Kuntalaisia ei tällä hetkellä voi täysipainoisesti ottaa
mukaan suunnitteluun kokoontumisrajoituksesta johtuen. Voidaan hyvin ajatella, että nyt vaikuttaa
ylivoimainen este epidemian muodossa. Tuumaustauko on paikallaan, sillä seutu- ja maakunnallisia kaavoja
varmasti päivitetään ja investoinnit suuntautuvat muualle. Rahaa tarvitaan nyt ihmisen suojeluun.
Sotien raunioista 1940-luvulla nousimme yksimielisyydellä, työllä ja sisulla. Vaikka yhteiskuntamme kohtaa
vaikeimman kriisin joka taholla ja jokainen ihmisenä, piilee siinä aina uusi positiivisuuden siemen. Pidetään
huolta toinen toisistamme ja toivotaan parasta.
Matti Pirhonen
Pirkkalan Keskustan puheenjohtaja

HIEMAN TÄSMENNYSTÄ OMAAN TIEDOTTEESEENI, SAA JAKAA MYÖS:

Matti Pirhonen EHDOKKAANOMA TIEDOTE 25.3.2020
Hyvät Etelä-Pirkanmaan asukkaat!
OSUUSKAUPAN VAALIT

VAIKKA KORONA ON VAARAKSI TERVEYDELLE JA TALOUDELLE,KANNATTAA TURVATA NORMAALIT RUTIINIT EPIDEMIAN KULUN MUKAAN! Juuri nyt voit panostaa osuuskaupan kehittämiseen ja sitä kautta esim. elintarvikeketjunturvaamiseen. Seuraavassa on tietoa osuuskaupan vaaleista: Muistattehan, jos olette osuuskaupan jäseniä, käydä äänestämässä. Mikäli asutte Pirkanmaan eteläisellä äänestysalueella, tämä tiedotteeni koskee erityisesti teitä. Äänestysasiakirjat ovat tulleet postitse Pirkanmaan osuuskaupan äsenille.Vaalikone on avattu. Tarkemmat ohjeet löytyvät Osuuskaupan lähettämästä kirjeestä ja ehdokasluettelosta.ta. Olen itse ehdolla Pirkanmaan osuuskaupan edustajistoon Etelä-Pirkanmaan äänestysalueella (jäsenalue 2) . Olen listalla Däänestysnumerolla 171. Tämä lista koostuu lähes pelkistä pirkkalalaisista,(6/7) pirkkalalaista. Vaikka historiallinen tieto ei välttämättä ole tae päästäedustajistoon, on edellisillä kausilla vastaavalta pirkkalaisten listaltapäässyt 1 - 2 edustajaa läpi. Muilta listoilta ei muistaakseni läpipääsijöitäpirkkalalaisista juurikaan ole ollut. Se johtunee siitä, että näillä usean paikkakunnanlaajoilla listoilla pirkkalalaiset ehdokkaat eivät ole tulleet riittävän huomatuiksi,vaikka läpimenokynnys matemaattisesti olisikin suotuisampi.

Mikäli haluat turvata pirkkalalaisen näkökulman edustustossa ja sitä kautta esim.hallintoneuvostossa ja muissa johtotehtävissä, kannattaa Sinun äänestäälistalla D olevia henkilöä, kuten esimerkiksi minua numerolla 171. Toki hyviä paikallisia ehdokkaita on myösmuilla listoilla.

Edustuston kautta voit vaikuttaa hallintoneuvoston valintaan, joka hyväksyy mm, strategiat jatavoitteet. Tällä kertaa suurina kysymyksinä on esim. Pirkkalan S-marketinmuuttaminen Prismaksi ja siitä johtuvat suuret rakennushankkeet. Myös hyvintunnetun Pirkkalan ABC aseman kehittäminen sekä lähipalveluiden turvaaminenovat tärkeitä. Listallamme on monen asian asiantuntijoita, Itse olenerikoisasiantuntija hankinnoissa ja markkinoinnissa sekä lähes 30 vuoden kokemuksellarakennusalalla mm. hankintapäällikkönä, nauttien nykyään eläkettä ja ollen sivutoiminenmetsätalouden yrittäjä.

Tutustu vaalikoneessa ja eri sosiaalisen medianvälityksellä sivuillani olevaan tietämykseeni ja vastaako ne juuri Sinun näkökantojasi. Silmäile myös facebook- ja kotisivuprofiileitani. Erityisestiolen ympäristö- ja luontolähtöisen elämänkatsomuksen mukaan kauan ajanutlähellä tuotetun tavaran, elintarvikkeiden ja palveluiden saamiseksiensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Logistisesti lähituotanto on edullista sekä siinä on puhtautta. tuoreutta ja pieni hiilijalanjälki. Koronahässäkkä puoltaa myösläheltä saatavia ja useita strategisten tuotteiden hankintalähteitä. Etelä-Pirkanmaan jäsenalueen2 ehdokkaat ovat luettelossa numerosta 80 - 203 . Anna äänesi kuulua .

Ystävällisin terveisin

Matti Pirhonen,

matti.j.pirhone@gmail.com 

https://vaalit.edita.fi/pirkanmaa-vaalikone/448B60F7-62FB-4E4F-B0B9-D1BD74CA48CF?fbclid=IwAR3w7neFmIYQszrmeQ6nY0KmvGHwVWczY_XhyrKLmqzu4tgJL2MxuCLHHqQ

------------------------------------------

Pirkanmaan ELY-keskus on kuuluttanut 11.9. YVA-ohjelman hankkeesta  valtatie 3 parantaminen välillä Lempäälä Pirkkala.  Parantamisen laajuudesta ovat vaihtoehdot 0. 0+, 1, ja 2.  Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 18.10.2019 mennessä ELY:yn.  ELY:n kuulutuksessa mainittu kaikille avoin yleisötilaisuus on Sääksjärven koululla  ti 17.9. klo 18 -20 (kahvia 17:30).  Kuulutus on luettavissa esim.11.9. Pirkkalaisesta.    Laitan asiaa koskevan linkin kirjoitukseni loppuun,  Alla olen listannut joitain hanketta koskevia näkökulmia keskustelua ja mielipiteitä varten puntaroitavaksi:

 

  1)Asukkaiden ja omakotikiinteistöjen näkökulmaa;

-  Varmaan melu on joka vaihtoehdossa yksi merkittävimmistä haitoista ja että esim. rampit tulevat moottoritien  Puskiaisten oikaisun vaihtoehdossa  aivan omakotikiinteistöjen nurkkiin kiinni. 

- Melu, pöly, valosaaste, ulkoilureittien väheneminen, reittien katkeileminen, marjastus, sienestys yms, ehkä ilman laatu, saasteet, hengityselinten sairaudet, happea tuottavan yhteyttävän metsän ja muun kasvillisuuden pinta-alan pieneneminen. hiilinielujen väheneminen ovat oleellisia haittoja laajamittaisessa teiden rakentamisen seurauksina.

-jokaisen asukkaan itse tuntemat haitat ja edut eri vaihtoehdoille juuri omalla asuinalueella ja liikkumisalueellaan

-omakoti- ja kyläyhdistyksillä on erilaisia intressejä eri vaihtoehdoissa, eri kohdissa teiden läheisyydessä. 

- Eri yhdistykset, joiden toimintaan eri vaihtoehdot joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat,  tekevät omia lausuntojaan omista lähtökohdistaan  Mukaan luettuna eri harrastauksia edustavat toimijat ja yhdistykset.

- Avainasemassa ovat asukasyhdistykset erityisesti Sääksjärven, Kuljun, Pirkkalan Järvenpään, Sorkkalan, Toivion, yhdistykset.  Saattaapi koskea laajasti myös Pirkkalan Sankilaa ja Killoakin.  Kaikilla alueilla ei ole omaa asukkaita edustavaa yhdistystä, siinä tapauksessa avainasemassa voi olla esim Pirkkalan omakotiyhdistykset OKYT ry.

 

-Eri alueilla kannattaa tutkia, mitä haittoja ja hyötyjä eri vaihtoehdoilla asukkaiden näkökulmiin on.   0+ ei kaikilla alueilla ole välttämättä pahin tai paras asukaiden viihtyvyyden kannalta, mutta kokonaisuutena kaikki alueet huomioiden todennäköisesti vähiten haittoja aiheuttava. Ilman mitään ratkaisuja( 0-vaihtoehto) näiden teiden suhteen ei selvittäne  (oma mielipiteeni)

 

2)Ympäristön ja ympäristöyhdistysten näkökulmaa:  tärkeitä asioita  (osa  luonnollisesti myös asukkaiden ja asukasyhdistysten näkökulmista)ovat:

- olemassaolevien rakenteiden ja väylien hyödyntäminen ja pirstoutumisen estäminen

-mahdollisesti uudet väylät oikaisu, kehätie, ml  mahdolliset raidevaihtoehdot samaan putkeen

-kallioiden louhinnan minimointi  (uusiutumattomat luonnonvarat, vesitasapaino, hulevedet, pienvedet, viemärit yms.), Kurikkakallion,  Multivuoren säilyttäminen sekä riittävät etäisyydet Perimmäisen ja Pulkajärven luonnonsuojelu-  ja  natura-alueisiin

-luonnon monimuotoisuus säilytettävä, eläinten liikkuminen, isolaattien ehkäisy

-saastuminen, melusaaste ainoat hiljaisten paikkojen menetys esim. Pulkajärven rotko, valosaaste keskelle erämaata valoja Puskiainen/kehätie

-retkeily ja ulkoilu maastojen täydellinen tuho Puskiainen/kehätie

-marjastus, sienestys, hengitysilman, ilmanlaadun ja hiilijalanjäljen  heikkeneminn uusien väylien rakentamisessa uusille melko neitseellisille alueille. 

 

3)  Kunnallisia näkökulmia:

-Ohitustiet palvelevat pääosin läpiajoliikennettä, aikasäästöllä tosiasiassa 3 -4 min, tai onko sitä?

-Pirkkalan todelliseen ja teoreettiseen hiilitaseeseen aiheutuu läpikulkuliikenteestä heikennystä

-laskennalliset hiilidioksiinipäästöt tulevat tilastoinnissa Pirkkalan piikkiin, Lempäälän osalta Lempäälän piikkiin

-onko rakentamisen aiheuttama hiilijalanjälki huomioitu todellisena

-moottoritien oikaisu ja eteläinen kehätie tuovat muuta tieverkostoa, katuja ja rakentamista uusien jättiväylien varteen, mikä puolestaan entisestään heikentää luonnon monimuotoisuutta ja hiilijalanjälkeä.  Kestävän kehityksen ohjelmien toteuttaminen vaikeutuu.

-etuna Puskiaisten oikaisuun voidaan kunnallisella tasolla katsoa työpaikkojen lisääntymistä, mutta se tulee ympäristön kustannuksella ja on pois joltain toiselta paikkakunnalta.  Kunnallisiin investointeihin ei välttämättä ole varaa (kestävyysvaje, ikärakenteen heikkeneminen)

-luontomatkailun kasvu heikkenee ja kulttuuriympäristöt supistuvat

 

4)Yhteiskunnallista näkökulmaa:

-ei tarvetta uusille väylille , kasvutavoitteet loiventuneet, mahtuvat entisiä väyliä hyödyntäen,    väestönmäärä  pienentyminen 50 v kuluessa, hajakeskittäminen, etätyö                                                              -painopiste siirtynyt Helsinki-Vantaan lentokntän kehittämiseen,  kolmannen ja neljännen raiteen myötä painopiste kasvussa siirtynyt Tampere- Helsinki akselille, nauhataajamineen kasvu välille Tampere - Helsinki. 

-  Ei suurempaa tarvetta Tampereen ohitukseen Puskiaisesta,  hyödyt ajansäästössä minimaaliset

- onko realistisia kustannusarviointeja eri vaihtoehdoille?  Perustuvatko kustannusarviot historialliseen tietoon vai realistisiin tulevaisuuden arviointeihin?  Onko luonnon tuhoutumiselle asetettu mitattavat kustannusarvot?

Yhteiskunnallisia arvoja:

-olemassaolevien tieverkkojen kunnossapito, onko varaa siihen ylimitoitettujen väylähankkeiden toteutuessa?

-ei järkevää sijoitta rahaa uusiin väyliin, vaan raha pitää sijoittaa innovaatioihin ja näkökulma voisi olla liikenteelliset innovaatiot, uudet liikennöimisvaihtoehdot tulevaisuudessa

- ihmisten viihtyisyyttä ja terveyttä palvelevat innovaatiot ja investoinnit, tietotaitoyritykset eivät tarvitse uusia leveitä väyliä.

-luontomatkailu, maisema-arvot, luontosormet asutuskeskusten sisään, allergiaperäisten sairauksien ehkäisy, hyvinvointi luonnosta

 

Tässä vain vajaalla listauksella tuotuja näkökulmia. Jokainen ihminen ja yhdistys puntaroikoon haittoja ja hyötyjä omasta lähtökohdastaan.  Osallistumalla YVA-tilaisuuksiin sekä jättämällä mielipiteitä voit vaikuttaa oman alueesi viihtyvyyteen, aluekehitykseen, ympäristöön ja palveluihin. Tässä YVA:ssa on vaihtoehtoja jokaiseen makuun.

Matti Pirhonen

 

LINKKI ELYN TIEDOTTEESEEN;  https://www.ymparisto.fi/VT3LempaalaTamperePirkkalaYVA

 

 

MATTI PIRHONEN

 

EDUSKUNTAVAALEISTA KOHTI KUNTAVAALEJA

Eduskuntavaaleista kuljemme EU-vaalien kautta kohti kuntavaaleja.  Vaalitulos on kestävän kehittyksen kannalta ristiriitainen.  Keskusta menetti paikkoja, vaikka se jonti työllisyyden nousuun ja talouden kuntoon.  Ilman kestävää taloutta ei voida huolehtia ympäristöstä, palveluista ja ihmisistä oli sitten kysymyksessä yksityinen ihminen, kunta, valtio tai mikä organisaatio tahansa.Populistiset voimat, tiedotusvälineet ja monet muut tahot hyökkäsivät hallitusta vastaan asiattomilla argumenteilla ja antoivat lupauksia, joita ei voi toteuttaa.  Tosin oli vikaa myös sysissä ja sepissä.  Eivät toimenpiteet koskaan voi olla kaikkien mieleen. Päätöksissä tulee olla kaukokatseisuutta ja arvostelijoilta tämä monesti unohtuu.   Unohdettiin konsensus, joka on ollut maan tapa käräjäkiviltä nykypäivään asti pohjoismaisessa päätöksenteossa.

Kestävän kehityksen perimmäinen tehtävä on jättää tila seuraavalle sukupolvelle yhtä hyvässä tai paremmassa kunnossa kuin se oli saataessa. Valtion talous on nyt paremmassa kunnossa kuin edeltävällä hallituksella.  Ympäristön tilassa toki on toivomisen varaa, mutta hallitus on tehnyt rohkeita avauksia ja kireän aikataulun hiilineutraliteetin saavuttamiseksi. Siis Keskustan vuoden 1973 periaateohjelma "kohti vihreämpää yhteiskuntaa" näyttää toteutuvan.   Keskusta oli poliittisista puolueista ensimmäinen, joka teki kestävän kehityksen ohjelman. Vihreät puolue syntyi Koijärviliikkeen myötävirrassa vajaa 10 vuotta myöhemmin, joka kuitenkin oli tuontitavaraa. Kiitos toki myös viheille.

Ei mikään puolue voi yksinomistaa jotain suuntaa kuten vihreää liikettä.. Se on kuin tuulen omistamista ja tuuleen kirjoittamista. Luonnosta jonkilaisena herätyksen asiaan 7-vuotiaana saaneena voin kirjoittaa esimerkin. Tietty uusi puolue kuvitteli omistavansa kaikki luonnon puolesta taistelevat ihmiset. Kun jokin puolue tai ryhmittymä ottaa esim. luonnon käsikassarakseen, se tekee luonnolle kaikkein suurimman vahingon. Se imee itseensä väkeä ja voimaa muista ryhmistä. Seurauksena on muiden puolueiden yksipuolisen ja välinpitämätön suhtautumiseen luontoon. Luonnonsuojelussa tärkeintä on, että joka ryhmässä tai puolueessa olisi väkeä, joka ymmärtää luonnon monimuotoisuuden tärkeyden mikrobitaasolta valaaseen, vuorovaikutuksen eliökunnassa, yhteyttämisen kokonaisuuden kiertokulun kautta ja ihmisen osana tätä erittäin monisyistä prosessia. Tämän ymmärtäminen on avain asiaan, jota tulee joka ryhmittymän toiminnassa olla tärkeimmällä sijalla. Miettiä voi myös mikä voima tätä prosessia ohjaa ja onko ihmisellä syvähenkisiä tarpeita. Jos tuhoamme yhteyden luontoon ja ihmisyyteen lopuu meiltä leipä. Samoin on maaseutu. Ei sitä omista kuin pienissä lohkoissa ihminen tai joukko ihmisotuksia. Maaseutu. luonto, asutuskeskukset, kaupungit, yritykset, yhteisöt, kunnat, seurakunnat ja valtio ovat osa tätä systeemiä, jota kutsumme yhteiskunnaksi. Ja täällä pohjan perillä me kutsumme tätä Suomeksi. Jos emme ole konsensushakuisia, niin tärkeimmät osat tuhoutuvat. Tärkein on luonnon monimuotoisuus, eliöstön monipuolisuus, peltojen kasvu, ihmisen hyvinvointi osana luontoa ja kulttuuria. Koska ihminen viisastuu? Vai onko jo liian myöhäistä. Herätään siis uudistamaan hallintomalleja ja ihmisotusten organisaatioita, mutta ensin pitää ymmärtää, mistä kasvu ja leipä tulee. Tervetuloa uudistavat voimat ekologiseen liikkeeseen kunnioittaen perinteitämme ja yhteistä hyvää talvisodan hengessä.  Vihreyttä ja lämpöä jokaiseen puolueeseen ja ilotkaamme ainutlaatuisesta luonnostamme, perinnebiotoopeista sekä perinnemaisemista.

Matti Pirhonen


Taas on noussut sosiaalisessa verostossa tuo älytön hinku saada Pirkkalaan asti raitiotie. Ekologisesta näkökulmasta tarkistellen esitän muutamia näkökohtia keskusteluun: Lentoliikenne on hiilijalanjäljen kannalta huonoin vaihtoehto. Eli lentoliikenteen lisääminen imee perässään kaikki suuret väylähankeet Lempäälän ja Pirkkalan välillä. Nyt jo liikaa rakennetaan arseenipitoiseen Pirkkalaan, ei siis ole mitään järkeä tuolle matkustajamäärälle rakentaa turhaa raitiotietä. Jos emme korosta liikaa lentoliikenteen kasvua, vältymme ainakin kaikkien väylähankkeiden tulemisesta 50 vuoden tähtäimellä. Kaikkihan te poliitikot tiedätte, että Seutula-Vantaan kenttään on satsattu paljon. He ovat voittaneet alueellisen kilpailun maakuntia vastaan. Kehärata palvelee erinomaisesti. Yhteydet Suomesta ulkomaille tulevat kehittymään sieltä. Tampereelle pääsee erittäin mukavasti kohta lähes tunnissa sieltä, erinomaisissa vaunuissa. Jos kehitetään enemmän valta-akselia lisäraitein Tampereelta Helsinkiin ja nauhataajamia Tampereelta Hämeen linnaan, on turha hinkua tänne Pirkkalaan pirstovia väylähankkeita. Sitäpaitsi täytyy ajatella aikaa eteenpäin 50 vuotta. Silloin ei käytetä fossiilisia polttoaineita, bussit kulkevat sähköllä (huom. Suomesta tulee akkuteollisuuden ja sähköautoilun johtava maa, Ullavan valtavat litmium löydöt). Työt tehdään pääosin etätöinä. Nautitaan siis vielä pirstomattomista metsistä. Niistä voivat nauttia vielä lasten lapsemmekin, jos päättjillä on järkeä ja ajattelukykyä riittävästi. Aiheseen voitte tutustua kirjoituksista. www.mattipirhonen.com Tampere tehkööt omat tuhlailunsa ihan rauhassa, kun päätyivät älyttömän kalliiseen ratikkavaihtoehtoon. Vaan kaipa he haluvat Pirkkalan rahoittajaksi huteralla pohjalla oleviin kustannuslaskelmiinsa ja toteutukseen.Lähes kaikki Suomessa olevat suurhankkeet eivät ole toteutuneet arvioiden mukaan ja arvioidussa aikataulussa, esimerkkinä Länsi-Metro. Keskitytään nyt Pirkkalassa koulutukseen, kunnille jäävään terveyskasvatuseen, Näkökulma pitää olla tarpeeksi laaja. Luonnon monimuotoisuus ja riittävästi metsiä torjuu uusien lääketieteellisten tutkimusten mukaan erinomaisesti sairauksia kuten allergioita. Eläkäämme kohtuutaloudessa eikä syödä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia.

Kertokaahan nyt, haluatteko Pirkkalaan raitiotien lentokentälle?

Matti Pirhonen

Kiitos kaikille äänestäjilleni, taustavaikuttajille ja ystävilleni tuesta vaalikampanjani aikana. Putoaminen viime metreillä valtuustosta oli jälleen kohtaloni. Putoaminen 91 äänellä oli kuitenkin Pirkkalan historian ennätys. Kaksi ääntä olisi vielä tarvittu. Äkillinen viikon sairastelu tiputuksineen ehkä Suomen parhaassa terveyskeskuksessa vei voimia, enkä voinut olla täysillä mukana kotiuttamassa ääniä. Pormestarijärjestelmä ja eduskunnan vallassa olevat asiat saivat liian suuren huomion ja vinouttivat äänestystulosta. Ajatukseni, että nämä olivat paikalliset HENKILÖVAALIT eivät tavoittaneet riittävästi äänestäjiä. Valtakunnallisilla asioilla ei ole tekemistä paikallisen kunnan asioiden kanssa. Valtakunnallisilla tiedotusvälineissä, vaalikoneissa ja ajankohtaisohjelmissa kuntavaaleja ennen oli hämmästyttävä kyky siirtää huomio pois KUNTAVAALEISTA.

Julkisuuteen tullut tieto, että Pirkkalassa asiat ovat Parhaiten Suomessa, loi äänestäjiin lintukotomaisen turvallisuuden tunteen. Hyvähän tyytyväisyys tietenkin on. Vaalitoreilla asia kulminoitui kuitenkin liian positiiviseksi. Positiivisuuteen liittyykin vaara, että ei osata nähdä tulevaisuuteen, uhkiin ja käyttämättä jääviin mahdollisuuksiin. Halutaan elää lintukodossa. Monet ehdokkaat myötäilivät passiivista tyytyväisyyttä ja ottivat jopa kunnian itselleen. Kunnia on kaikkien kuntalaisten sodanjälkeinen työ perheiden ja kunnan puolesta yhteisöllisesti.

Vaaliteemani: Ympäristö, luonnon monimuotoisuus, kohtuu talous, kestävä kehitys, pitkäntähtäyksen investointisuunnittelu, terveys ja hyvinvointipalveluiden turvaaminen maakuntahalinnon siirtymisvaiheessa ei purrut. Onneksi samoja asioita painottavia ystäviäni pääsi toisista ryhmittymistä joitain läpi.
Katteettomia ja vaikeasti mitattavia vaalilupauksia oli tiedotusvälineet pullollaan - ehkä niin on hyväkin. Niin kuin ryhmätyöideoinnissakin jokin prosentin kymmenys ideoista päätyy jatkojalostukseen. Parasta menestystä niille ystävilleni toisissa ryhmittymissä, joita kampanjat onnistivat. Valitettavasti vaalilupaustani: " Kokoan valtuutetuista ryhmän edistämään ympäristöarvoja kaavoituksessa" en nyt suoraan voi toteuttaa. Työtä kohtuutalouden, ympäristön, terveyden ja Pirkkalan asukkaiden puolesta tulen jatkamaan verkostoissa ehkä tämän vuoden loppuun.

Ystävällisesti

Matti

Muista äänestää numeroa 146  Pirkkala

Kirjoitus Pirkkalaisessa 5.4.2017

Kuntakaavoitus ja kuntalaisen kuuleminen

Toivion osayleiskaava on päivän puheenaihe. Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut alueelle sijoittuvan n. 500 hehtaarin alueen yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä.  Tämä Taaporinvuoren alue uhkaa kaavoituksen seurauksena tuhoutua.   Toivioon kaavaillaan satoja uusia asuntoa, mikä entisestään kaventaa luontoaluetta

Yleiskaavan suunnittelu alkoi vuorovaikutteisesti ja kaavaan oli mahdollisuus antaa palautetta netin kautta.  Kaavatilaisuus järjestettiin Toiviossa,  jossa oli myös luvattu ottaa asukkaat mukaan suunnitteluun. Mukanaolo asukkaiden näkökulmasta ei ole täysin toteutunut.  

Nyt Toivion asukkaat odottavat tietoa yleiskaavan etenemisestä ja mahdollisuutta vaikuttaa  asuinympäristönsä turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja luontoarvoihin.  Suurimpina uhkina nähdään rakennusaikainen liikenne ja tulevat uudet kokoojatiet.   Pahin ennuste on, että kokoojatie tuhoaisi valtakunnallisesti arvokkaan Taaporinvuoren jyrkän Pyramiitinnotkon. Rotkon korkeuserot ja luonnon monimuotoisuus ovat ainutlaatuiset

 Kunnan tulisi kuulla asukkaita herkällä korvalla.  Kansalaisyhteiskunnassa avoin yhteisöllinen vuorovaikutus on välttämätöntä.  Kun asukkaat otettaisiin mukaan suunnitteluun, osapuolten sitoutuminen kaavan lopputulokseen olisi ongelmatonta. Vuorovaikutus poistaisi myös hankeaikaa pidentäviä valituksia ja säästäisi kaikkien osapuolien kustannuksia. Toivoa sopii, että erityisesti liikennekysymyksestä keskusteltaisiin paikallisten asiantuntijoiden, kuntapäättäjien ja asukkaiden kesken. Pahin ennuste on, että esille tulee vain yksi pureskelematon vaihtoehto.  Yleiskaavalla on laaja vaikutus Tampereen, Lempäälän ja Pirkkalan asukkaisiin ulkoilumahdollisuuksien heiketessä.

Pirkkalan kaavoitusprosesseja voidaan kehittää lain vaatimasta laajempaan. Yhteistyö asukkaiden, asukasyhdistysten ja ympäristöjärjestöjen kanssa toisi avoimuutta.  Ehkä näin voisimme säästää luontohelmemme, Toivion vihreän lipun koulun takapihan ja viihtyisän miljöön tuleville sukupolville. Suomen sadan vuoden itsenäisyyden kunniaksi tuli Taaporinvuori luontohelmeksi.  Suomi säilyy, mutta helmi jää arvailujen varaan.

Matti Pirhonen

Pirkkalan 1.varavaltuutettu (Kesk.)

valtuustoehdokas (Kesk.)

-----------------------

Vaalikampanjani alkoi joulukuussa enimmäisellä flyerillä joulumarkkinoilla.Tulevalla valtuustokaudella tärkeitä asioita ovat palveluiden turvaaminen tilanteessa, jossa kunnan toiminnoista ja verotuloista siirtyy n. 50% pois. Tässä siirtymävaiheessa maakuntahallintoon ja SOTE-alueeseen pääpaino on asetettava kuntalaisten ja kunnan etujen turvaamiseen ja joustavaan, nopeaan sekä aukottomaan toimintaan. Tässä tarvitaan valtuutetuiksi monipuolisia asiantuntijoita.
 
Valtuustoon valitaan IHMISIÄ päättäjiksi. Pormestarin valitsee valtuusto. Yksi tärkeimmistä asioista on saada valtuustoon ympäristön- ja luonnonsuojelun todellisia asiantuntijoita sekä kestävän kehityksen todellisia toteuttajia. Kaavoitusasioissa ympäristöasiantuntijoiden, asukasyhdistysten ja jokaisen aktiivisen kansalaisen panos nousee arvoon arvaamattomaan, kun yhtenäisiä metsäalueita ja kulttuurimaisemia pilkotaan ja luonnon monimuotoisuutta tuhotaan. Annan jo tässä vaiheessa yhden vaalilupauksen: Jos tulen valituksi jälleen valtuustoon, kokoan neuvottelevan ympäristöryhmän yli puoluerajojen edistämään ympäristönäkökohtia. Valtuustokaudella yhteistyötä on tehtävä kaikkien puolueiden kesken. Edellisten vaalikausien koaliitioajattelutapa ei saa jatkua, jokaisen valtuutetun itsenäistä vaikutusmahdollisuutta on tuettava. No itse asiaan: Tässä teille on tarjolla verkostoitunut ja monen asian osaaja. Kuuntelen herkällä korvalla juuri Sinua: vieraile kotisivuillani: www.mattipirhonen.com

Matti Pirhonen

ÄÄNESTYSNUMERO   146

1 kommentti .

Vaalikampanja avattu

Lauantai 25.2.2017 - Matti Pirhonen

Vaalikampanjani avasin alla olevan flyerin mukaan jo joulumarkkinoilla.  Seuraa myös ilmoitteluani Pirkkalainen-lehdessä.


vaalimainos_2017_facebook1.jpg

1 kommentti .

Kuntavaalit ovella

Keskiviikko 8.2.2017 - Matti Pirhonen

Kunnallisvaalit ovat kohta ovella

Kunnallisvaalien ajankohta on uudella vaalikaudella poikkeuksellinen.  Vuoden 2016 loppuun asti valitut vanhat kuntien toimielimet kuten valtuustot ja lautakunnat toimivat aina kesäkuulle 2017 asti.  Syynä on vireillä olevat sote- ja maakuntauudistukset.  Kunnallisvaalit pidetään tänä vuonna siis 9.4.2017.  Ennakkoäänestys on 29.3. – 4.4.  Ehdokaslistat tulee jättää 28.2.2017 mennessä.

Olen lupautunut Pirkkalan Keskustan ehdokkaaksi  Vaaliteemani ovat likipitäen samat kuin edellisissä kuntavaaleissa.  Kunnan lähipalveluiden säilyttäminen muuttuvassa sote tilanteessa ja maakuntauudistuksessa on yksi tärkeimmistä teemoistani.  Ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat erityisen tärkeitä varsinkin nyt, kun maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavoilla Pirkkalan luontoalueet meinataan pirstaloida ja näin tuhota.    Kuntatalouden, hankintatoiminnan ,  ympäristöjärjestöjen ja asukasyhdistysten ja terveysjärjestöjen tietämykseni  ovat vahvuuksiani verkostoitumiseni myötä.  Niinpä mottoni on:  Vahva- ja kilpailukykyinen talous luo edellytykset  huolehtia luonnosta lähipalveluista ja hyvinvoinnista itsenäisessä kotikunnassa. 

Uudessa valtuustossa muuttuvissa olosuhteissa tarvitaan idearikkautta, verkostoitumista, uudistushenkisyyttä, vankkaa kokemusta ja ihmiskeskeistä kuntalaisen kuulemista herkällä korvalla.  Pyrin aina tekemään päätökset monipuolisella harkinnalla ja itsenäisesti toisia kuunnellen. Keskusta on ainoa ryhmä, missä valtuutetuilla ei ole ryhmäkuria.  Olenkin aina pyrkinyt menemään kuntalaisen kannalta parhaan ehdotuksen taakse.

Näissä vaaleissa valitaan itsenäisiä kuntapäättäjiä, ei poliittisia ryhmiä.  Pormestarin valitsee kunnanvaltuusto.  Toivoa sopii, että pormestariksi tulee pätevin henkilö eikä poliittisen juonittelun tulos.  Hallinnon siirtymäkauden jälkeen on vakavasti syytä harkita, voisiko kalliista pormestarijärjestelmästä luopua.  Koko valtakunnassa on tällä hetkellä 2 kuntaa, joissa on pormestarijärjestelmä, ja 311 kuntaa johtaa kunnan- tai kaupunginjohtaja.  Kunnanjohtajajärjestelmää pitää voimakkaasti uudistaa. 

Tule mukaan tukemaan valintaani valtuustoon.  Tällä kotisivullani on eri osioissa kirjoituksiani monilta aloilta ja tietoa toiminnastani esim. osasta ”kuka olen” Palautetta voi antaa palauteosassa. Voit myös seurata toimintaani facebookista:     https://www.facebook.com/matti.j.pirhonen

Hyvää kohta koittavaa kevään alkua.

Matti Pirhonen

 

Viikon vieraana Pirkkalaisessa 25.1.2017 (teksti vähäisin muutoksin):

Diabetes , Sote ja Kelan uudistuksia – uhkia vai mahdollisuuksia?

Sote- uudistus on vihdoin toteutumassa.  Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnallisten organisaatioiden hoidettaviksi. Vuodenvaihteesta alkaen eduskunta päätti alentaa joidenkin elämää ylläpitävien diabeteslääkeiden korvattavuuksia.   Aiheuttavatko uudistukset ihmisille vakavan riskin lisäsairauksien muodossa ja sitä kautta terveydenhuollon kustannusten nousun?

Yli 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta.  Näistä noin 50 000 on tyypin 1 diabeetikkoa, joiden elämä on kokonaan insuliinin varassa.  Tyypin 2 diabeetikkoja on noin. 300 000 henkilöä, jotka käyttävät joko insuliinia tai muita diabeteslääkkeitä.   Lisäksi on vähintään 150 000 diagnosoimatonta 2-tyypin diabetesta sairastavaa.  Diabeteksen huono hoito on monasti syy lukuisiin lisäsairauksiin.  Lisäsairauksien uhka on suuri nimenomaan niillä, joiden sairautta ei ole määritelty ja seuranta on puutteellista. 

Diabeteslääkkeiden voimakas hinnan nousu voi johtaa hoidon laadun heikkenemiseen, kun sopivaa lääkettä ei ole mahdollista hankkia.  Diabeteksen huono hoito aiheuttaa kalliita lisäsairauksia, jotka lisäävät terveydenhuollon kustannuksia ja turhaa inhimillistä kärsimystä.  Hoidon laadun seurantaan tulee kaikilla terveydenhuollon tasoilla panostaa Sote-uudistuksen toteutuksessa.   Koska etenkin iäkkäät diabeetikot kantavat monien sairauksien kuormaa, lisääntyy toimeentuloturvan hakeminen muilta luukuilta.

Onneksi eduskunnan hyväksymä Kela-korvausten alentaminen ei koske paljon insuliinia.  Insuliini pysyy lähes kokonaan korvattavana, lukuunottamatta alkuomavastuuta 50 € ja reseptikohtaista 4,5 € euron maksua noin kolmen kuukauden välein lääkkeitä noudettaessa.  Sen sijaan tyypin 2 yleisesti käytettävät diabeteslääkkeet putosivat vuoden alusta 100 prosentin erityiskorvausluokasta 65 prosenttiin ja lisäksi tulee 50 € alkuomavastuu ja ostokertakohtainen 4,5 € omavastuu. 

Mitä mahdollisuuksia ja uhkia Sote-uudistus tuonee diabeetikoille vaikkapa Pirkanmaalla ja Pirkkalassa, jää asian keskeneräisyydestä johtuen pääosin arvoitukseksi.  Diabeteksen hoidossa potilas itse on paras tietopankki ja omahoidon toteuttaja yhdessä diabeteshoitajan sekä asiaan perehtyneen omalääkärin kanssa.  Olisi erittäin tärkeää, että työtä voitaisiin jatkaa ehkä vuosikymmeniä kestäneessä hoitosuhteessa.  Hoitovälineet älykkäine verensokerimittareineen kehittyvät digitalisoinnin seurauksena.  Tämä mahdollistaa seurannan saattamisen aivan uudelle tasolle.  Olisi tärkeää säilyttää hyviksi havaitut käytännöt ja hoitovälinejakelu lähellä ja tehokkaina.  Usein on Sote-asiassa väläytelty, että verot ja kustannukset menevät maakunnan piikkiin, mutta henkilöstö ja rakennukset säilyvät paikallaan.  Näin olisi kansalaisten kannalta myös parasta.  Uudistusten säästökuuri luo terveydenhoitoalalle mahdollisuuden tehostaa yhteistyötä terveysjärjestöjen kassa.   Hoitopaikkojen valinnanvapaus on myös mielenkiintoinen lisä.

Pirkkalassa olemme saaneet nauttia parhaasta mahdollisesta diabeteksen hoidosta omassa terveyskeskuksessa asiaan perehtyneen hoitohenkilöstön siivittämänä.  Toivoa sopii, että maakunnallinen tasapuolistaminen ei käänny negatiiviseksi.  Koska sote-asiassa ollaan pitkän aikaa vielä siirtymävaiheessa, olisi syytä saada uuteen kunnanvaltuustoon asiaan perehtyneitä ja motivoituneita henkilöitä.  Terveyspalvelut eivät katoa silmistä ja kustannukset maakunnalle maksavat viime kädessä kuntalaiset.   Terveyden edistämistyö jää näillä näkymin kuntien kustannettavaksi ja toteutus kaiketi hallintokuntien harteille.  Syödään siis terveellisesti ja liikutaan paljon.  Niin jokainen asukas voi edistää omaa terveyttään, ehkäistä parhaiten kakkostyypin diabetesta ja säästää yhteiskunnan hupenevia varoja.

Matti Pirhonen

Tampereen Diabetesyhdistys ry:n hallituksen jäsen Pirkkalan alaosastosta

Pirkanmaan liitolle muistutus Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ehdotukseen:

                                                            Päiväys10.11.2016                                                                                                                           

                                                                                                                   

 

ASIA:    PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA  2040   EHDOTUS

 

Kiitän mahdollisuudesta olla mukana kaavatilaisuuksissa ja jättää muistutukseni Pirkanmaan maakuntakaava2040 ehdotuksesta.  Muistutus perustuu tutustumiseeni kaavaprosessin tausta-aineistoon eri vaiheissa, kaavaprosessin aikana käytyyn vuorovaikutteiseen keskusteluun ja erityisesti lopputuloksena tulleeseen kaavaehdotukseen.

Yleistä kaavaehdotuksesta

 Maankäytön vaihtoehtojen- ja vaikutusten arviointiraportissa Pirkanmaan liitto on todennut, että väestön kasvu on vuoteen 2040 mennessä 120 000 henkilöä Pirkanmaalla.  Asutus sijoittuisi eri ennustemalleista riippuen 80-94 % Tampereen ja lähikuntien ydinalueelle, joihin tulisi kasvua noin 115 000 asukasta

Ennusteet perustuvat vanhaan ”menneisyydestä johdetaan tulevaisuus” –tietoon.  Sen lähtökohta ovat olleet suuret ja keskitetyt yksiköt. Maakunnan kehityksen innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat tulevaisuudessa yritysten, toimipisteiden ja asutuksen sijoittumisen suurelta osin jo olemassa oleviin keskuksiin maakunnissa. Työ tehdään enenevässä määrin vuonna 2040 verkostoituneissa pienissä yksiköissä ja etätyönä kotoa käsin.  Keskittämisen korostaminen toimii suunnittelun vääränä veturina eikä pysty maakuntakaavan kautta toimimaan paikallisen kaavoituksen ohjenuorana.   Mielestäni väestönkasvuennustetta tulisi kaupunkiseudun osalta alentaa.

Väestön muutto aiheuttaa kohtuutonta keskittämistä. Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö.  yli 100 000 :lle ihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä. Muutos tulee todeksi asukkaiden lähiympäristössä.  Pirkkalan ja Lempäälän väliset osin virkistyskäyttöön varatut metsäalueet pirstoutuvat ja viheryhteydet heikkenevät.

Ratkaisuna ympäristön sietokykyyn Pirkkalan kohdalla olisi asukasluvun hillitseminen. Siis hallittu kasvu ja ydinalueiden maltillinen tiivistäminen.  Kaupunkiseudun MAL-sopimus pakottaa Pirkkalaa kohtuuttomaan asuntorakentamiseen ja rajoittaa haja-asutusta Pirkkalassa ja Tampereen seudun kunnissa. Pirkkalan rakennustoiminnassa tulisi luopua runsaasti tilaa vievistä ratkaisuista.  Tulisi keskittyä korkean teknologian pienyrityksiin.  Tulevaisuudessa biotalous ja ympäristöteknologia tuovat Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa.  Tähän liittyy suuri alihankkijoiden verkostoitunut ketju, josta Tampereen kaupunkiseutu voisi saada osansa.

 Vähäisempi liikenteen kasvu sopisi olemassa oleville väylille, jos niitä levennetään. Uusien väylien imussa tulisi runsaasti pienempiä väyliä ja virkistysalueet katoaisivat. Väylärakentamisen pääpaino tulisi olla pääradan lisäraiteissa, kuten ehdotuksessa erinomaisesti onkin.  Sen lisäksi pääteiden leventämiseen ja kunnostaminen tulisi panostaa.  Tämä hillitsisi muuttoliikettä ja mahdollistaisi maakunnan keskusten monipuolisen kehittämisen. Pirkkalan lentokentän toimintaa voidaan myös monipuolistaa, mutta ilman toista kiitorataa. Helsinki-Vantaan kentän kehäradat ovat valmistuneet, ja kehitettävä päärata mahdollistaa nopean ja joustavan kulkemisen Vantaan kentälle.  Näin ollen Pirkkalan lentokenttä pitää erikoistua, eikä sinne välttämättä tarvitse tuoda uusia pirstovia väyliä.

Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme.  Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa .  Kestävä kehitys on maakuntastrategian ytimessä. Kasvulla on rajansa.  Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa ja murskattuja kallioita ei saada takaisin.  Ilmastonmuutos on tuhoisin seuraus, mitä luonnonvarojen tuhlaus aiheuttaa.

Kasvuennusteet tulisi päivittää.  Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut.  Rakentamistarve on entisten rakenteiden korjaamista ja täydentämistä.  Uusiutuvaa hajautettua energiaa tuotetaan pienissä yksiköissä.  Autot kulkevat biopolttoaineilla, sähköllä tai vedyllä. Liikkumistarve kauas vähenee.  Yhteiskunnalla ei väestörakenteen vanhetessa ole enää varaa utopistisiin väylähankkeisiin.  

Kaavan aikaväli n. 25 vuotta on mielestäni liian pitkä, koska maailma muuttuu kiihtyvällä nopeudella.  Toteutus pitäisi voida päivittää joustavasti.  Kaavamerkintöjen poistamisen muuttuvassa tilanteessa tulisi olla helpompaa ja samoin aiemmin päätettyjen ratkaisujen päivittäminen.  Lyhyempi aikajänne helpottaisi paikallista kaavoitusta  ja maankäytön suunnittelua poistamalla toteutuskelvottomat  valtakunnalliset väylä- tai maakunnalliset aluevaraukset.

Kaavaehdotuksen Pirkkalaa ja Lempäälän luoteisosaa koskevia havaintoja  ja konkreettisia muutosehdotuksia:

1.

1.1.  MUUTOSEHDTUS:  Ns. Puskiaisten moottoritien oikaisu:   Poistetaan oikaisu.  Rakennetaan lisäkaistat nykyiseen moottoritiehen välille Kulju – Pirkkala lentoaseman liittymä.  Perustelu:  Liikenne mahtuu olemassa oleviin väyliin, ja vähentää arvokkaan, monimuotoisen metsäalueen pirstoutumista.  Valtakunnallisisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan tulisi hyödyntää olemassa olevia rakenteita, eikä ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä yhtenäisiä luontoalueita pilkottaisi,

1.2.1. MUUTOSEHDOTUS: Poistetaan suunnitellun Puskiaisten oikaisun vierestä Kurikkakallion louhinta merkinnät.  Kurikkakallio on yksi Pirkkalan parhaista näköala- ja ulkoilupaikoista. Se sijaitsee ympärillä olevien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden pienvesien vaikutusalueella.  Läheisyydessä on myös metsälakikohteita.  Mikäli moottoritien oikaisua ei voitaisikaan poistaa, Kurikkakalliota ei tarvitsisi louhia.  Oikaisun linjaus voidaan suunnitella vain ko. vuorta sivuten.

1.2.2. VAIHTOEHTOINEN MUUTOSEHDOTUS:  Esitys Kurikkakallion pelastamiseksi: Työpaikka-alue muutetaan ehdolliseksi (punaiseksi pystyviivamerkinnäksi)  Louhintamerkintä siirretään koskemaan vain moottoritielinjauksen alle jäävää osaan.  Ehto: Työpaikka-alueen rakentamista ei saa aloittaa ennen päätöstä moottoritien oikaisun rakentamisesta..

 

1.3.  Valtakunnallisesti merkittävä Taaporinvuori lähiympäristöineen

Taustaa

Toiviossa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kallioalue Taaporinvuori-Myllyvuori. Viher- ja ekologinen yhteys, joka kulkee  Pärrinmaan ja Peltolammin luonnonsuojelualueiden kautta , jatkuen Myllvuoren, Saukonvuoren, Huhtavuoren ja Taaporinvuoren kautta.  Siitä edelleen vyöhyke kulkee Iso-Naistenjärven, Korvenvuoren ja Haikanvuoren kautta Kurikkakalliolle.  Tästä muodostuu viheryhteys idästä länteen.  Aluetta yhdistää järvien, lampien. lähteiden ja purojen verkosto. Alueen korkeuserot ovat suuret ja vuorien välissä ovat rotko kuten Pyramiininotko.  Rotkossa sijaitsee esimerkiksi Saukkolampi.  Seutu on luonnoltaan Pirkkalan monimuotoisinta aluetta. Taaporinvuorelta etelään johtaa virkistysalue ja ekologinen verkosto Kaitajärven ja Saunaojan (saunapuron) yli Lempäälän rajan tuolle puolelle.  Tämä Pirkkalan puoleinen Kaitajärvi  ja Saunapuro on rantakaavalla suojeltu. Taaporinvuoren kaakkoispuolelle on merkitty kaavaehdotukseen työpaikka-alue ilman rajoittavia ehtoja.  Taaporinvuoren kalliosuojelualueen ja työpaikka-alueen rajalla kulkisi rautatie tunnelissa.  Kaaavoitukset uhkaavat virkistysalueita joka puolelta..  Toteutuessaan työpaikka-alueet ja rakennettavat tiet muodostaisivat uhan suojelualueille niin, että ne menettävät merkityksensä ja luonnon monimuotoisuus katoaisi.

KONKREETTISET MUUTOSEHDOTUKSET; ehdotukset kaavaehdotukseen Taaporinvuorta ja edellä lueteltuja lähialueita koskien:

1)        Poistetaan Taaporinvuoresta kaakkoon katsoen pieni erillinen työpaikka-alue koskien myös Tampereen puoleista osuutta.  Alueen rakentaminen tuhoaisi valtakunnallisen merkittävän kallioalueen.  Se aiheuttaisi kosteusolosuhteiden muutoksen ja vaikeuttaisi virkistyskäyttöä.  Alueella  ja sen läheisyydessä on metsälakikohteita, jotka pitäisi tutkia.

2)      Kaitajärven –Saunapuron suojelualue ulottuu suunnitellulle ehdolliselle työpaikka alueelle.  Työpaikka-aluetta tulisi kaventaa, jotta kosteikkoalue ei kärsisi ja ympärille jäisi riittävä suoja-alue.

3)      Itään Multisiltaan johtava viheryhteys ei ole todellinen.  Yhteyttä parantaisi, jos kohdan 1 mukaista TP aluetta ei olisi kaavassa.   Rautatien lisäraiteet pitäisi jo suunnitella kaavavaiheessa siten, että viheryhteys olisi olemassa todellisena.

4)      Epäilen suuresti, että rakennettavaks kaavailtu rautatietunneli muuttaisi kosteusolosuhteita niin paljon, että valtakunnallinen kalliosuojelualue menettäisi ne monimuotoiset arvonsa, jonka takia sille on myönnetty suojelustatus.  Katsomme, että rautatietä lentokentälle ei tarvita, ja se pitäisi poistaa kaavaluonnoksesta.

5)      TP alueen ja Taaporinvuoren virkistysalueen reunalla on Pirkkalan hienoin siirtolohkare ja suojeltu luonnonmuistomerkki.  Se vaatii suoja-alueen .  Tämä lienee Pirkkalan parasta retkeilyaluetta.  Tämä asia puoltaisi myös työpaikka-alueen poistoa tai ainakin sen pienentämistä.

6)      Peltolammilta Kurikkakalliolle asti on jopa maakunnallisesti merkittävä polku ja latuverkosto.  Kaavassa tulisi jo määritellä, että ne säilyisivät katkeamatta.

7)      Iso-Naistenjärven ja Pehkusuon suojelualue:   Taustaa:  Iso-Naistenjärvi ja Pehkusuo sijaitsevat korkeiden mäkien ympäröimässä laaksossa.  Sinne eivät kantaudu nykyisen moottoritien äänet.  Nyt näyttäisi siltä, että uusi moottoritielinjaus kulkisi lähimmillään n. 150 m päässä suojelualueesta.  

TÄYDENNYSEHDOTUS:  Pyydän, että mikäli tie rakennetaan, huolehdittaisiin linjauksen haittavaikutusten minimoinnista jo osittain kaavoituksesta alkaen. Maksimi melutaso (desibeli) tulee olla suojelualueelle määritellyn maksimitason alittava.  Tielinjaus ei muutenkaan saa vahingoitaa niitä luontoarvoja, joiden vuoksi suojelustatus on annettu

1.4.   Oikorata, järjestelyratapiha, yhdysrata

1,4,1. Oikorata:  MUUTOSEHDOTUS:  Oikorata  poistetaan kaavaehdotuksesta:  Perustelu:   Lisäraiteiden rakentaminen  pääradalle riittää turvaamaan raideliikennekapasiteetin kymmeniksi vuosiksi.  Maakuntakaavaprosessin päivityksessä voidaan tarkistaa n. 10 v päästä, onko oikoradalle tarvetta. Oikorata ja siihen kytketty järjestelyratapiha katkaisevat keskeltä yhtenäisen Lempäälän ja Pirkkalan välisen rakentamattoman metsäalueen.  Ekologinen käytävä poistuu käytännössä.  Ympäristön kannalta radan sijoituspaikka on huonoin mahdollinen. 

1.4.2.  Järjestelyratapiha :   MUUTOSEHDOTUS;  Ratapiha siirretään pääradan yhteyteen  Vanattaran tai Kuljun kohdalle. Jätetään liittymän varaus pääradalle samoille seuduille mahdollista myöhemmin päätettävää oikorataa varten.   Perustelu:  Vaikka oikorata tulisikin joskus esim 100 vuoden päästä rakennettavaksi, niin järjestelyratapiha   metsäalueen keskellä tuhoaisi tämän alueen täysin.   Samalla muut rakentamiseen liittyvät merkinnät metsäalueelta ratapihan ympäriltä pitää poistaa kaavaehdotuksesta mukaan lukien louhinnat.

1.4.3.  Yhdysrata:   MUUTOSEHDOTUS;   Rata lentokentältä Multisiltaan poistetaan.  Perustelu:  Liikenne ennusteet lentomatkustajien määrissä eivät tue hanketta, ratkaisu olisi erittäin kallis utopistinen hukkainvestointi.  Arseenipitoiseen alueeseen tehtävät louhinnat ja materiaalisiirrot muodostuisivat kalliiksi ja terveydelle vaarallisiksi.  Sikäli kun oikorata ja järjestelyratapiha metsäalueen keskelle eivät toteudu, niin yhdysratakin olisi toteutuskelvoton.  Yhdysrata tuhoaisi Taaporinvuoren kallioalueen ja se on piirretty suojelualueen viereen.  Näin ollen linjauskin on täysin väärä.

1.5.  Kakkoskehätie

1.5.1.  MUUTOSEHDOTUS: kakkoskehätie:  Poistetaan tien linjaus;  Perustelu:  Liikennemäärät lentokentälle eivät tue hanketta.  Jos oikorata toteutuisi, kehätien pitäisi kulkea samassa linjauksessa oikoradan kanssa, koska se olisi samalla huoltoväylä eikä pirstoisi enempää metsäaluetta.  Hervannasta , Vuoreksesta ja Sääksjärven suunnalta voidaan liikennöidä levennettäviä moottoritien väyliä erinomaisesti länteen ja lentokentälle pienin paikallisin tieparannuksin.  Sitä paitsi suunniteltu kehätie mutkittelee pitkin metsäaluetta ja pirstoo luontoarvoja entisestään

1.5.2.  Kehätie: VaIHTOEHTOINEN MUUTOSEHDOTUS:  Mikäli kehätietä ei poisteta kaavaehdotuksesta, niin sen pitäisi kulkea kauempaa Pulkajärven natura-alueesta.  Eteläisempi linjaus mahdollistaisi koko tien kulkevaksi ensin Puskiaisten oikaisun linjassa ja sitten oikoratalinjauksessa.

1.6.  Lentokenttä

1.6.1.  MUUTOSEHDOTUS   Poistetaan merkinnät toisen kiitotien rakentamisesta.  Perustelut;  Lentoliikenteen määräennusteet eivät tue tarvetta laajentaa kenttää.  Lähilentoliikenteen kieltämisestä on ollut keskusteluja Eu:n alueella.   Kiitotien kapasiteetista on nytkin vain vähän käytössä.  Suomen korkeimmat arseenipitoisuudet tekevät laajennukset taloudellisesti ja terveys syyt huomioiden kannattamattomaksi.  Parantuneet ja ajallisesti lyhentyneet ja edelleen lyhenevät yhteydet rautateitä pitkin tukevat Helsinki –Vantaan kentän hyödyntämistä Pirkanmaalta. 

1.7.MUUTOSEHDOTUS JA TÄSMENNYSPYYNTÖ:  Kalliolouhintamerkinnät EOk :  TAUSTA:  Useassa paikkaa Pirkkalassa ja pohjoisessa Lempäälässä esiintyy näitä merkintöjä.  Epäselvää on, voiko louhinnan aloittaa ennen teiden tai rakennusalueiden aloituspäätöstä.    EHDOTUS : Pyydän tekemään sellaiset merkinnät Pirkkalan puolen ja Lempäälän puolella rajan tuntumassa olevia louhintamerkkien ilmaisemaa kiviaineksen ottoa ei saa aloittaa, ennen kuin merkkien alueella olevat työpaikka, teollisuus ja muut rakennuskohteet saavat aloitusluvan.  PERUSTELU: On nähty, että yleisesti kiviainesten ottoa neitseellisillä metsäalueilla toteutetaan surutta perustellen alueen rakentamisen ennakointia.  Tilanne on huolestuttavaa etenkin alueilla, joilla on merkittävää ulkoilualue ja virkistystarvetta.  Maakuntakaavassa on sinänsä pyritty selvittämään louhinta-alueita Pirkanmaalla.  Valitettavasti louhinta-alueita on merkitty huomattavasti yli pitkäaikaisen tarpeen.  Merkit ohjailevat louhintahalukkuutta etenkin lähellä suuria taajamia (logistinen etu), kun samanaikaisesti näillä alueilla on suuri ulkoilu- ja viheryhteys tarve. Merkinnät maakuntakaavassa antavat ikään kuin ”vapaat kädet” paikallisille viranomaisille myöntää maa-aines- ja ympäristölupia. Louhinnan sijaan pääpaino tulisi asettaa kiviaineksen kierrätykseen.

1. 8.Lyhyt yhteenveto maakuntakaava prosessista Pirkkalalaisesta näkökulmasta

Kaavaehdotus mullistaa koko Pirkkalan etelänpuoleisen alueen.   Moottoritien oikaisu, ratapihan siirto keskelle neitseellistä metsäaluetta, oikorata, yhdysrata ja lopuksi myös kakkoskehä ovat pääosin utopistisia. Mikäli kaikki väylähankkeet toteutuvat, niin melko yhtenäinen ja osin ainakin maaperältään koskematon laaja metsäalue tuhoutuu. Yhtenäinen metsäalue tulee pieniksi isolaateiksi  ja ekologiset yhteydet alueen sisällä ja läpi katkeavat. Virkistys ja ulkoilumahdollisuudet heikkenevät.   Ilman laatu kärsii.   Ongelmana on, että kaavoitusprosessi on kestänyt pitkään ja maailma on muuttunut nopeasti.  Toisaalta pitkittynyt prosessi on antanut asukkaille vielä mahdollisuuden nauttia korvaamattomista ekosysteemipalveluista.  Ehdollisilla kaavamerkinnöillä mahdollistettaisiin vielä kymmeniksi vuosiksi nauttia metsäalueen tuottamista suorista ja epäsuorista hyödyistä metsissä liikkuville ja ympäristön asukkaille. 

 Ennusteet perustuvat liiaksi vanhaan tietoon, eikä osata nähdä tulevaisuuden tuomaa muutosta.   Kaavan päivittäminen laahaa jäljessä.  Olen ilolla todennut, että kaavoituksen aikajänne lyhenee jopa kymmeneen vuoteen.  Mielestäni aikajänne voisi olla lyhempikin ja se edellyttäisi joustavampaa valmistelu ja päätöksentekotapaa. 

Tämän kaavakäsittelyn aikana on ollut nähtävillä vuorovaikutteista valmistelutyötä , josta kiitän koko Pirkanmaan liiton henkilökuntaa.  Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa palautteen antaminen ja kuuleminen herkällä korvalla on tärkeää.   Toivon että vuorovaikutus kehittyy edelleen.  Alla muutamia kehitys- ehdotuksia:

-maakuntakaavoituksen aikajänne lyhyemmäksi, osakaavoilla täydennyksiä muutospaineiden alla olevalle alueelle kuten Tampereen kaupunkiseudulle

- kaavatilaisuuksia myös niihin kuntiin, jota kaava eniten koskettaa (nyt Pirkkala)

- isoon kaavakarttaan myös peruskartta näkyviin alla kuultaen, nettiin myös erillisiä aluepaloja kartasta

-karttamerkinnät selkeämmiksi varsinkin paljon muutoksia tuovilla alueilla

-valmistelutyössä arviointityöhön täytyisi saada luonnon tuottamat hyödyt mitattavina ja perusteltuina

Toivon, että huomioinette ja harkitsette muutosehdotuksiani.

Kiitän miellyttävästä yhteistyöstä

 

Matti Pirhonen

Pirkkalan Toivon kylän asukas

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvä vierailija

Perjantai 25.3.2016 klo 15:09

Mielipidekirjoitus Aamulehti 26.10.2016 vähäisin muutoksin:

Maakuntakaavaehdotus 2040  –  Pitääkö olla huolissaan luonnon monimuotoisuudesta?

Pirkanmaan liiton maakuntakaavaprosessi on loppusuoralla. Nyt tehdään valinnat siitä, millaiseksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän vuoteen 2040 mennessä.

Suunnitellut liikenneväylät syrjäyttävät monimuotoista luontoa.  Metsät, ulkoilu- ja viheryhteydet katoavat. Pahiten muutokset koettelevat Pirkkalan ja Lempäälän välistä melko yhtenäistä metsäaluetta.  Tulee moottoritien oikaisu, kehä 2, oikorata, ratayhteys lentokentältä pääradalle ja laaja ratapiha-alue.  Mihin ovat suunnittelussa unohtuneet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet? Niiden mukaan ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pilkota..

Kaavoitusperusteena esitetään usein ylimitoitettua ennustetta, että Tampereen kaupunkiseudun kasvu olisi vuoteen 2040 mennessä noin 115 000 asukasta. Tähän lukuun uskotaan surutta ja päivityksiä ei tehdä.  Työn perässä tulevaisuudessa ei tarvitse aina muuttaa. Työt tehdään pääosin etätöinä, alihankintana ja pienissä yksiköissä eri puolilla maakuntaa.  Liikkumistarpeet muuttuvat.  Maailma on erilainen v. 2040.  On syytä varautua uusiin keksintöihin, joita varmasti on tulossa.  Nykyiset jätti-investoinnit saattavat muodostua turhiksi.  Lisäraiteet etelään vähentävät järkevästi muiden väylien ja lentokentän laajentamistarpeita. Turhaan kaavassa roikkuvat linjaukset haittaavat paikallista maankäyttöä.

Muutoksista aiemmin hyväksyttyihin väyläratkaisuihin ei haluta keskustella.  Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa vuorovaikutus ja saadun palautteen huomioiminen olisi tärkeää. Maakuntakaava luo pohjan paikkakunnan yleis- ja asemakaavoille, jotka taas vaikuttavat konkreettisesti jokaisen asukkaan elämään.

Maapallon luonnonvarat ovat rajalliset.  Uudistuvista luonnonvaroista oli koko vuoden tuotto käytetty jo elokuussa.  Paikallisella kaavoituksella voidaan hillitä luonnonvarojen tuhlausta ja hiilijalanjälkeä.

On herättävä huomaamaan luonnon antamat suorat ja aineettomat hyödyt. Ne olisi tärkeää saada osaksi kaavasuunnittelua mitattavina.

 Nyt on jokaisella asian omakseen tuntevalla mahdollisuus esittää muistutuksia maakuntakaavaehdotukseen.

Matti Pirhonen

Pirkkala

 -----------------------


Hyvä vierailija!

Kotisivujeni päivitykset ovat jääneet vähäisiksi vuoden 2014 lopusta aina tähän päivään asti.  Siksi olen täydentänyt blogiani  osalla lehtikirjoituksiani tältä ajalta.  Vaikka siellä on vanhaa tietoa, niin osa siitä kantaa kauas tulevaisuuteen.  Ympäristön suojeleminen kestävän kehityksen periaattein tähtää siihen, että voimme jättää ympäristön vähintään samassa kunnossa kuin olemme sen saaneet perintönä lapsillemme ja tuleville sukupolville.  Siksi aihe on aina ajankohtainen. 

Karjalainen kulttuurityö jatkuu polvesta polveen.  Sukujuuriltaan karjalaisia on  1 - 1,5 miljoonaa Suomessa.  Ruotsissa ja aina USA:ssa asti on siirtolaisten kautta myös karjalaista perinnettä ja toimintaa.  Karjalaa on myös nykyrajojemme ulkopuolella ja sieltä voimme ammentaa perinnettä edelleen.  Kalevalaisuus elää.

Valitettavasti nykypakolaisuus sotketaan pahasti Karjalan evakoihin.   Sotiemme seurauksena siirrettiin valtiovaltamme toimesta NL:lle luovutetuilta alueilta 430 000 suomalaista.  He olivat evakoita, joita elää vieläkin keskuudessamme paljon.  Nykypakolaiset eivät ole evakoita, vaan osa heistä saa virallisen pakolaistatuksen ja osa on siirtolaisia.  Siitä kertoo edellinen Aamulehden kirjoitukseni ja laajempi selvitykseni on syyskuun Pirkkalaisen viikon vieraskirjoituksessani.

Olen ehdokkaana Pirkanmaan Osuuskaupan edustuston vaaleissa alueella Etelä-PirkanmaaaÄänestysnumeroni on 77  .  Äänestä siis  77 , se on kaksinkertainen onnennumero.

Hyvää alkanutta kevättä!

Matti Pirhonen

Aamuledessä mielipide hieman lyhennettynä helmi - maaliskuun vaihde 2016:

Evakkoja, pakolaisia vai siirtolaisia

Tiedotusvälineet pullistelevat keskustelua pakolaisista. Nykypakolaisia verrataan väärin Karjalan evakoihin.  Monella kirjoittajalla on hieman aukkoja historiassa. Asiaa pitää täsmentää.

Neuvostoliitto ja Suomi solmivat rauhan v. 1944. Raskaat alueluovutukset jatkosodan jälkeen aiheuttivat noin 430 000 suomalaisen evakuoinnin luovutetuilta alueilta jo toistamiseen.  

Karjalassa evakuointi suoritettiin rajojemme sisällä, evakot olivat omia kansalaisiamme.  Siirrot tapahtuivat valtiovallan toimesta. Evakko on lähinnä oikea termi sotiemme pakkosiirretyistä. Toisaalta osa evakkojunien pommituksista selvinneistä pitää itseään pakolaisina.  

Syyrian ja Irakin alueella käydään monen osapuolen sotaa, jossa kuka hyvänsä voi joutua sekasorrossa surmatuksi.   Lähtiessään kotimaastaan he ovat pakolaisia.  Viralliset edellytykset määritellään YK:n Geneven pakolaissopimuksessa. Asiakirjan keskeinen säännös on palautuskielto.  Palautuksesta aiheutuva vainon uhka lähtömaassa on turvapaikka-anomuksen hyväksymisen yksi peruste.   Pakolaisia eivät ole siirtolaiset.  Nykyinen pakolaisongelmamme johtuu siitä, että turvapaikkahakemuksia ei jätetty sopimusta noudattaen EU:n ensimmäisellä rajalla. Todelliset statukseen oikeutetut pakolaiset olisi pitänyt erottaa parempaa elintasoa tavoittelevista henkilöistä.

Onneksi EU:ssa on ryhdytty harkitsemaan pakolaisten tukemista enemmän sotaa käyvien maiden naapurimaissa. Niistä rauhan tullessa pakolaiset pääsisivät kotimaahansa n helposti.

Mielestäni suurin ongelma eivät ole pakolaiset, vaan muut maahantulijat.  Valtaosin pakolaisvirta käännytetään Suomesta.  Mitä pitäisi tehdä käännytetyille?  Irakiin tilatun palautuslennon hinta saattaa olla lähes 200 000 € koneelta.  Kuluja kertyy pelkistä lennoista vuosittain useita miljoonia.  Tuhannet käännytetyt välttelevät palauttamista.  Minne he joutuvat, on monitahoinen turvallisuusriski.

Muuttotulva odottaa ratkaisua.  Hillitsisikö sosiaalietujen karsiminen ja yhdenmukaistaminen EU alueella turhaa muuttoliikettä?  Taloudellisia houkuttimia on jo monissa maissa karsittu ja rajoja suljettu paperittomilta.

 Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa uuden pakolaisuuden.  Sodista johtuvaan kaaokseen voi ihminen vaikuttaa.  Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on vaikeaa.   On kriittisen ja humaanin arvokeskustelun aika.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Lähetetty Aamulehteen syyskuu 2015 mielipidekirjoitus:

Yhteiskuntasopimus turvaisi tasapuolisuutta  eläkkeisiinkin

Aamulehdessä oli uutinen 29.8. eläkeläistalouksia uhkaavasta tulojen laskusta Suomen hallituksen ohjelman seurauksena. Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin myös heikkenisi.  Mielestäni asia on huolestuttava ja kaipaisi laaja-alaisia selvityksiä koko kansantalouden alalta.

Miksi sitten eläkeläisten suhteellinen asema heikkenee?  Maan hallitus yritti saada aikaan yhteiskuntasopimusta, jolla pyrittiin kauppataseen, Suomen kilpailukyvyn, viennin sekä työllisyyden parantamiseen.  Tämä olisi tarkoittanut työn hinnan alentamista n. 5 %. Yhteisymmärrystä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken valitettavasti ei löytynyt.  Laaja ja tasapuolinen sopimus olisi ehkä taannut eläkeläisten suhteellisen aseman säilymisen. Etujen leikkaukset ja maksujen korotukset olisivat vähäisempiä kansalaisille.

Laaja-alaisissa neuvotteluissa olisi pyritty työajan pidentämiseen ja työn sivukulujen alentamiseen.  Yhteiskuntasopimus ei pyrkinyt palkkojen alentamiseen.  Sopimus toisi huomattavan piristysruiskeen kansantalouteen työpaikkojen säilymisen kautta.   Hyödykkeiden hinnat laskisivat työn hinnan aletessa myös kotimaan markkinoilla.  Alentunut hintataso jakaisi haitat ja hyödyt koko yhteiskuntaan tasaisesti. Eläke- ja muut sosiaali-indeksien muutokset pysyisivät nollana kun palkat ja elinkustannukset eivät nousisi.  

Palkkakulujen alentamisen hyötyä tosin pitäisi suunnata innovatiiviselle ja vientiin tähtäävälle toiminnalle ja investoinneille.  Kansantalouden kasvuun viennin kautta tarvitaan lukuisia toisiaan tukevia toimenpiteitä.  Mikäli kauppatasetta ja kestävyysvajetta ei saada korjattua, taloutemme joutuu Kreikan tielle.   Saksassa on onnistuttu palkkamaltissa, siis miksei meilläkin.

Eläkeläisiä ei voi kohtuuttomasti laittaa valtion pohjattoman rahalaarin täyttäjiksi.  Työelämän ulkopuolisten määrä kasvaa, pakolaisia vyöryy Suomeen, suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, elinikä pitenee ja Sote-palveluiden tarve kasvaa.  Kasvavien kustannusten maksajina tarvitaan sekä työikäisiä että eläkeläisiä.  Työn ja eläkkeiden joustavuus ovat tulevaisuuden menestystekijät.

Vaikka laaja yhteiskuntasopimus tältä erää on ohi, tarvitaan pikaisesti uutta yhteistä näkemystä.. Päätösten tueksi pitäisi saada laaja-alaisia tutkimuksia tulevien toimenpiteiden vaikutuksista. Jokainen työmarkkinajärjestö voisi uusia ohjelmansa, jotta yhteisöjen johtajilla olisi tarvittaessa enemmän liikkumavaraa nopeaan päätöksentekoon.  Aikaa ei ole yhtään tuhlattavaksi.

Omaan napaan tuijottamisen aika on ohi.  Tarvitsemme kohtuutaloutta, asennetta ja yhteistyökykyä talvisodan henkeen. Muuten meidät perii globalisaation musta aukko.

Matti Pirhonen

Pirkkala

 

Viikon vieraana Pirkkalaisessa syyskuu 2015

Liikarakentaminen ei ole kestävän kehityksen mukaista

Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus vuodelle 2040 on ollut lausunnoilla. Väestön kasvuksi on ennustettu Pirkanmaalla vuoteen 2040 mennessä 120 000 henkilöä.  Asutus sijoittuisi eri ennustemalleista riippuen 80-94 % Tampereen ja lähikuntien ydinalueelle. 

Ennusteet perustuvat vanhaan ja harhaan johtavaan ”menneisyydestä johdetaan tulevaisuus” –tietoon. Sen perustana ovat olleet suuret ja keskitetyt työpaikat. Maakunnan kehityksen innovatiiviset ratkaisut mahdollistaisivat tulevaisuudessa yritysten, toimipisteiden ja asutuksen sijoittumisen suurelta osin jo nykyisiin maakunnan keskuksiin.  Työ tehdään vuonna 2040 verkostoituneissa pienissä yksiköissä ja etätyönä kotoa käsin.  Keskittämisen korostaminen toimii suunnittelussa vääränä veturina eikä pysty maakuntakaavan kautta toimimaan kestävän kehityksen ohjenuorana. 

Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö.  Yli 100 000:lleihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä. Muutos tulee todeksi asukkaiden lähiympäristössä.  Pirkkalan ja Lempäälän väliset osin virkistyskäyttöön varatut metsäalueet pirstoutuvat ja viheryhteydet katkeilevat.

Ympäristön sietokyky vaatii hallittua kasvua ja ydinalueiden maltillista tiivistämistä.  Kaupunkiseudun MAL-sopimus pakottaa Pirkkalaa ylimitoitettuun rakentamiseen ja rajoittaa haja-asutusta Pirkkalassa ja muualla Pirkanmaalla. Pirkkalan rakennustoiminnassa tulisi luopua runsaasti tilaa vievistä ratkaisuista.

Ylimitoitettu väestöennuste pakottaa rakentamisen myötä turhiin liikenneinvestointeihin.  Vähäisempi liikenteen kasvu sopisi olemassa oleville väylille, jos niitä levennetään. Uusien väylien imussa tulisi runsaasti pienempiä teitä ja rakennettuja alueita. Virkistysalueet katoaisivat. Väylärakentamisen pääpaino tulisi olla pääradan lisäraiteet, teiden leventäminen ja kunnostus.  Tämä hillitsisi muuttoliikettä ja mahdollistaisi maakunnan keskusten monipuolisen kehittämisen.

Ympäristön kannalta positiivista on, että Sankilan pellot on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi.  Lisäksi alue kuuluu maakunnallisesti merkittävävään laajaan Pyhäjärven maisemakokonaisuuteen.  Sankilan ympäristö koostuu kosteikoista, järvistä, joista, ikivanhoista laitumista, maa- ja metsätalousmaista.  Nämä muodostavat harvinaisen luonnon monimuotoisuuden mosaiikin, pellot sen sydämessä, joita ei pidä rakentaa.

Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme.  Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa ja se on myös Pirkkalan kunnan strategian ytimessä.  Käytännössä kestävän kehityksen strategia ei toteudu.  Kasvulla on rajansa.  Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa ja murskattuja kallioita ei saada takaisin.  Ilmastonmuutos on tuhoisin seuraus, mitä luonnonvarojen tuhlaus aiheuttaa.

Kasvuennusteet tulisi päivittää.  Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut.  Rakentamistarve on entisten rakenteiden korjaamista ja täydentämistä. Energia on uusiutuvaa.  Autot kulkevat biopolttoaineilla, sähköllä tai vedyllä.  Utopistiset väyläsuunnitelmat on haudattu.   Siirrymme bio- ja kohtuutalouden aikaan.

Matti Pirhonen,  

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n varapuheenjohtaja

Viikon vieraana Pirkkalaisena toukokuu 2015

Liikarakentaminen ei ole kestävän kehityksen mukaista

Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus vuodelle 2040 on ollut lausunnoilla. Väestön kasvuksi on ennustettu Pirkanmaalla vuoteen 2040 mennessä 120 000 henkilöä.  Asutus sijoittuisi eri ennustemalleista riippuen 80-94 % Tampereen ja lähikuntien ydinalueelle. 

Ennusteet perustuvat vanhaan ja harhaan johtavaan ”menneisyydestä johdetaan tulevaisuus” –tietoon. Sen perustana ovat olleet suuret ja keskitetyt työpaikat. Maakunnan kehityksen innovatiiviset ratkaisut mahdollistaisivat tulevaisuudessa yritysten, toimipisteiden ja asutuksen sijoittumisen suurelta osin jo nykyisiin maakunnan keskuksiin.  Työ tehdään vuonna 2040 verkostoituneissa pienissä yksiköissä ja etätyönä kotoa käsin.  Keskittämisen korostaminen toimii suunnittelussa vääränä veturina eikä pysty maakuntakaavan kautta toimimaan kestävän kehityksen ohjenuorana. 

Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö.  Yli 100 000:lleihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä. Muutos tulee todeksi asukkaiden lähiympäristössä.  Pirkkalan ja Lempäälän väliset osin virkistyskäyttöön varatut metsäalueet pirstoutuvat ja viheryhteydet katkeilevat.

Ympäristön sietokyky vaatii hallittua kasvua ja ydinalueiden maltillista tiivistämistä.  Kaupunkiseudun MAL-sopimus pakottaa Pirkkalaa ylimitoitettuun rakentamiseen ja rajoittaa haja-asutusta Pirkkalassa ja muualla Pirkanmaalla. Pirkkalan rakennustoiminnassa tulisi luopua runsaasti tilaa vievistä ratkaisuista.

Ylimitoitettu väestöennuste pakottaa rakentamisen myötä turhiin liikenneinvestointeihin.  Vähäisempi liikenteen kasvu sopisi olemassa oleville väylille, jos niitä levennetään. Uusien väylien imussa tulisi runsaasti pienempiä teitä ja rakennettuja alueita. Virkistysalueet katoaisivat. Väylärakentamisen pääpaino tulisi olla pääradan lisäraiteet, teiden leventäminen ja kunnostus.  Tämä hillitsisi muuttoliikettä ja mahdollistaisi maakunnan keskusten monipuolisen kehittämisen.

Ympäristön kannalta positiivista on, että Sankilan pellot on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi.  Lisäksi alue kuuluu maakunnallisesti merkittävävään laajaan Pyhäjärven maisemakokonaisuuteen.  Sankilan ympäristö koostuu kosteikoista, järvistä, joista, ikivanhoista laitumista, maa- ja metsätalousmaista.  Nämä muodostavat harvinaisen luonnon monimuotoisuuden mosaiikin, pellot sen sydämessä, joita ei pidä rakentaa.

Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme.  Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa ja se on myös Pirkkalan kunnan strategian ytimessä.  Käytännössä kestävän kehityksen strategia ei toteudu.  Kasvulla on rajansa.  Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa ja murskattuja kallioita ei saada takaisin.  Ilmastonmuutos on tuhoisin seuraus, mitä luonnonvarojen tuhlaus aiheuttaa.

Kasvuennusteet tulisi päivittää.  Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut.  Rakentamistarve on entisten rakenteiden korjaamista ja täydentämistä. Energia on uusiutuvaa.  Autot kulkevat biopolttoaineilla, sähköllä tai vedyllä.  Utopistiset väyläsuunnitelmat on haudattu.   Siirrymme bio- ja kohtuutalouden aikaan.

Matti Pirhonen,  

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n varapuheenjohtaja

Mielipidekirjoitus Suomenmaassa 14.4.2015

Juha Kuisma vahva ehdokas Tampereella

Pirkanmaalla Keskustan kannatus on nousussa.  Tämän takaa hyvät ja monipuolisesti valitut kansanedustajaehdokkaat. Vaikka vaalityö Tampereen kaupungin alueella on ollut haasteellista, niin äänimäärien kehitys pitkällä tähtäyksellä on nouseva. 

Vaalityö suunnitellusti ja tehokkaasti tuo hyvän tuloksen.  Alueellisesti laaja ja monipuolinen tukiverkosto on välttämätön. Mainosvälineiden valinta, monipuolisuus ja tarkka kohdentaminen tuovat hyvän tuloksen.  Resurssit ovat rajalliset. Tärkeintä on kohdata äänestäjät henkilökohtaisesti, keskustelu ja herkällä korvalla kuuntelu.  Ehdokkaan asiantuntemus laaja-alaisesti luo luottamuksen. Luottamusta tukevat perustellut mielipidekirjoitukset ja kolumnit.    Verkostoituminen ja sosiaalinen media tuovat ratkaisevia ääniä keskustalaisen kentän ulkopuolelta.

Juha Kuisma sai Pirkanmaan piirin ylimääräisessä kokouksessa eniten ääniä valittaessa kansanedustajaehdokkaita. Toimiminen kolmen pääministerin erityisavustajana, lukuisat kirjoittamansa kirjat, talous- ja ulkopolitiikan tuntemus sekä biotalouden asiantuntijana toimiminen antavat hyvät eväät kansanedustajaksi.  Niinpä Suomenmaassa 24.3. olleen mielipidekirjoituksen kärkiehdokkaiden joukkoon nostan ehdottomasti Juha Kuisman, jota kannatetaan laajasti yli puoluerajojenkin.

Yhteishenki ja ehdokkaiden kannustaminen tuovat Keskustalle vaalivoiton niin Pirkanmaalla kuin koko Suomessa.  Yhteiseen laariin me satoa kannamme. 

Matti Pirhonen

Pirkkala

Lehtikirjoitus Keskellä ja Edessä lehdessä maaliskuu 2015

Keskittämisen haitat ihmisen ja ympäristön kannalta

Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus vuodelle 2040  on esillä. Maankäytön vaihtoehtojen- ja vaikutusten arviointiraportissa Pirkanmaan liitto on todennut, että väestön kasvu on vuoteen 2040 mennessä 120 000 henkilöä Pirkanmaalla.  Asutus sijoittuisi eri ennustemalleista riippuen 80-94 % Tampereen ja lähikuntien ydinalueelle. 

Ennusteet perustuvat vanhaan ”menneisyydestä johdetaan tulevaisuus” –tietoon. Sen perustana ovat olleet suuret ja keskitetyt yksiköt. Maakunnan kehityksen innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat tulevaisuudessa yritysten, toimipisteiden ja asutuksen sijoittumisen suurelta osin jo olemassa oleviin keskuksiin maakunnissa. Työ tehdään vuonna 2040 verkostoituneissa pienissä yksiköissä ja etätyönä kotoa käsin.  Keskittämisen korostaminen toimii suunnittelun vääränä veturina eikä pysty maakuntakaavan kautta toimimaan paikallisen kaavoituksen ohjenuorana. 

Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö.  Yli 100 000 :lle ihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä. Muutos tulee todeksi asukkaiden lähiympäristössä.  Pirkkalan ja Lempäälän väliset osin virkistyskäyttöön varatut metsäalueet pirstoutuvat ja viheryhteydet heikkenevät.

Ratkaisuna ympäristön sietokykyyn Pirkkalan kohdalla olisi asukasluvun hillitseminen. Siis hallittu kasvu ja ydinalueiden maltillinen tiivistäminen.  Kaupunkiseudun MAL-sopimus pakottaa Pirkkalaa kohtuuttomaan asuntorakentamiseen ja rajoittaa haja-asutusta Pirkkalassa ja Tampereen seudun kunnissa. Pirkkalan rakennustoiminnassa tulisi luopua runsaasti tilaa vievistä ratkaisuista.  Tulisi keskittyä korkean teknologian pienyrityksiin.  Tulevaisuudessa biotalous ja ympäristöteknologia tuovat Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa.  Tähän liittyy suuri alihankkijoiden verkostoitunut ketju, josta Pirkkala voisi saada osansa.

 Vähäisempi liikenteen kasvu sopisi olemassa oleville väylille, jos niitä levennetään. Uusien väylien imussa tulisi runsaasti pienempiä väyliä ja virkistysalueet katoaisivat. Väylärakentamisen pääpaino tulisi olla pääradan lisäraiteet, teiden leventäminen ja kunnostus.  Tämä hillitsisi muuttoliikettä ja mahdollistaisi maakunnan keskusten monipuolisen kehittämisen. Pirkkalan lentokentän toimintaa voidaan myös kehittää, mutta ilman toista kiitorataa.

Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme.  Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa ja se on myös Pirkkalan kunnan strategian ytimessä.  Käytännössä strategiaa on vaikea toteuttaa.  Kasvulla on rajansa.  Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa ja murskattuja kallioita ei saada takaisin.  Ilmastonmuutos on tuhoisin seuraus, mitä luonnonvarojen tuhlaus aiheuttaa.

Kasvuennusteet tulisi päivittää.  Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut.  Rakentamistarve on entisten rakenteiden korjaamista ja täydentämistä.  Uusiutuvaa hajautettua energiaa tuotetaan pienissä yksiköissä.  Autot kulkevat biopolttoaineilla, sähköllä tai vedyllä. Liikkumistarve kauas vähenee.  Yhteiskunnalla ei väestörakenteen vanhetessa ole enää varaa utopistisiin väylähankkeisiin. On kohtuutalouden aika.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvä vierailija!

Perjantai 25.3.2016 - Matti Pirhonen

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä vähäisin muutoksin 24.12.2014

Eduskuntavaalit ovella

Vanha sanonta ”köyhtyä saa, mutta ei laihtua” on edelleen käyttökelpoinen. Sanat sopivat hyvin valtion ja kuntien taloudenhoitoon. Suomen valtion velka on n. 92 miljardia euroa eli n. 17 000 euroa/asukas.  Investointeja suunnitellaan surutta. Mistään ei olla valmiita luopumaan.

Eduskuntavaalit ovat ovella. Tämä näkyy nyt etenkin lehtikirjoittelussa.  Eri puolueet esittävät näkemyksiään, mitä hankkeita halutaan nostaa esiin.  Tosiasiassa päättäjien mahdollisuudet ovat nykyisessä taloudellisessa tilanteessa rajalliset.  Kauppatase on negatiivinen ja bruttokansantuote laskee.

Emme voi elää pelkästään myymällä palveluita toisillemme.  Työn tuottavuus ja viennin voitollinen suhde tuontiin nähden ovat elinehtomme. Tulevaisuuden työ, yritys- ja energiaratkaisut löytyvät älykkäistä pienistä ja keskisuurista yksiköistä. Innovatiivinen tuotekehittely ja korkea koulutustaso ovat avainasemassa.  Kun jokainen voi käyttää ja harjoittaa kykyjään, voimme kaikki yhdessä paremmin.

Mihin sitten kannattaa lähivuosina sitoa voimavaroja? Yhteiskunnan tukemia investointeja ei kannata tehdä pelkästään lyhytnäköisenä työllistämistyönä.  Investointi on hyödyllinen, kun se tuo lisäarvoa kansantalouteen ja vientiin.

Biotalous on maamme uusi, nouseva voimavara.  Hajautettu energiantuotanto yhdistettynä elämää ylläpitävään luonnonkiertoon työllistäisi kymmeniä tuhansia ihmisiä koko tuotantoketjussa. Uudistuvaa energiaa tuottaisivat kyläkunnat tai yksittäiset taloudet yli oman tarpeen.  Energialähteitä voivat olla kaikki biomassat, puun sivutuotteet, aurinko, maalämpö ja tuuli.  Biotaloudesta poikii innovaatioita monelle suunnittelun ja teollisuuden alalle.

Puualan suuryhtiöt hyödyntävät puunjalostuksen sivuvirtoja valmistaen lopputuotteita kuten biodieseliä, erilaisia komposiitteja, kemikaaleja ja energiaa. Suunnitteilla on uusia tehtaita, jotka hyödyntävät kaiken saapuvasta puusta.  Hankinta- ja jalostusketjua voivat pyörittää pienyrittäjät.  Puurakentaminen on myös nousussa.  Tavoitteena voisi olla, että totutun pientalorakentamisen lisäksi 10 % kerrostaloista olisi puusta.

Biotalous, uudistuva energia ja puurakentaminen voisivat olla avain valtion velan hoitoon, vaihtotaseen parantamiseen ja kestävyysvajeen pienentämiseen. Näillä konstein hillitsemme myös hiilijalanjälkeä parhaiten. Tulevaisuus ei ole enää jatkuvaa taloudellista kasvua. Ohjenuoraksi olisi otettava kohtuutalous ja uusiutuvat luonnonvarat.  Ehkä köyhtyminen ja laihtuminen olisivat näin paremmin hallittavissa.

 

Matti Pirhonen

Viikon vieraana Pirkkalaisessa v. 2014 -2015 vuodenvaihde

Pärrinmaan tulevaisuus -  teollisuutta vai virkistysaluetta?

Toivion ja Multisillan asukkaita uhkaa kaavoitus.  Tuhoaako Tampereen kaupunki asemakaavalla Pärrinkosken luonnonsuojelualueen sekä Toivion ja Peltolammin välinsen monimuotoisen metsäalueen? Korvataanko idylliset metsäpolut mustalla asfaltilla, ja reunustavatko korkeat, harmaat kallioleikkaukset jäljelle jääviä metsiä?  Miten lapset pääsevät turvallisesti Peltolammille uimaan? Loppuvatko koululaisten opintoretket Pärrinkoskelle humisevien vanhojen metsien läpi? 

Tampereen Kaupunki on antanut Pärrinmaan alueen olla pitkän aikaa asukkaiden virkistyskäytössä, vaikka yleiskaavassa osalla alueesta on teollisuusalueen merkintä.  Useat järjestöt kritisoivat kaavoitushanketta.  Asukkaat ovat huolissaan.  Toiviolaisessa vetoomuksessa virkistysalueen puolesta on satoja nimiä.

Luontoselvityksissä kaavoitettavan alueen on todettu olevan luontoarvoiltaan rikas.  Seudulla on vanhaa, lahopuustoista metsää ja arvokkaita lehtoja. Metsässä viihtyvät liito-oravat, lajistoltaan runsas linnusto ja kasvisto sekä lepakot.  Pirkkalan ja Tampereen rajalla oleva maakuntakaavan merkitty Taaporinvuoren - Myllyvuoren valtakunnallisesti merkittävä kallionsuojelualue muodostaa monimuotoisen ja arvokkaan luontokokonaisuuden. Tämä sopii erinomaisesti opetus ja retkikohteeksi. Aluetta ei saisi pilkkoa.

Toinen tieyhteys alueelle on suunniteltu pohjoisesta Patamäenkadulta Pärrinkosken luonnonsuojelualueen vierestä.  Suuren korkeuseron takia tie leikattaisiin kosken viereen. Väylä tulisi jyrkkänä kanjonina Patamäenkadulle. Viheryhteys heikkenisi ja ratavallia poistettaisiin. Syvät kaivaukset aiheuttaisivat juurien katkeamisia ja suojelualueen vanhojen puiden kuoleman.  Kosteusolosuhteet muuttuisivat, monimuotoisuus kärsisi ja kosken olemassaolo vaarantuisi.  Historiallinen ratavalli katoaisi osittain ja kävely-yhteys Peltolammille vaikeutuisi. Junien ja muun liikenteen melu kantautuisi pahemmin toiviolaisten korviin.  Liikennöinti raskailla ajoneuvoilla jyrkässä rinteessä Patamäenkadulle olisi surmanloukku. 

Kaava-alueen läheisyyteen liittyy monta avointa asiaa. Pirkkalan kunnanvaltuustossa on 20.2.2012 tehty aloite, että Toivon eteläpuolisista alueista muodostettaisiin tamperelaisten ja pirkkalalaisten ulkoilu- ja virkistysalue. Tämä aloite on edelleen kunnan käsittelyssä.  Olisi tärkeää, että asiaa käsiteltäisiin myös Tampereen kaupungissa. Osaa alueesta voisi esittää luonnonsuojelualueeksi.

 Maakuntakaava 2040 on edelleen työn alla.  Suunnitellut rautatie- ja tielinjaukset merkitään kaavaan.  Nyt vireillä oleva asemakaava tulisi ratkaista vasta, kun väylien linjaukset ovat selviä.  Pirkanmaan liitossa on väläytelty myös rautatieasemia Rautaharkon ja Multisillan liepeille.  Toiviossa ja läheisissä Tampereen taajamissa asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä ja väkimäärä lisääntyy voimakkaasti.  Pirkanmaan strategia tukee yleisellä tasolla lähivirkistysalueiden ja viheryhteyksien säilyttämistä. Pienen Pärrinmaan muuttaminen teollisuusalueeksi olisi kunnallisteknisesti vaikeaa ja kallista. Vapaita teollisuusalueita on lähiseudulla yllin kyllin.  Tämän hankkeen ympäristöarvot ovat vaakakupissa painavat.

Alueelle on suunniteltu monia suurhankkeita kuten keskuspuhdistamoa, logistiikkakeskusta ja jätteenpolttolaitosta.  Hankkeet ovat kaatuneet kansalaisten vastustus-, kustannus- ja ympäristösyistä. Nykyinen kaavaluonnos on monille yllätys. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet yhteisiin virkistysalueisiinsa olisi turvattava kaavojen huolellisella valmistelulla.  Yhteistyö, ennakointi ja avoimuus varmistaisivat kestävää kehitystä maankäytössä yli kuntarajojen.  Odottakaamme valoisaa vuotta 2015.

Matti Pirhonen

Pirkkalan kunnan 1. varavaltuutettu (Kesk.)

Isenäisyyspäivän mietteitä 2014

 

Tänään olemme viettäneet itsenäisyyspäivää kukin eri paikoissa monin juhlallisuuksin. Itsenäisyystaistelulle, häikäilemättömän vihollisen torjurille sotaveteraaneille, sotainvaliidelle ja lotille suurin kunnia.

Aikojen myötä itsenäisyyspäivän juhlinnan ydin säilyy, mutta painopiste voisi siirtyä osittain myös sodanjälkeisee jälleenrakentamiseen, vaaran vuosista selviytymiseen ja kansamme yksimielisyyden korostamiseen sekä kiitokseen sille sukupolvelle, joka on hyvinvointimme rakentanut. Tämä asia kuultaa jo monessa juhlapuheessa.

Sodasta oli paljon negatiivisia seurauksia kuten 430 000 asukkaame joutuminen evakkoon ja kotiseudun menettäminen kokonaan.Kuitenkin. positiivisesta näkökulmasta esimerkiksi siirtoväen tulo ja sotakorvausten sysäyksestä voimistunut teollisuus avasivat tien nykyiselle hyvinvoinnille. Työvoimaa tarvittiin kaikkialla. Karjalainen vilkkaus ja hämäläinen harkitsevaisuus lienevät edelleen oivallinen pari innovatiivisessa nyky-yhteiskunnassa.

Sodista kärsi karjalaisten lisäksi koko kansa. Seurauksena oli yli 90 000 kaatunutta, n. 200 000, haavoittunutta, n. 50 000 orpoa, n. 30 000 leskeä ja kymmeniä tuhansia siirrettyjä sotalapsia. Sodan päättymisen muistopäivinä ja itsenäisyyspäivänä kannattaa miettiä uhrauksia, joita vanhempamme ovat tehneet isänmaamme pelastamiseksi. Voimme olla kiitollisia myös jälleenrakentamisesta, sodan jälkeisestä rauhasta ja rauhantyöstä, jota kansakuntamme on tehnyt.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille !

Matti Pirhonen

 

Seuraa myös facebook-sivujani ;

--------------------------------

Olen ollut Pirkkalan keskustan asettamana eduskuntavaaliehdokkaana. Keskustan Pirkanmaan piiri ry piti 27.9. ylimääräisen kokouksen, jossa piiri asetti toisessa vaiheessa eduskuntavaaliehdokkaat.  Käydyssä äänestyksessä en tullut valituksi.  Vaalityöni tässä muodossa ainakin toistaiseksi päättyy tähän.  Toki yksi paikka odottaa vielä täyttämistä.

 Parempi näin, sillä voin nyt rauhassa jatkaa työtä paikallisella, piiri- ja liittotasolla lukuisissa järjestöissä ihmisten ja ympäristön puolesta keskeytyksettä. Tämä mahdollistaa minua myös panostamaan tarmokkaasti Pirkkalan kunnan ja Pirkanmaan liiton luottamustehtäviin.

Onneksi Juha Kuisma valittiin ykkösenä Pirkanmaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi tässä toisessa valinnassa. Juhan kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo kouluajoista alkaen. Meitä yhdistää mm. kiinnostus ympäristöasioihin, biotalouteen ja luontoon. Olen mukana tässä muuttuneessa tilanteessa Juhan kampanjassa mahdollisuuksien mukaan.

Kiitän kaikkia tukijoitani Pirkkalassa ja muualla maakunnassa.  Erityinen kiitos niille, jotka kannatitte minua kokouksessa.  Kiitos kuuluu myös niille, jotka ette kannattaneet ja näin mahdollistatte minua keskittymään lähinnä oleviin asioihin.  Yhteiseen laariinhan me satoa kannamme,

Keskustanuorten ohjelmajulistus 1970-luvun alkupuolelta ” Kohti vihreämpää yhteiskuntaa” on edelleen ajankohtainen. Kestävä kehitys ja ihmiskeskeisyys kantavat kohti tulevaisuutta.  Onnea kaikille valituille vaaleissa.

Matti Pirhonen

Mielipidekirjoitus Aamulehti 12.9.2014 ( otsikko muutettu, hieman lyhennetty)

Jatkosodan seurauksena raskaat rauhanehdot

On kulunut 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Sotiin syytön Suomi joutui toistamiseen taipumaan häikäilemättömän vihollisen edessä kohtuuttomiin rauhanehtoihin. Suomi etsi uudet asuinsijat 430 000 luovutetun alueen asukkaalle. Sotakorvaukset ja muut rauhan ehdot koettiin kohtuuttomiksi ja aiheettomiksi myös siksi, että vihollinen torjuttiin kauaksi ennen uutta rajalinjaa.  Alkoi karjalaisten toinen evakkotie juuri uudelleen rakennetuilta kotikonnuilta.

Siirtoväen asuttaminen sodan runtelemassa maassa oli valtava operaatio. Maaseudun evakot sijoitettiin pääosin Haapamäki- Kajaani - linjan eteläpuolelle suomenkielisille alueille.   Uusien asutustilojen ideana oli, että uusi kotiseutu muistuttaisi paljon entisiä seutuja, ja kylien asukkaat voisivat edelleen asua lähellä toisiaan. Sijoituksissa ei täysin onnistuttu. Monet hankkivat kyläkunnittain muualta suotuisampia tiloja. Kaupunkilaisväestö hakeutui suuriin asutuskeskuksiin.

Hämeen lääni otti vastaan eniten evakkoja peräti 74 000 henkilöä.  Tampereella asui v. 1948 lähes 10 000 siirtokarjalaista, joista noin puolet oli Viipurista. Teollisuuden vetovoiman ansiosta Tampereelle ja ympäristökuntiin muutti väkeä kaikkialta luovutetulta alueelta.  Rauhansopimus vahvistettiin Pariisissa v.1947.   Lopullinen sinetti evakkojen uudelle kotiseudulle oli lyöty. Useat kunnat saivat neljäsosan asukkaistaan Karjalasta.

Karjala-seuroja perustettiin siirtoväen yhdyssiteeksi miltei joka kuntaan. Seurojen toiminta muuttui alkuaikojen talous- ja sosiaalipainotteisuudesta nykyiseen kulttuuripainotteisuuteen.  Nyt jäsenkunta on jo valtaosin sodan jälkeen syntynyttä. Juuret Karjalassa on yli miljoonalla suomalaisella.

Positiivisesta näkökulmasta siirtoväen tulo ja sotakorvausten sysäyksestä voimistunut teollisuus avasivat tien nykyiselle hyvinvoinnille. Työvoimaa tarvittiin kaikkialla. Karjalainen vilkkaus ja hämäläinen harkitsevaisuus lienevät edelleen oivallinen pari innovatiivisessa nyky-yhteiskunnassa.

Sodista kärsi karjalaisten lisäksi koko kansa.  Seurauksena oli yli 90 000 kaatunutta, n. 200 000, haavoittunutta, n. 50 000 orpoa,  n. 30 000 leskeä ja kymmeniä tuhansia siirrettyjä sotalapsia.  Sodan päättymisen muistopäivinä kannattaa miettiä uhrauksia, joita vanhempamme ovat tehneet isänmaamme pelastamiseksi. Voimme olla kiitollisia myös jälleenrakentamisesta, sodan jälkeisestä rauhasta ja rauhantyöstä, jota kansakuntamme on tehnyt.

Viimeaikaiset selkkaukset Ukrainassa luovat synkkiä pilviä tulevaisuuteen.  Hyvien suhteiden ohella tarvitsemme vahvoja ja kehittyneitä puolustusvoimia koko maan turvaamiseksi.  Vanhempiemme viime sotien uhraukset eivät saa unohtua.

Matti Pirhonen

 Pirkkala

Viikon vieraana Pirkkalaisessa 3.9.2014   (otsikkoa muutettu)

Jatkosodan päättymisestä 70 vuotta

Syyskuun 4. on murheen päivä. Silloin on kulunut 70 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan päättymisestä. Sotiin syytön Suomi joutui toistamiseen taipumaan häikäilemättömän vihollisen edessä kohtuuttomiin rauhanehtoihin. Suomi menetti 12 %  alueistaan ja joutui etsimään 430 000 asukkaalle uudet asuinsijat. Sotakorvaukset ja muut rauhan ehdot koettiin kohtuuttomiksi siksikin, koska vihollinen torjuttiin kauaksi ennen uutta rajalinjaa.  Alkoi karjalaisten toinen evakkotie juuri uudelleen rakennetuilta kotikonnuilta.

Siirtoväen asuttaminen sodan runtelemassa maassa oli valtava operaatio.  Valtion sijoitussuunnitelma koski varsinaisesti maatalousväestöä.  Maa- ja metsätaloudesta sai toimeentulonsa 56 % evakoista.. Siirtoväki sijoitettiin pääosin Haapamäki- Kajaani - linjan eteläpuolelle suomenkielisille alueille. Kannaksen väki  asutettiin Helsingistä yhtä kauas, kuin heidän tilansa olivat olleet Viipurista.  Laatokan Karjalan asukkaat sijoitettiin vastaavasti samalle etäisyydelle Jyväskylästä, kuin heidän asuinpaikkansa oli ollut Sortavalasta.   Uusien asutustilojen ideana oli, että uusi kotiseutu muistuttaisi paljon entisiä seutuja, ja kylien asukkaat voisivat edelleen asua lähellä toisiaan. Sijoituksissa ei täysin onnistuttu ja monet hankkivat jopa kyläkunnittain muualta suotuisampia tiloja. Kaupunkilaisväestö hakeutui suuriin asutuskeskuksiin.

Hämeen lääni otti vastaan eniten evakkoja peräti 74 000 henkilöä.  Tampereella asui v. 1948  lähes 10 000 siirtokarjalaista, joista n. puolet oli Viipurista. Teollisuuden vetovoiman ansiosta Tampereelle ja ympäristökuntiin muutti väkeä kaikkialta luovutetulta alueelta.  Hämeeseen muodostui monien luovutettujen pitäjien asukaskeskittymiä. Esimerkiksi Sakkolan evakoista asuu yli 40 % Pirkanmaalla. Rauhansopimus vahvistettiin v.1947 ja luovutetun alueen kunnat ja seurakunnat lopetettiin v. 1948 -1949 aikana. Lopullinen sinetti uudelle kotiseudulle oli lyöty. Useat kunnat saivat jopa neljäsosan asukkaistaan Karjalasta.

 Karjala-seuroja perustettiin sotien jälkeen miltei joka kuntaan. Yhdistysten toiminta muuttui alkuaikojen talous- ja sosiaalipainotteisuudesta enemmän kulttuuripainotteisuuteen. Nyt seurat tekevät Karjalaa tunnetuksi sekä vaalivat ja kehittävät karjalaista kulttuuria. Järjestö on avoin kaikille Karjala-asioista kiinnostuneille. Karjalan Liitossa on yli 30 000 henkilöjäsentä. Nykyinen jäsenkunta on valtaosin syntynyt uusien rajojen sisäpuolella.  Kiinnostus juuriin tuo uusia jäseniä.

Sodasta kärsi karjalaisten lisäksi koko kansa.  Sotiemme seuraus oli n. 90 000 kaatunutta, n. 200 000, haavoittunutta, n. 50 000 orpoa, n. 30 000 leskeä ja kymmeniä tuhansia sotalapsia. Sodan päättymisen muistopäivänä kannattaa miettiä uhrauksia, joita vanhempamme ovat tehneet isänmaamme pelastamiseksi. Voimme olla kiitollisia myös jälleenrakentamisesta, sodan jälkeisestä rauhasta, ja rauhantyöstä, jota kansakuntamme on tehnyt.

 Viimeaikaiset selkkaukset Ukrainassa luovat synkkiä pilviä tulevaisuuteen. Avoin raja, vuoropuhelu ja vapaa kauppa olisivat kaikkien etu. Keskustelua Karjalasta ei kaada Ukraina eikä kylmä Venäjän tuuli. Karjalaisuus, yhteisöllisyys ja elämänmyönteisyys kantavat elämäämme kohti tulevaisuutta.

Matti Pirhonen,  Karjalaisseurojen Tampereen piiri ry:n hallituksen jäsen

 

Mielipidekirjoitus Aamulehti elokuu 2014

Aurinko osana hajautettua energiantuotantoa

...... ....... avasi keskustelun aurinkosähkön kannattavuudesta osuvan kriittisesti (AL 14.8.). Mielestäni aurinkosähköä tulee tarkastella kokonaisuutena osana uudistuvaa hajautettua energiatuotantoa.

Aurinkovoimaa tuotetaan Suomessa niin vähän, että tilastomittari tuskin värähtää. Tuulella tehtiin v. 2013 n. 1 % sähköstämme ja tavoite on nostaa osuus kuuteen prosenttiin.  Uudistuvan energian osuus energiatuotannostamme on n. 35 % loppukulutuksesta ja tavoite on vuoteen 2020 mennessä 38 %.  Pirkanmaan liiton visio väläyttelee, että vuoteen 2040 mennessä uudistuvan energian osuus olisi 50 %, josta auringon osuus 2 %.  Pisimmät tavoitteet povaavat uusiutuvan energiantuotannon kohoavan 60 %:iin. Suurimman osan uudistuvasta voimasta muodostavat energiapuu ja biomassat. Tavoitteet vaativat panostusta hajautetun energian kaikkiin tuotantomuotoihin.

Aurinkosähkö tarvitsee rinnalleen muita energialähteitä, varastointia tai sähkön myyntiä. Ilmastonmuutos lisännee sateita, tuulta ja pilvisyyttä Suomessa. Tuulivoimala, ilmalämpöpumppu ja maalämpö ovat hyvä aisapari auringolle energiatehokkuuden ohella.  Saksan malliin tehdyt paneelipellot eivät toistaiseksi ole Suomessa järkeviä.  Suotuisaa aikaa auringolle ei ole riittävästi.  Sen sijaan taloihin, halleihin ja kesämökeille aurinkovoima on kannattavaa, kun sitä ei vielä veroteta..

Tuet eivät sovellu tällä hetkellä yksityissektorin aurinkolaitemarkkinoille. Investointien tukeminen saattaisi heikentää kilpailuhyötyä. Hinta- ja laitekilpailu pudottavat hintatasoa parhaiten. Kuluttajat saavat remontoitaviin kohteisiinsa kotitalousvähennyksiä.

Uudistuvan energian tavoitteet luovat innovaatioita.  Pirkanmaa voisi olla edelläkävijä korkean teknologian kehittämisessä alalla. Tätä tukee paikallinen hyvä tietotaito ja kokemus. Satsaus tutkimukseen on paras keino luoda työpaikkoja ja vientiä. 

 Uudistuvan energian hiilijalanjälki on vähäinen. Elinkaaritarkastelussa ydinvoima ei ole haitatonta.  Olkiluodon reaktorin viivästymisessä piilee lisäksi kustannuspommi.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Mielipidekirjoitus kevät 2014 Pirkkalainen:

Keskittämisen haitat ihmisen ja ympäristön kannalta

Pirkanmaan maakuntakaavaa vuodelle 2040 ollaan laatimassa Pirkanmaan liitossa.    Eri järjestöt ovat jättäneet asiasta mielipiteitä kaavaviranomaisille.

Maankäyttövaihtoehto ja vaikutusten arviointiraportissa Pirkanmaan liitto toteaa, että väestön kasvu on vuoteen 2040 mennessä 115 000 henkilöä Pirkanmaalla.  Väestö sijoittuisi eri ennustemalleista riippuen 80-94 % Tampereen ja lähikuntien ydinalueelle.  Mielestäni tämä muuttoarvio ydinalueelle ja myös kasvuennusteet ovat ylimitoitettuja.  Ennusteet perustuvat vanhaan tietoon, jolloin työpaikat olivat suuria keskitettyjä yksiköitä.  Todennäköistä on, että maakunnan kehityksen innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat yritysten, toimistojen ja asutuksen sijoittumisen jo olemassa oleviin keskuksiin maakunnissa. Työ tehdään vuonna 2040 verkostoituneena pienissä yksiköissä ja etätyönä kotoa käsin.  Keskittämisen korostaminen toimii suunnittelun vääränä veturina ja ei pysy maakuntakaavan kautta toimimaan paikallisen kaavoituksen ohjenuorana.

Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö.  Sadalle tuhannelle ihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä. Muutos tulee todeksi niin jokaisen ihmisen lähiympäristössä kuin Pirkkalan ja Lempäälän välisessä osin virkistys käyttöön varatussa metsäalueessa.  Alueella sijaitsee useita suojelualueita ja metsälain perusteella arvokkaita kohteita Alue pirstoutuu pieniksi eristetyiksi metsiksi ja joutomaiksi, joissa luonnon monimuotoisuus häviää.  Viheryhteyksiä voidaan toki kartalla osoittaa, mutta todellisuudessa niitä ei jää jäljelle.

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet vaativat olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä.  Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomaksi pirstota.. Näitä ylemmän viranomaisen ohjeita ei maakuntakaavan 2040 suunnittelussa ole Pirkkalan ja Lempäälän kohdalla huomioitu. Voidaankin kysyä, jos muuttoliike on hillittyä, sopisiko vähäinen liikenteen kasvu olemassa olevia väyliä leventämällä.  Miksi siis pienelle alueelle rakennetaan moottoritien oikaisu, kakkoskehätie, oikorata, rata lentokentältä Multisiltaan, järjestelyratapiha , lentokentän laajennus ja suuret määrät pieniä teitä suurempien väylien imussa.

Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme.  Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa ja se on myös Pirkkalan kunnan strategian ytimessä.  Käytännössä strategiaa ei toteuteta.  Kasvulla on rajansa.  Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa eikä murskattuja kallioita saada takaisin.  Ilmaston muutos. on tuhoisin seuraus , mitä luonnonvarojen  tuhlaus aiheuttaa.

Kasvuennusteet tulisi päivittää. Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut.  Rakentamistarve on entisten rakenteiden korjaamista ja täydentämistä.  Öljyä ei ole ja uudistuva hajautettua energiaa tuotetaan pienissä yksiköissä.  Autot kulkevat ladatuilla akuilla tai vedyllä. Liikkumistarve kauas vähenee.  Utopistisia infrastuktuurihankkeita  ei enää tarvita ja yhteiskunnalla ei niihin väestörakenteen vanhetessa ole enää varaa.   Tulevaisuudessa olemme pakotettuja kestävään kehitykseen.

Matti Pirhonen

Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja

Mielipide Aamulehti maaliskuu 2014

Vastavuoroisuutta  maanhankintaan Karjalassa

Maaliskuun 13. on murheen päivä. Tuolloin on kulunut 74 vuotta siitä, kun talvisotaan syytön  Suomi joutui taipumaan pakkorauhaan Neuvostoliiton kanssa. Raskaissa rauhanehdoissa Suomi menetti 11 % pääosin vauraita alueita ja joutui etsimään yli 400 000 asukkaalle uudet asuinsijat. Rauha koettiin kohtuuttomaksi, koska hyökkäys torjuttiin kauaksi ennen uutta rajalinjaa. Alkoi karjalaisten murheen tie ja reilun vuoden päästä uusi sota lisämenetyksin. Kaipuu luovutetuille alueille ei kuole koskaan.

Presidentti Urho Kekkonen yritti neuvotella osaa Karjalaa takaisin. Tulos oli vain Saimaan kanavan vuokrasopimus.  Myöhemmin etsikkoaika olisi ollut Neuvostoliiton hajotessa, mutta silloinen valtiojohto ei rohjennut pyytää maata takaisin eikä ehdottaa kauppoja.

Raja aukesi matkailulle 1990-luvun alussa. Myöhemmin jotkut evakkojen jälkeläiset ovat onnistuneet vuokraamaan entisiltä kotikonnuiltaan mökkipalstoja, viljelysmaata tai jopa ryhtyneet yrittäjiksi.  Suomalaisten paluu rajan taakse kotiseudulleen tyrehtyi joitain vuosia sitten, kun Venäjä rajoitti maanhankintaa rajavyöhykkeellä ulkomaalaisilta.  Sitä vastoin venäläiset ovat vapaasti saaneet hankkia kiinteistöjä Suomesta. Kiinteistöomistus Kaakkois-Suomessa on luisumassa venäläisten käsiin.

Kansanedustat ovat äsken kartoittaneet mahdollisuutta estää lakisääteisesti maan myyntiä EU:n ulkopuolelle. Tämän tarkoitus olisi rajoittaa lomakiinteistöjen siirtymistä venäläiseen omistukseen.  Vastavuoroisuutta maanhankinnassa on yritetty jo vuosia. Suomella on nyt raskaat keinot käytössä.

Oman erikoisen mausteen tähän soppaan on tuonut Ukrainan tilanne. Ruplan arvo on romahtanut ja venäläiset turistit vähentyneet Lappeenrannassa. EU hautoo pakotteita Venäjää vastaan.

Suomi on ollut suurvaltojen valtapolitiikan väline historian kulussa. Nykyisin kauppa tuo vaurautta ja on vaarallista sekoittaa siihen valtapolitiikkaa. Keskustelu Karjalasta on murrosvaiheessa.  Luovutetulla alueella syntynyt sukupolvi on katoamassa. Neuvostoliiton hajotessa ja vapaan keskustelun avautuessa vanhat traumat purkautuivat kirjoittelussa kärkevästi. Samaan aikaan on noussut Karjala-keskusteluun myös ajatus Venäjän ja Suomen yhteisistä hyödyistä mahdollisessa palautusasiassa.

Neuvotteluja on varovasti yritetty avata, mutta kahvikuppikeskustelua pidemmälle ei ole edistytty.  Syy keskustelun tyrehtymiseen on siinä, että vastapuoli ei halua tai ei ole kiinnostunut.  Onhan heillä rauhansopimus kourassaan ja vastaus on tyly. Kiinnostuksen herättämiseen tarvitaan rohkeita aloitteita. Suomalaisten menestys tulevaisuudessa ovat innovatiiviset ratkaisut, korkea teknologia, tietotaito ja ympäristöosaaminen. On etsittävä molempien hyötyjä.  Ehkä Karjala voisi olla jossain muodossa mukana.

Vaikka maailma luisuisikin kylmään sotaan ja Suomi tulkittaan eri leiriin kuin Venäjä, niin siitä huolimatta olemme olleet ja olemme aina Venäjän naapuri. Uhassa piilee myös mahdollisuus.  Karjala on ollut kautta historian kahden valtapiirin raja. Suljettu raja ja vuorovaikutuksen puute ei ole kenenkään etu. Toivottavasti juuriltaan yli miljoonalle siirtokarjalaiselle raja on avoin ja tarjoaa mahdollisuuden maanhankintaan myös Venäjän puolelta Karjalaa.

Kaipuuta Karjalaan ei kaada Ukraina eikä jäätävät tuulet Venäjällä.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Mielipidekirjoitus Pirkkalaisessa joulukuu 2013:

Kuntauudistus umpikujassa

 Kunta- ja sote-uudistus ovat päivänpolttava puheenaihe. Omat kokemukset kuntapalveluista ohjailevat keskustelua.

 Viime elokuussa Vienan-Karjalan matkalla ja heti sen jälkeen sain kokea itse, miten hyvä paikallinen perusterveydenhoito toimii. Matkan aikana alkaneesta flunssasta kehittyi keuhkokuume, jota en jäänyt hoitamaan Karjalan korpiin, vaan rahtasin itseni suorinta tietä tuttuun Pirkkalan terveyskeskuksen sairaalaan. Ystävällinen, huolehtiva ja tuttu henkilökunta tiputteli minuun rohtoja vajaan viikon verran ja toisen viikon parantelin itseäni kotona. Paraneminen muualla ei olisi tapahtunut paremmin.

 On käsittämätöntä, että pakkoliitoksilla ja keinotekoisilla 20 000 asukkaan kuntakoon vaatimuksilla yritetään ohjailla päätöksiä järjestää terveyspalveluita. Näillä konstein katoavat sote-palvelut kauaksi ihmisistä. Pirkkala täyttää jo nyt reilusti Paras-hankkeen myötä Vesilahden kanssa 20 000 asukkaan rajan. Hallituksen kaavailun seurauksena juuri alkanut yhteistyö pitäisi purkaa ja liittää koko kunta Tampereeseen tämän kriteerin verukkeella.

 

Toinen kuntaliitoksen kriteeri on työssäkäynti kunnan ulkopuolella. Siinäkin Pirkkala olisi karvan verran alle keinotekoisen rajan. Laskelmissa on ilmennyt lisäksi huomattavia virheitä ja eipä siinä ole huomioitu nykyisin paljon tehtävää etätyötä. Järjettömältä tuntuu lisäksi se, että tamperelaisten työssäkäyntiä Pirkkalassa ei mitenkään huomioida. Viimeaikaiset runsaat investoinnit Pirkkalassa parantavat nopeasti työpaikkaomavaraisuutta. Miksi asiaa ei tarkastella tulevaisuuden näkökulmasta ja mitä yleensäkin työssäkäyntialueella on tekemistä kuntapalveluiden tehokkaan hoidon kanssa?

 Erikoissairaanhoidon kustannuspohjaksi paras väestömäärä olisi n. 200 000 - 300 000 asukasta ja sen järjestämiseksi pitäisi luoda maakunnallinen organisaatio. Kainuun maakuntamalli olisi käyttökelpoinen. Perusterveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut tulisi järjestää kunnissa tai kuntayhtymissä lähellä ihmistä. Suurkuntamalli ei tähän ole paras.

 Väestön ikäjakautuman vanheneminen tuo rahoitusongelmia kunnille. Lähivuosina kunnat joutuvat keskittymään ydintehtäviinsä. Uudet toimintatavat ovat mahdollisuus. Myös hyvin toimeentulevat kunnat joutuvat etsimään uusia keinoja toteuttaa palveluitaan. Yhteiskunnalliset osakeyhtiöt, jonka omistajina on kunta ja yksityinen toimija, ovat saavuttaneet jo nyt hyviä toiminnallisia ja taloudellisia tuloksia.

Yhteiskunnallinen yritys sopii hyvin esim. terveyspalveluiden tuottamiseen. Monia kunnan tuottamia palveluita voisi ostaa kunnan henkilökunnan perustamilta osuuskunnilta tai sosiaalisilta yrityksiltä. Osuuskuntien etuna on mahdollisuus rajoittaa voitonjakoa ja käyttää raha työn kehittämiseen 

Kuntauudistus pakkokeinona ei toimi. Hallituksen ajama kuntauudistuksen väkinäinen läpivieminen on nähty uhkana, mutta se on tuonut esiin uusia mahdollisuuksia entisten mallien tehokkaaseen kehittämiseen. Kuntasektorin on oltava innovatiivinen.

 Hallintomalleja ei tarvitse hakea kaukaa Euroopasta.  Kunnan perusta ovat omistus- ja verotusoikeus. Ilman niitä lähipalveluiden tuottaminen on vaarassa. Itsenäinen Pirkkala on asukkaiden valtaosan tahto.

 Matti Pirhonen

Pirkkalan 1. varavaltuutettu (Kesk.)

Mielipidekirjoitukseni Aamulehti elokuu 2013 hieman muutettuna:

Jätteenpoltto on auringonlaskun ajattelutapa

Aamulehti julkaisi uutiset 14. ja 15.8. Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaoksen päätöksestä rakentaa arinapolttoon perustuva jätevoimalaitos Tarastenjärven kaatopaikan yhteyteen.  Tämä päätös on mielestäni huonoin vaihtoehto ratkaista jäteongelmaa Pirkanmaalla.  Arinapolttolaitos on valmistuessaan vanhanaikainen, ei tue ympäristö- eikä ilmastotavoitteita.  Laitos olisi takaisku korkean teknologian kehittämiselle ja mustaisi Pirkanmaan maakunnan hyvää strategiaa innovatiivisena alueena.

Jäteongelman ensisijainen ratkaisu tulee olla jätteen vähentäminen.  Siihen päästään parhaiten materiaalien kierrätyksellä, materiaalitehokkuudella sekä jätteen lajittelulla syntypaikalla. Pirkanmaan jätehuollon tavoitteet tulisi johtaa oikein EU:n jätedirektiivin vaatimuksista, jonka mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste tulisi olla 50 % vuoteen 2016 mennessä. Massapolttolaitoksen rakentaminen on ristiriitaista ja vaikeuttaa Suomen hyväksymien tavoitteiden saavuttamista.  Vaihtoehtona olevan kaasutuspolton etuna olisi tarkemman lajittelun tarve, jolloin materiaaleja saataisiin takaisin kiertoon enemmän, polttokaasut olisivat puhtaampia ja poltosta saatava energian hyötysuhde nousisi. 

Aktiiviset ympäristön suojelijat eivät voi tukea haitallista massapolttoa.  Se käy selville myös Suomen Luonnonsuojeluliiton ja sen jäsenjärjestöjen tiedotuksesta. Ympäristöstä huolehtivaa väkeä hirvittää ajatus, että nimenomaan massapoltto syö varoja jätteen synnyn ehkäisystä ja kierrätyksestä.

Hiilijalanjälkeä ei voi pienentää juuri muutoin kuin kulutusta hillitsemällä ja materiaalitehokkuudella. Jätteen nouto toisista maakunnista tai ulkomailta ei tue ilmastotavoitteita.  Jo nykyään lähellä oleville polttopaikoille raaka-aineiden käsittely, kuljetukset ja polttaminen vievät arviolta yli puolet siitä energiamäärästä, jota ne tuottavat.  Jätemäärien pienentyessä rakennettavassa ylisuuressa arinapolttolaitoksessa vajaakapasiteetilla olisi tappiollista. Jättivoimalan kokoa ei voida laskea myöskään ylimitoitettuun Tampereen kaupunkiseudun 90 000 asukkaan kasvuennusteeseen, mitä monesti käytetään suurhankkeiden veturina.

On käsittämätöntä, miksi aikansa elänyt vanha tekniikka on valittu polttolaitokseen.  Voidaan myös epäillä, onko vertailulaskelmia tehty riittävällä tarkkuudella vaativaan investointiin. Sen todistavat päättäjien epätarkat ilmaisut kustannuksista.  Uuden tekniikan vaihtoehdot ja hinnoittelu eivät vielä ole tukineen ollenkaan selvillä.  Sen sijaan arinapolttolaitoksia on helppo ostaa hintakaarensa ja elinkaarensa lopussa.

Suurta, heikkotehoista voimalaa ei kannata rakentaa. Jätemäärän pienentyessä direktiivien määräyksestä, olisi järkevää myydä arvokas, tarpeeton roina muille lähilaitoksille. Voimalan tilalle biokaasulaitos olisi järkevä ratkaisu korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Nyt olisi aikalisä paikallaan. Olisi satsattava lajitteluun jätteen syntypaikalla.  Voitaisiin kehittää jätteen lajittelumahdollisuuksia, luotava tukijärjestelmiä taloyhtiöille ja yksityisille kaappien uusimista varten.  Satsaus korkeatasoiseen materiaalinkäsittelyyn ja jätteenpolton innovaatiot ovat tulevaisuutta.  Massapoltto kulkee kohti auringon laskua.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Viikon vieraana Pirkkalaisessa maaliskuu 2013:

Keskuspuhdistamo ja kuntauudistus kummastuttavat Tampereen seudulla

Jaakko Pitkänen kirjoitti 27.2. Pirkkalaisen viikon vieraana osuvasti Pirkanmaan keskuspuhdistamon vaiheista.  Samalla hän viittasi kuntaliitoskeskustelun arveluihin puhdistamon rakentamisesta Pirkkalaan.

Parasta aikaa on yleisön nähtävillä uusi YVA-arviointiselostus vertaillen nykypuhdistamojen kunnostusta ja keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.  Monia hankkeita koskevista selosteista tämä on laajin ja monipuolisin. Se tarjoaa kaksi vaihtoehtoa vertailtaviksi niin kansalaisille kuin kuntapäättäjille, sikäli kun joku n. 800 sivua jaksaa lukea.  Valitettavasti vertailu on mielestäni tehty hieman tarkoitushakuisesti, niin että keskuspuhdistamoa on korostettu kaupunkiseudun suunnittelun lähtökohdista parempana vaihtoehtona.  Tällainen on mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.  Samanaikaisesti pitäisi huomioida alueiden valtakunnalliset käyttötavoitteet, joissa puhutaan olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisestä. Pitää miettiä, millainen hiilijalanjälki aiheutuu valtavan uuden puhdistamon rakentamisesta ja paljonko siihen käytetään uusiutumatonta materiaalia ja energiaa. Olemassa olevat puhdistamot saataisiin parannettua nopeasti, pienellä vaivalla ja vähäisellä hiilijalanjäljellä.  Eikä tarvittaisi kalliita siirtolinjoja.

Asiantuntijoina lukuisat ympäristöjärjestöt ovat aikaisemmissa lausunnoissaan todenneet nykypuhdistamojen parantamisen parhaaksi vaihtoehdoksi. Syitä ovat mm. hajautettu jäteveden purku luonnollista puhdistusta korostaen, vähäisemmät rakennusaikaiset vaikutukset ympäristöön, vähäisemmät riskit käyntihäiriön sattuessa, pienempi jäteveden pistekuorma, nopea mahdollisuus soveltaa uutta puhdistusteknologiaa, joustavat ratkaisut ja vähäisemmät käytön vaikutukset lähiympäristöön ja ihmisiin.

Sulkavuoren keskitetyssä vaihtoehdossa pitäisi rakentaa uudet siirtolinjat Lempäälästä ja Pirkkalasta.  Siirtolinjoja kulkisi suojelualueiden vierestä ja lukuisten arvokkaiden luontokohteiden läpi.  Haittaa olisi myös asutuksen liepeiltä kulkevista viemäreistä pumppuasemineen. Linjauksista on haittaa sekä ihmisille, että maankäyttöön.

YVA-arviointiselosteet eivät luonnollisesti käsittele kustannuksia.  Nykypuhdistamojen parantaminen verrattuna keskuspuhdistamoon säästää yhteiskunnan varoja lähes 150 milj. euroa.  Samanaikaisesti etsitään säästökohteita kunta- ja SOTE-uudistuksella.  Tampereen lähikunnat tulevat toimeen omillaan, ja ne ovat päättäneet pysyä itsenäisinä. Parhaillaan SOTE-keskustelu velloo kuumana, vaikka on itsestään selvää, että rakenteita rikkomaton maakuntamalli olisi tehokkain ratkaisu.  Muutaman sadan tuhannen asukkaan malli erikoissairaanhoidossa on taloudellisesti järkevä. Kuntasektorilla pyritään palveluiden turvaamiseen ja kustannussäästöihin, mutta samalla suunnitellaan kalliita kunnallisteknisiä uudishankkeita kuten puhdistamoa ja tekopohjavesihanketta. Vanhojen järjestelmien kehittäminen olisi edullisempaa.

Voidaankin kuntapäättäjiltä perustellusti kysyä, mitä tekisit esim. turhista investoinneista säästyvällä 150 milj. eurolla? Minä ainakin laittaisin sen terveydenhoitoon, nuorten työllistämiseen ja ikääntyvän väestön palveluihin.  Investointien järkevällä suunnittelulla saadaan rahaa jäämään hyödylliseen käyttöön paremmin kuin puoliväkisin tehdyillä kuntaliitoksilla ja väärin kuntauudistukseen kytketyllä erikoissairaanhoidon mallilla.

Päättäjillä on valittavana putsareista hajautettu ymäristöystävällinen ja taloudellinen malli tai Tampereen kaupungin asumisen tiivistämistä korostava keskuspuhdistamomalli.  Kummallakin on etunsa.  Vai tehdäänkö ratkaisut tosiasiassa kuntapäättäjien ulottumattomissa?

Matti Pirhonen

Kirjoitus viikon vieraana Pirkkalainen-lehdessä 29.12.2012:

KESTÄVÄ KEHITYS PIRKKALAN TIE

Valtuustokausi on päättymässä. Kauden aikana on tehty monia kauaskantoisia päätöksiä kuten Pirkkalan kunnan strategia ja siihen liittyvät ohjelmat. Kautta leimaavat Pirkkalan valtakunnallisestikin korkea väestön kasvu, suuret kunnallistekniset investoinnit ja muu rakentaminen. Loppua kasvulle ei ole näkyvissä.

Pirkkalan kunnan strategiaa tukevia arvoja ovat välittäminen, vastuullisuus, luovuus ja yhteisöllisyys. Niinpä kauaskantoiseksi visioksi on asetettu elinvoimainen, verkostoitunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Toiminta-ajatuksen ytimenä on, että Pirkkalaa viedään eteenpäin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Pirkkalaa on kutsuttu myös puutarhakaupungiksi.

Samanaikaisesti vuoteen 2030 mennessä Tampereen kaupunkiseudun kuntiin on kaavailtu keskitettäväksi 90 000 uutta asukasta, joista Pirkkalan on määrä ottaa oma osansa. Pirkkala on pinta-alaltaan ylivoimaisesti pienin kunta Pirkanmaalla. Maakunnallisiin kaavoihin on suunniteltu Pirkkalan läpi kolmostien oikaisu, kehätie Hervannasta lentokentälle, oikorata ja poikittainen rata Pirkkalan metsien läpi Tampereen itäosiin. Lentokentän laajennustakaan ei ole poissuljettu.

Keskittävän rakentamisen seurauksena ovat vaarana viheryhteyksien katkeamiset, merkittävien kallioalueiden louhinta, luonnon kannalta tärkeiden kosteikkojen katoamiset ja alueiden peitto asfaltilla. Luonnon monimuotoisuus kärsii, valosaaste ja melu lisääntyy. Vaarana on myös asuntoalueiden välisten metsien katoaminen. Hiilinieluina toimivien metsien vähentäminen ei tue kansainvälisiä ilmastotavoitteita.

Perustellusti voidaan kysyä, onko kasvu enää kestävän kehityksen mukaista? Missä ovat tulevaisuudessa puutarhakaupungin puut, pensaat, viheralueet, ennen niin rikas luonto sekä kulttuuriympäristö. Olisiko kunnan kasvua ja investointeja hillittävä kaavoituksen suunnan muutoksella? Tulossa oleva syvä laskusuhdanne tilapäisesti hillitsee rakentamista, mutta ongelmat ovat kohta taas edessä. Kunnallistekniset investoinnit ensi vuonna ovat suuremmat kuin kunnan palveluita tukevat talorakennushankkeet.

Tulevina vuosina on löydettävä kestävän kehityksen tie. Linnakallioon on suunniteltu paljon tilaa vievän kaupan keskittymää, kuten autokauppa-aluetta. Tällaiset ratkaisut vaativat paljon laajoja rakennuksia ja asfaltoituja pihoja. Työpaikkoja ne eivät paljon tuo. Vaihtoehtoina voisivat olla pienyritysalueet, jotka ovat työllistäviä ja tilankäytöltään tehokkaampia. Näitä tehokkaampia yritysalueita on toki tulossa Pirkkalaan.

Pirkkalan imagoon sopisi parhaiten innovatiivisten ja korkean teknologian yritysten keskittymät. Tällaisia yrityksiä voisivat olla mm. ekologisia ratkaisuja tuottavat yritykset. Tätä tukee myös Pirkanmaan Liiton selvitys hajautetun, uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja teknologian kehittämisestä maakunnassa. Ehkä Pirkkala olisi sopivan keskeinen paikka ympäristöteknologian keskukseksi.

Pirkkalan ympäristöä arvostavaan visioon eivät sovellu suuret infrahankkeet kunnan pienen koon ja tiheän asutuksen takia. Maata on käytettävä säästeliäästi. Oikoradan paikan vahvistaminen vapauttaisi alueita rakennuskiellosta. Toivoa sopii, että valtuuston 10.12. hyväksymä MAL - sopimus ei veisi lopullisesti asuntojen rakentamismahdollisuutta haja-asutusalueelle pääväylien varteen.

Uusi valtuusto aloittaa työnsä kunnan kasvupaine hartioillaan. Toivottavasti strategian päivittäminen onnistuu hyvin, jotta kunnan tulevaisuus on kestävän kehityksen mukainen. Tervetuloa uudet valtuutetut kantamaan vastuuta ja kehittämään kuntaa asukkaiden parhaaksi.

Matti Pirhonen,  kunnanvaltuutettu (Kesk)

Mielipidekirjoitus Pirkkalaisessa 7,11,2012:

Uimahallikeskusteluun kustannukset mukaan

Ennen kuntavaaleja on Pirkkalassa käyty  vilkasta keskustelua uimahallin tarpeellisuudesta.  Keskustelun pohjaksi olisi hyvä esittää myös realistisia lukuja hallin koosta ja kustannuksista.

Uimahaallin kustannuksia on monesti esitetty liian optimistisesti. Tosiasia on kuitenkin, että  esim. Lappeenrannassa suunnittelussa edelleen oleva pieni uusi halli, jonka allasala on 580 neliömetriä, olisi maksanut 7 miljoonaa euroa jo vuonna 2007.  Korjattuna rakennuskustannusindeksillä hinta v. 2014 olisi näppituntumalla noin 9 miljoonaa euroa.  Tässä hallissa olisi 6 kappaletta 25 metrin ratoja, hyppy -, lasten-. monitoimi- ja kylmäallas. Juuri valmistunut hieman isompi Someron halli maksoi lähes 11 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Kalevan uimahallissa pisimmät radat ovat 50 m mittaiset.  Jos halutaan kilpailuihin sekä Tampereen ja Pirkkalan väkimäärään sopiva halli, niin kustannukset nousevat tuntuvasti.

Käyttökustannukset pienessä n. 600 neliömetrin allasalan hallissa olisivat bruttomenoina nykyään arviolta 800 000 euroa/v. ja vuosikorjauksiin pitää aina varata rahaa.  Käyttömaksuilla toki voidaan kustannuksia alentaa. Öljyvarojen ehtyminen nostaa energian hintaa ja käyttömenoja vuosien kuluttua  huomattavasti.

Pirkkalassa, Länsi-Tampereella ja Lemäälässä tarvitaan uimahallia.  Tilan puute Tampereen halleissa on vaikeuttanut koululaisten uintimahdollisuuksia.  Tämänhetkiseen tarpeeseen tulisi etsiä kuljetuksia ja uintivuoroja muualtakin maakunnasta, jossa saattaa olla jopa vajausta asiakkaista.

Pirkkalan kunnan investoinneista valtaosa menee kunnallistekniikan rakentamiseen.  Mikäli investointeja ei voida jakaa pitemmälle aikajaksolle, ei pakollisten hankkeiden lisäksi voida tehdä ylimääräisiä investointeja. Siksi uimahalliratkaisun avain on yritysmuotoinen hanke.  Näin yksityinen rahoitus ja projektin toteutus  olisi mahdollisuus.  Hanke tukisi seutuyhteistyötä Tampereen eteläpuolisen alueen kesken.

Mihin sitten halli rakennettaisiin?  Tietenkin pirkkalalaiset toivovat sen lähelle omaa keskustaansa, mutta mahdollisuuksia on muitakin.  Parhaiten usean kunnan asukkaita palvelisi johonkin Pereen, Partolan tai Härmälän alueelle  rakennettava halli. Koska osakeyhtiömuotoisessa hankkeessa ei välttämättä tarvita paljoa kuntien rahaa, niin on lähes  yhdentekevää, kummalle puolelle rajaa rakennus tehdään.  Kunnat ostaisivat palveluita tarpeesa mukaan hallilta. 

Joukkoliikenteeseen panostetaan niin Pirkkalassa, Lempäälässä kuin Tampereella lähi vuosina tuntuvasti.  Kevytraitiotie yhdistää Pirkkalan puoleiset taajamat ehkä lentokentältä asti Härmälän kautta Tampereen muihin kasvaviin taajamiin.  Tämä luo edellytykset päästä  radan varrella olevaan uuteen uimahalliin ilman omaa autoa.  Näin myös tärkeät käyttäjäryhmät  ikääntyvät ja nuoret tulevat huomioiduisi.

Vaikka uimahallihanke on investointi- ja käyttökustannuksiltaan haasteellinen, niin yhteistyömahdollisuudet kuntien ja yksityisen sektorin kanssa saattavat tuoda sen realistiseksi.  Asialla on kiire, sillä tuleva laskusuhdanne alentaa tuntuvasti hankintakustannuksia.  Todellinen urakkakilpailu tulee mahdolliseksi ja tuo omaan kuntaan työllisyyttä.

Uimahallin ei tarvitse olla vain uintia varten, vaan siihen voidaan kytkeä muuta virkistystoimintaa.  Eiväthän kaikki välitä uida.  Yksityinen sektori saattaa olla kiinnostunut monimuotoisuudesta kuten kylpylätoiminnasta.  Odottakaamme, johtavatko aloitteet laajaan uimahalliselvitykseen.

Matti Pirhonen                                                                                                                                                                                        Kunnanvaltuutettu (Kesk), Pirkkala

Kuntavaalit ovat tältä kertaa ohi.  Vaalitulos on Pirkkalassa hieman hämmentävä.  Voittajia vaaleissa ovat ylivoimaisesti nukkuvat. Hallituspuolueet onnistuivat Pirkkalassa vakuuttamaan, että kuntaliitosta suurkunnaksi ei Pirkkalassa tapahdu.  Samanaikaisesti maan hallitus vetkutteli kuntauudistusasioissa ja kansalaiset jäivät epätietoisiksi kunnallislainsäädännön ja rakenneratkaisujen suunnasta. Ihmetellä sopii, miten pirkkalalaiset hallituspuolueiden päättäjät reagoivat, jos Helsingissä hallitus ohjailee Pirkanmaan kuntia pakkokeinoin kohti Suur-Tamperetta.  Hajoaako hallitus vai syövätkö pirkkalalaiset päättäjät sanojaan.  

Puoluekenttä ei Pirkkalassa erottunut riittävästi toisistaan.  Syynä tähän on tietenkin pelko siitä, että totuuden kertominen vaaleissa esim. kuntauudistusasiassa olisi syönyt joidenkin puolueiden ääniä.  Äänestäjien on tosi vaikeaa erottaa puolueita näennäisen konsensuksen vallitessa.  Toivoa sopii, että valitut hallituspuolueiden edustajat seisovat ryhdikkäästi tavoitteittensa takana Pirkkalan itsenäisyyden puolesta.

Vähäisistä puoluekannatuksen muutoksista huolimatta vaalien suunta on selvä.  Hallituspuolueet hävisivät ja oppositiopuolueet voittivat.  Se on selvä viesti hallituspuolueiden ajamaa kuntauudistusmallia vastaan.

Keskustan kannatus nousi Pirkkalassa jonkun verran, mutta ei nipin napin riittänyt neljänteen paikkaan.  Henkilökohtaisesti jäin juuri tuon riman alle.  Olisi tarvittu hivenen ääniä lisää.  Jääneekö tuo putoaminen 84 äänellä Pirkkalan historian ehkä suurimmaksi äänimääräksi tippujien joukkoon. 

Kiitos äänestäjilleni.  Työ vahvan talouden, hyvien lähipalveluiden, monimuotoisen luonnon ja viihtyisän asuinympäristön puolesta jatkuu.

Matti Pirhonen, kunnanvaltuutettu (Kesk.)

kesa_-10_koli_kuusamo_neiden_pykeakilpisjarvinarvikkiiruna_014.jpg 

Matti Pirhonen, hankintapäällikkö

 

Pirkkalan kunnanvaltuutettu (Kesk)

Tarkastuslautakunnan jäsen,

liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen

Luonnonsuojelun luottamustehtäviä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti

Luottamustehtäviä kotiseutuyhdistyksissä 

Vahvuudet: Kuntatalous, hankintatoiminta, ympäristönsuojelu, verkostoituminen

Ehdokas v. 2012 kunnallisvaaleissa, mottoni: Vahva ja kilpailukykyinen talous luo edellytykset huolehtia luonnosta, lähipalveluista ja hyvinvoinnista itsenäisessä kotikunnassa.

Kotisivut: www.mattipirhonen.com

http://facebook.com/matti.j.pirhonen


 

Kirjoitus Pirkkalaisessa 3.10.2012

iikennekaaos tulossa Anian rantatielle?

Pirkkalaisessa oli 5.9. uutinen lentokentän viereen Makkarakorven läheisyyteen aiotusta n. 540 000 m3 kallionlouhinnasta ja asfalttiasemasta.

Vaikka aiotulla louhinta-alueella ei olisikaan merkittäviä luontoarvoja, niin se rajoittuu kosteikkoalueeseen. Makkarakorpi on ainoita ojittamattomia korpisoita Pirkkalassa. Kosteikot ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Louhosalueelta johdettavat vedet on tarkoitus imeyttää maaperään lähietäisyydelle kosteikon reunaa. On riski, että lentokentältä ja louhosalueelta tuleva hulevesimäärä muodostaa liian suuren pistekuorman.

Alueella ei mielestäni ole tehty riittäviä arseenitutkimuksia. Moreenista ja lohkareesta otetut näytteet eivät välttämättä anna kattavaa näyttöä arseenin määrästä. Lähiseudulla arseenia on hyvin runsaasti. On vaara, että halkeamien kautta ja imeytyksenä arseenia kulkeutuu veden mukana pitkälle. Myös kuormista saattaa levitä arseenipitoista pölyä teiden varsille. Arseenin esiintymistä tulisi selvittää alueella enemmän.

Suurin riski hankkeessa on Anian rantatiellä valtavasti lisääntyvä raskas liikenne. Kaavaillun louhoksen murskeen ajo on vain 20 kuormaa/vrk, mutta vieressä on jo käynnissä miltei samansuuruinen kallion ottoalue.. Näin ollen mursketta voitaisiin ajaa jopa 40 kuormaa/vrk. Kaikkein suurin ajomäärä olisi asfaltilla, jota ajettaisiin enimmillään 200 kuormaa vuorokaudessa. Siksi Anian rantatien varrella voisi kuorma-autojen ohituksia tulla lähes 500 kpl/vrk.

Hämmästyttävää on, miksi hankkeesta ei ole tehty tarkempaa liikenneselvitystä. Voiko kapealla tiellä ylipäänsä liikennöidä raskaalla kalustolla muutaman minuutin välein? Koska tien varrella ovat koulu ja Reipin uimaranta, ovat etenkin pyörillä liikkuvat lapset suuressa vaarassa.

Kevyen liikenteen väylää on odotettu vanhalta kirkolta Anian suuntaan. Väylä pitäisi saada tehtyä ilman tätä asfalttiasemasuunnitelmaakin. Väylän rakentaminen tulisi aloittaa nopeasti. Investointeja suunnitellaan kunnassa nykyään eri hallintokuntien yhteisissä kokouksissa. Näin voidaan yhdenmukaistaa tavoitteita ja investointeja. Voidaankin kysyä, pitäisikö suurissa hankkeissa ottaa neuvotteluun mukaan myös valtion liikennevirasto ja yksityiset hankkeiden vetäjät. Näin ehkä vältettäisiin tulevia pullonkaulatekijöitä.

Kiviaineksia tarvitaan rakentamiseen. Tässä murskaushankkeessa paikka on hyvä, kun se on rakennetun alueen vieressä ja pahimmalla lentomelualueella. Pitäisi kuitenkin tutkia, olisiko alueelle parempi saada tie kulkemaan lentokentän vierestä.

Ennen arseenin lisäselvitystä ei louhintaa pitäisi aloittaa. Asfalttiasemalle ei tulisi osoittaa vihreää valoa ennen kuin liikennejärjestelyt ovat turvallisia. Yhteistyö ennakolta eri toimijoiden kesken on nyt ja tulevaisuudessa välttämätöntä.

Matti Pirhonen



Kirjoitus viikon vieraana Pirkkalaisessa 1.8.2012;

Kunnnallista uudistamista, ei pakottamista

Pitkään vellonut kuntauudistuskeskustelu on hiljentynyt suven ajaksi.  Hallituksen ministeriryhmä julkaisi lomalaisten pureskeltaviksi arviointiperusteet, joiden perusteella kunnat valittaisiin liitosselvitykseen.  Arviointiperusteita ovat mm. väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti, yhdyskuntarakenne ja talous.

Hallituksen aiemmin tuomiin näkökohtiin verraten nämä kriteerit ovat tiukemmat. Ne sisältävät tarkat rajat, jotka johtavat kuntaselvityksen jälkeen ehkä pakkoliitoksiin.  Tuskin monikaan Manner- Suomen kunta välttyisi liitosuhalta. Lopputulos olisi ankarampi kuin alkuperäisen kuntauudistuskaavailun olettama. Perusteiden asettelu on vahvasti tarkoitushakuista eikä tuo uutta näkökulmaa.

Pääteltävissä on, että Pirkkala, kuten muutkin suurkaupunkien läheiset kunnat, lakkautettaisiin.  Voidaankin kysyä, onko elinvoimaisen kunnan lakkauttamisessa mitään tolkkua ja ovatko kriteerit käyttökelpoisia jokaisessa identiteetiltään ja rakenteeltaan erilaisessa kunnassa.   Kriteerit mittaavat vain tämänhetkistä tilannetta, kun taas kuntakehitys ja palvelutarpeet tulisi nähdä 20 vuoden päähän.

Terveyspalveluiden toteutuksen kannalta vähintään 20 000 asukkaan määrä on sopiva. Tämä ei välttämättä päde kuntakokokriteerinä. Terveyspalveluraja täyttyy Pirkkalassa yhteistyöllä Vesilahden kanssa. Myös muita palveluita järjestellään yli rajojen ilman liitoksia. Erikoissairaanhoidon kustannuksille tulisi löytyä paljon suurempi väestöpohja, joka ei olisi sidoksissa kuntarajoihin.

Kunnallisen uudistamisen peruslähtökohta on, että palvelut turvataan pitkälle seuraaviksi vuosikymmeniksi.  Hämmästyttävää on, miksi työpaikkaomavaraisuus (80 %) ja työssäkäynti kunnan ulkopuolella (vähintään 35 %) otetaan kriteereiksi, jolla ei ole mitään tekemistä lähipalveluiden tuottamisen ja käytön kanssa.   Liikennöintiä voidaan hoitaa seutuyhteistyöllä hyvin.  Kunnallisia palveluita käytetään lähellä kotia.  Etäisyydet eivät ole ongelmia ainakaan Pirkkalassa.  Voidaan myös kysyä, miten tilastoidaan lisääntyvä etätyö kotona?  Tulevaisuudessa työ ei ole aina paikasta riippuvainen.

Taloudellisuuskriteeri on oleellinen. Kuntien pitää etsiä ratkaisuja talousongelmiin, kuten negatiiviseen vuosikatteeseen, korkeaan veroprosenttiin, korkeaan lainamäärään, kertyneeseen alijäämään ja alhaiseen omavaraisuuteen.  Jatkuvat vaikeudet johtaisivat liitosselvitykseen. Toivoa sopii, että Pirkkala tulevina vuosina onnistuu taloudessaan vähintään yhtä hyvin kuin tähänkin asti. Hyvästä asemasta huolimatta Pirkkala joutuisi liitostarkastukseen keskimääräistä kalliimman tuloveroprosentin vuoksi.

Työssäkäyvä väestö vähenee ja terveyspalveluiden määrä kasvaa. On etsittävä keinoja palveluiden turvaamiseksi. Kunnallinen uudistaminen toteutuu parhaiten vapaaehtoisilla liitoksilla siellä, missä niille on todellista tarvetta.  Kuntien sisäisiä rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Taloudellista tehokkuutta tukisivat hankintalakimuutokset vapaampaan suuntaan ja joustavammat henkilöstölait.  Taloushallinnosta kirjanpitoa voitaisiin keskittää seutukunnallisesti. Tulevaisuudessa kuntien on keskityttävä ydintehtäviinsä ja osan velvoitteista voisi valtio ottaa takaisin hoidettavakseen.

 Pirkkala on kuntastrategiassaan valinnut itsenäisyyden, joten kotikuntaamme ei pidä liittää tehottomaan suurkuntaan.  Laadukkaat ja tehokkaat palvelut tulee säilyttää lähellä ihmistä.  Itsenäisyyttä tukee myös Pirkkalaisen teettämä asukaskysely, jonka mukaan pirkkalalaisista n. 85 % ei halua liitosta Tampereeseen. Viettäkäämme kymmenen vuoden päästä kunnan 100-vuotisjuhlia.

Matti Pirhonen,  Pirkkalan kunnanvaltuutettu (Kesk.)

Tuulelta vastaus uusiutuvaan energiaan       Kirjoitus 25.4.-12

Tuulivoimakeskustelu velloo kuumana. Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.4. julkaissut selvityksen tuulivoimasta. Valitettavasti ministeriön työ käsittelee vain suurvoimaloita.

Tuulivoimaa hyödynnetään joko suurina tuuliturbiineina tai pienvoimaloina hajautetun energian lähteinä.  Tuulesta saadaan Suomessa vain murto-osa kokonaisenergian tarpeesta. Sähkön kulutuksesta tuulivoiman osuus Suomessa on 0,6 % ja tavoite on nostaa osuus 6 %:iin. Uusiutuvan energian määrä Suomessa tulisi olla EU:n direktiivien mukaan v. 2020 mennessä 38 % energian loppukäytöstä, kun se nyt on alle 30 %. Verrattuna muuhun Eurooppaan olemme tuulivoiman kehitysmaa. Lisäinvestointeja tarvitaan paljon.

 Voimaloiden tuotannon suurissa yksiköissä tulisi perustua tuulienergiakartastoon. Näin suunnittelun lähtökohdaksi tulee taloudellisuus ja ekologisuus. Tuulipuistot tulevat kysymykseen vain tuulisimmille paikoille kuten meren rannoille, korkeille paikoille ja suurten järvien läheisyyteen.  Pirkanmaalla suotuisia puistojen paikkoja on vähän ja ne tulisi osoittaa kaavassa. Suurista hankkeista pitäisi tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Rakennuspaikan valintaa rajoittaa suuresti ilmailulaki. Lähes kolmannes Etelä-Suomesta on aluetta, jonne korkeita voimaloita ei saa rakentaa.  

 Sopivimmat paikat yksittäisille suurille tuulivoimaloille ovat teollisuusalueet sekä rauta- ja maanteiden läheiset alueet. Siellä niiden melu ja muut haitat ovat vähäisimmät. Jättiturbiineita ei tulisi rakentaa arvokkaaseen maisemaan, kulttuuriympäristöön eikä lintujen muuttoreittien läheisyyteen.

Osana hajautetun energian tuotantoa pienetkin tuuliturbiinit ovat hyödyllisiä. Pienvoimalat täydentävät maaseudun muuta energian tuotantoa.  Nämä laitteet vaativat monesti akkuja tai voivat tuottaa ylijäämäsähköä sähköyhtiön verkkoon.  Pienvoimaloilla voidaan tukea yksittäisen talon tai kylän yhteistä uudistuvan energian tuotantoa. Muut lähteet voivat olla aurinkopaneelit, maa- ja ilmalämpö, puu, ruokohelpi sekä biokaasu. Oikein organisoituna energiaa riittää yli oman tarpeen lähitaajamiin. Pienvoimaloita on vaaka-akselista sekä pystyakselista tyyppiä. Pystyakselisen, spiraalisen turbiinin etuna on, että se tuottaa sähköä pienelläkin tuulen nopeudella. Korkeamastoiset vaaka-akseliset turbiinit sopivat tuulisille paikoille. Korkeuden tulisi olla yli tuuliesteiden.

Pienien tuuliturbiinien lupamenettely kaava-alueen ulkopuolella on toimenpide- tai rakennuslupa. Perusteita luvalle tulisi yhdenmukaistaa ja lieventää kaikissa kunnissa. Ruotsissa riittää usein vain ilmoitus.

 Sata metriä korkeat voimalat valtavine perustuksineen voivat olla hiilijalanjäljeltään raskaita, jos energiantuotanto jää vähäiseksi. Silloin myös koko kannattavuus jäisi heikoksi. Tuulioloiltaan tuottoisan paikan valinta on avainasemassa. Tätä tukee myös Pirkanmaan Liiton aloittama tuulivoimaselvitys. Pienvoimalat eivät vaadi massiivisia perustuksia ja hiilijalanjälki on vähäinen. Mielestäni ministeriön olisi syytä tehdä selvitys myös hajautetusta energiasta. Erilaisia rajoitteita tuulivoiman tieltä tulisi lieventää. Tutkimuksia tarvitaan, jotta tieto ei ole tuulesta temmattua.

Matti Pirhonen

Pirkkala

 

Lähiruoka on ekologista                      Kirjoitus 10.3.2012

Kauppojen elintarvikehyllyjä koristavat punaiset ja keltaiset hintalaput.  Ne kertovat, että viimeinen myyntipäivä on käsillä.  Elintarvikeketjun loppupää saattaa olla kaatopaikka.  Tämä on huonoin esimerkki materiaalitehokkuuden epäonnistumisesta.  Mitä jalostetumpi, pienempi ja kauempaa tuotu tuote on, sen pahemmaksi muodostuu tilanne ekologiselta kannalta.

Vaikka materiaalihävikki saataisiin pienennettyä minimiin, on silti merkittävintä, missä ja miten ruoka on tuotettu. Kuluttajien valinnoilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen.  Ihmisten ravinto, asuminen ja liikkuminen aiheuttavat valtaosan hiilijalanjäljestä.   Ruuan osuus siitä lienee noin 20 %. Lähellä tuotetusta ravinnosta tulee vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kaukoruoasta. Tämä pätee erityisesti jalostetuimmissa elintarvikkeissa. Monivaiheisten valmistus-, pakkaus- ja kuljetusprosessien aikana tuote matkaa edestakaisin pitkiä matkoja. Prosessiin tarvitaan paljon uusiutumatonta energiaa.

 Kauppojen hyllyille on ilmestynyt paljon eksoottisia ruokia.  Harvoin ne ovat peräisin läheltä.  Tavallisissa ruuissa perunaa on usein korvattu riisillä. Riisi tuodaan pääosin kaukomailta ja on siellä tarpeellista lähiruokaa.  Kaukokuljetusten lisäksi riisin ympäristörasituksena on kasvatuksen tuottama metaanikaasu.  Metaani on 20 kertaa hiilidioksidia haitallisempaa ilmakehälle.

Kotona tehty ruoka lähiraaka-aineista on ekologisuuden lisäksi turvallista, puhdasta ja työllistää kotimaassaan.  Ruoan tuotantoketjusta saa toimeentulonsa yli 300 000 suomalaista.

Kunnilla ja kunnallisilla hankintayksiköillä on myös mahdollisuus vaikuttaa lähiruuan käyttöön.  Suomen suurissa kaupungeissa arviolta lähes kolmannes kouluruoan raaka-aineista on ulkolaista alkuperää. Joillain pienemmillä paikkakunnilla lähiruuan osuus on suurempi ja sitä on pystytty kasvattamaan. Lähiruoan käyttöä rajoittaa kuitenkin julkisyhteisöjen hankintalaki.  Hankintakriteerinä paikallisuuden käyttö on kiellettyä, mutta elintarvikkeille voidaan asettaa laadullisia vaatimuksia kuten tuoreus ja luomualkuperä.

Kuluttajat ovat alkaneet vaatia luomutuotteita. Ympäristön kannalta luomutuotanto on hyvää, koska torjunta-aineita ja tuontilannoitteita ei käytetä.  Luomuviljelyssä ravinnepäästöt ovat huomattavasti pienempiä ja eroosio vähäisempää kuin tehomaataloudessa.  Tästä hyötyy lisäksi luonnon monimuotoisuus. Luomutilat ovat työllistävämpiä normaaliin tuotantoon verraten, ja rahavirroista suurempi osa jää viljelyalueelle. Luomutuotteet eivät kuitenkaan ole välttämättä lähiruokaa ja ulkomailta hankituissa elintarvikkeissa saattaa olla enemmän torjunta-aine- ja raskasmetallijäämiä kuin kotimaan tuotteissa.

Tulevaisuudessa energian hinnan noustessa lähellä tuotettu ruoka tulee kilpailukykyiseksi.  Kulutustottumusten muutos on hidasta.  Yksittäisen kuluttajan vaade lähiruuasta saattaa tuntua vähäiseltä. Kuitenkin olosuhteet muuttuvat, ja mitä enemmän kysytään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, sitä enemmän on niitä myös tarjolla.  Kunnallisen sektorin oikein suunnatut hankinnat ja pienten tuottajien jakeluketjut mahdollistavat kestävään kehitykseen tähtäävät lähihankinnat. Kehitystyötä ja innovaatioita tarvitaan elintarviketuotantoketjun saamiseksi ekologisemmaksi.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Kirjoitus 24.12.2011;

Keskittäminen luonnon monimuotoisuuden uhka

Kulunut vuosi on ollut Pirkanmaalla suurten infrastruktuurihankkeiden suunnittelun ja kansalaiskeskustelun aikaa.  Tällaisia jättihankkeita ovat olleet keskuspuhdistamo, TAVASE -tekopohjavesihanke, jätevoimala, valtavat kalliolouhinnat ja Pirkanmaan 2.vaihemaakuntakaava.  Asukkaiden kuulemisia esillä olevista hankkeista on ollut runsaasti. 

Kansalaisten valveutunut toiminta on osaltaan vaikuttanut, että osa suurhankkeista on ympäristölle haitallisina saatu pysäytettyä tai lähetettyä tarkempaan tutkimukseen. Hankkeilla on ollut yhteisenä piirteenä valtava keskittäminen, suuret kustannukset  ja haittavaikutukset ympäristöön. Keskittäminen perustuu  ennustettuun ylimitoitettuun Tampereen kaupunkiseudun 90 000 asukkaan kasvuun vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Seurauksena on valtavia määriä uusia asuntoja, teitä, katuja ja niiden kautta muuta infrastruktuuria. 

Samaan aikaan maakunnan asutuskeskukset näivettyvät ja maaseutu autioituu.  Perinteinen vientiteollisuutemme ei enää tarvitse työvoimaa entisessä määrin.  Raskasta teollisuutta on siirtymässä pois Suomesta.  Elämme aikaa, jossa yhä enemmän työmme perustuu innovaatioihin, tietotaitoon, joustaviin pieniin yksiköihin ja verkostoitumiseen. Tulevaisuudessa työskentely tapahtuu paljon kotona.  Tämä vähentää liikennettä ja mahdollistaa etätyön maaseudulla. Maakuntien kuntakeskukset voisivat kehittyä paremmin ja turhalta rakentamiselta vältyttäisiin, kun sovellettaisiin hajakeskittämistä .  Tulevina vuosina tuhlailevaan keskittämiseen ei ole varaa.

Keskittäminen aiheuttaa elinympäristömme tuhoutumista. Tampereen ympäristön metsät vähenevät ja asfaltti ja yksitoikkoiset nurmikot valtaavat alaa.  Metsät ovat tärkeitä ilmastolle sitoen hiilidioksidia. Suomessa pitäisi ottaa huomioon juuri päättynyt YK:n ilmastokokouksen päätös, joka koskee metsäpinta-alan vähentämistä. Uudella sopimuskaudella metsäpinta-alan vähenemistä ei enää kompensoida sillä, että Suomessa metsän kasvu ylittää hakkuut eli toimii hiilinieluna. Metsäpinta-alan väheneminen aiheuttaisi siis valtavia päästömaksuja Suomelle. 

Lempäälän ja Pirkkalan välinen suhteellisen yhtenäisenä säilynyt laaja metsäalue on vaihemaakuntakaavan luonnoksen mukaisesti pirstaloitumassa pieniin ruutuihin teiden ja rautateiden johdosta.  Luonnon monimuotoisuus ja viherkäytävät ovat katoamassa tällä valtakunnallisestikin merkittävää virkistyskäyttöä omaavalla metsäalueella. Mielestäni ongelmasta päästäisiin leventämällä entisiä liikenneväylien linjauksia.  Tilanteeseen on jouduttu, kun lentokenttä on otettu kaiken keskipisteeksi suunnittelemalla sinne aivan turhaan toista kiitorataa. Tavaraliikenne ja henkilöliikenne lentokentälle eivät tarvitse uusia väyliä.  Kestävän kehityksen mukaisesti entisten väylien parantaminen, olemassa olevan kiitoradan käytön tehostaminen ja kevytraitiotien mahdollinen rakentaminen Pirkkalan taajamien kautta riittäisivät kattamaan vähäisen liikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt on mielipiteiden ja vaikuttamisen aika.  Tämän päivän hyvät päätökset turvaavat elinympäristön säilymisen monimuotoisena ja virkistävänä huomisen lapsille.

Kiitän kaikkia kotisivuillani vierailleita ja toivotan siunattua joulua ja valoisaa uutta vuotta!

 

Matti Pirhonen

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 21.10.2011 vähäisin muutoksin:

Kuntakeskusteluun kustannukset mukaan

Kuntakeskustelu tiedotusvälineissä velloo kuumana.  Valitettavasti uutisointi tai mielipiteet rajoittuvat valtaosin vain pakkoliitosten puoltoon tai vastustukseen.  Keskustelusta on unohtunut kuntatalouden kokonaisnäkymät ja kustannukset.

Väestö vanhenee.  Seurauksena on lukuisia ongelmia ja rahanreikiä. Tämä johtaa verojen korotustarpeeseen. Rohkeimmat ennusteet ovat, että kymmenessä vuodessa kunnallisveroon tulisi jopa neljän prosenttiyksikön korotuspaine (nousu n. 20 %).   Eikä korotuspaineelle näy loppua, vaan työssäkäyvä väestö vähenee kymmenen vuoden jälkeenkin. Heikoimmassa asemassa ovat velkaiset kunnat.

Liitoksilla yritetään paikata taloutta. Mielestäni pakkoliitoksista saatava hallintokulujen euromääräinen säästö olisi vähäinen.  Jättikuntien moniportaiset hallintorakenteet ja byrokratia jopa nostaisivat kuluja.  Lähidemokratia katoaisi, kun se aiotaan korvata näennäisellä kaupunginosahallinnolla.  Siinä olisi jälleen lisäkustannus.

 Kuntien kuluista valtaosan muodostavat peruspalvelut.  Uudistus tulisi toteuttaa joka kunnan sisällä kaikkia hallintokuntia koskien.  Kuntien talous muuttuvassa ympäristössä saadaan sopeutettua vain toimintoja uudelleen järjestelemällä ja keskittymällä ydintehtäviin. Tällöin toki myös lautakuntia voitaisiin yhdistää. Kuntien kustannuksia pitää karsia, ja investoinnit pitää tehdä pääosin omalla rahalla eikä velaksi.  Kilpailuttaminen ja vertailut oman ja ulkoisen tuottamisen välillä ovat tarpeen.

 Hankintojen tehostamisella voidaan päästä hyvään tulokseen. Liian keskitetty hankinta ei välttämättä ole paras ratkaisu.  Sopivia yhteistyökumppaneita suurissa hankinnoissa todellisen kilpailun aikaansaamiseksi ei tahdo löytyä. Paikkakunnan pienet yritykset eivät kykene osallistumaan kilpailuun, jos tarjouspyyntöä ei ole riittävästi jaettu pienempiin osiin. Hankintojen kannalta jättikunnat ovat haasteellisia ja vaarana on hintatason nousu.

 Kuntauudistuksen tueksi pitäisi hankintalakia julkisyhteisöjen kohdalla muuttaa joustavammaksi.  Näin hankintatoiminnasta tulisi tuloksellisempaa. Johtamistaidoista tietenkin olisi hyötyä. Uudistukset huomioiden pitäisi myös virkoja koskevaa lainsäädäntöä muuttaa, jotta rakennemuutoksen eurot eivät valuisi hukkaan pitkien irtisanomisaikojen johdosta. 

Kuntien yhteistyötä pitäisi tehostaa.  Voitaisiin tutkia hallinnollisten rutiinitehtävien siirtoa esim. alueellisiin hallintokeskuksiin.  Tämänkaltaisia toimia on jo vireillä valtion sektorilla ja seurakunnissa.

Varsinainen kuntauudistus etenee parhaiten vapaaehtoisesti.  Pitää etsiä toisilleen sopivia kuntia. Lähtökohdaksi pitäisi ottaa asukkaiden tarve kunnallisiin palveluihin ja se, että ne tehokkaasti voidaan järjestää.  Terve talous tulisi olla edellytys itsenäisyyteen.   Niinpä kunnan koko ja talous pitäisi olla sellainen, että muutama erikoissairaanhoidon lasku ei tyhjennä kassaa.  Tampereen vauraat ja väkirikkaat kehyskunnat pystyvät vastaamaan hyvistä palveluista ilman liitoksia.

Kunnallista uudistamista tarvitaan, mutta ei pakkoliitoksia. Uudistukseen tulee liittää laaja rakenteellinen ja lainsäädännöllinen remontti palveluiden turvaamiseksi. Näin korotuspaine verotukseen olisi vähäinen.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Näkökulma-kirjoitus Pirkkalaisessa 28.9.2011 hieman lyhennettynä;

Kuntauudistus kuolinisku lähidemokratialle

Mitä kuntauudistus merkitsee lähidemokratialle ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta?

Suomalaiseen hallintokulttuuriin on kuulunut, että jo satoja vuosia lähialueen asioita on johdettu paikallisella tasolla.  Käräjäkiviltä on siirrytty kirkkopitäjien kautta kuntamalliin.  Vaikka olemme eläneet vieraan vallan alla, niin 1860-luvulla toteutettu kuntalaki käynnisti sen kunnallisen demokratiakehityksen, jonka ihmiskeskeisistä tuloksista voimme nauttia tänäkin päivänä. Kunnallinen itsehallinto perustuu paikalliseen päätöksentekoon ja parhaaseen paikalliseen tietoon, johon valtiovalta on antanut vain puitteet.

Kaavailtu kunnallisuudistus lähtee liikkeelle väärästä päästä. Suomalainen käsitys julkisen toiminnan johtamisesta lähtee paikalliselta tasolta.  Nyt suunniteltu uudistus on keskushallintojohtoinen ja vaikuttaa vieraalta. Vuorovaikutus kunnan ja kuntalaisten välillä heikkenee. Kuntauudistus on jopa kuolinisku lähidemokratialle.

Kun noin 330 kunnasta muodostetaan noin 80 kuntaa, suurin häviäjä on kuntalainen. Etäisyys palveluihin kasvaa ja palvelut heikkenevät entisten kuntakeskusten ympärillä.  Mitä kauempana päätöksenteko on, sitä huonommin hoidetaan reuna-alueita.  Kuntakeskuksessa päätetään, missä palveluita annetaan ja mihin reuna-alueita käytetään.

Keskittämistä voidaan perustella hallintokulujen alenemisella.  Hallintokulut eivät merkittävästi poikkea elinvoimaisissa kunnissa toisistaan.  Keskittäminen lisää byrokratiaa. Seudullisesta yhteistyöstä on saatu hyviä tuloksia Tampereen ympäristössä. Yhteistyöhön ei tarvita valtion pakkovaltaa ja elinvoimaisia kuntia Tampereen liepeillä on turha lakkauttaa.

Tampere haluaisi nielaista pienen Pirkkalan hyödyllisenä suupalana.  Hyöty ei olisi yhteistä. Keskuspuhdistamon sijoittaminen Sulkavuoreen on saanut vastustusta nyt jo tamperelaisilta.  Jos hanke viivästyy, niin työnnetäänkö se takaisin pirkkalalaiseen arseeniseen maaperään? Mitä tulisi Toivion ja Multisillan väliin?   Suuret liikennehankkeet kuten Puskiaisten moottoritien oikaisu, lentokentän rata, kehätie lentokentälle ja uusi kiitorata saisivat nopeutetun aikataulun.  Pieni Pirkkala pirstoutuisi nopeasti ja luonnon monimuotoisuus katoaisi.  Viherkäytävät ja ulkoilualueet häviäisivät.  Tampereen Teiskosta 50 km päästä tosin löytyisi vielä luonnonrauhaa.  Kaupunginosana olisimme nukkumalähiö ja valtava logistinen ja kaupallinen keskittymä.

Mistä tämä kuntauudistus sai alkunsa? Vaikuttaa siltä, että se on harkitsematon suunnitelma, koska mitään järkeviä perusteita tai laskelmia ei ole esitetty.  Ensin pitäisi valtiovallan selvittää, mitkä ovat uudistuksen hyödyt, haitat, uhat ja mahdollisuudet.  Tätä odottavat myös Tampereen seudun kuntajohtajat yksimielisesti.

Koska kuntapäättäjät puoluekantaan katsomatta tuntuvat suhtautuvan pakkoliitoksiin kriittisesti, saattaa olla, että hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.  Kunnallislain muutos vaatinee perustuslain muuttamista.  Mistä löytyy vaadittava määräenemmistö?   Vai pitäisikö kysyä kansalaisilta - haluavatko ne luopua lähidemokratiasta?

Matti Pirhonen

 

Kirjoitus kevät 2011 kotisivut:

Vanhanajan kunnon pitkä talvi muuttui nopeasti kevääksi. Vallitsevat kylmät koillistuulet muuttuivat ensin lauhemmiksi luoteistuuliksi ja lopuksi lämpimiksi länsituuliksi. Onko tämä muutosta mannerilmastoksi?  Lyhenevätkö välivuodenajat?  Poikkeamat säässä ja ilmastossa toki mahtuvat tilastojen vaihteluvälin sisään. Meitä ei ehkä uhkaakaan talvien kylmeneminen ja kesien kuumeneminen. Jää vain arvailujen varaan, minkälaisia ovat vuodenajat 50 vuoden päästä. Onko ilmastonmuutos edessä ja mihin suuntaan?

Jopa jätteen massapolttoa perustellaan sillä, että se vähentäisi hiilidioksidipäästäjä.  Tuo väite on pitkälti harhaanjohtava.  Suomeen suunnitellut useat suuret jätteen massapolttolaitokset pikemminkin lisäävät päästöjä. Niihin kun pitäisi ajaa jätettä satojen kilometrien päästä.  Jätekilpailun kiristyessä hankinta-alue olisi ehkä Pietarissa asti.

Tammervoiman suunnitteleman Jätteenpolttolaitoksen YVA-selostukseen sisältyy ristiriitaisuuksia ja puutteita. Mielipiteet selostuksesta voi jättää ELY-keskukseen 29.4.2011 mennessä.  Vaikka seloste on huolella tehty ja laaja, se ei tuo esille paljon uutta, mitä jo ohjelma vaiheessa oli selvillä.

Hämmästyttävää on, että selostuksessa on lähdetty käsittelemään jätehierarkiaa häntäpäästä jätteen massapolttona, ja jätteen määrän vähentäminen sekä kierrätys ohitetaan ristiriitaisesti. Ensisijaisesti tulisi jäte hyödyntää aineena ja toissijaisesti vasta energiana.

Tammervoiman suunnitelmassa olisi pitänyt ottaa huomioon jätteenpolton ylikapasiteetti ja nähdä ongelma valtakunnallisena. Näin olisi voinut todeta, että jätettä ei riitä kaikkiin polttolaitoksiin.  Oikein toteutettu jätteen määrän pienentäminen ja kierrätyksen tehostaminen keskieurooppalaiselle tasolle tekisi Tampereelle suunnitellun laitoksen tarpeettomaksi.  Biojätettä varten voitaisiin tehdä Tammervoiman suunnitelmassa hyvin esiin tuotu biokaasulaitos.  Siihen ei tarvita polttolaitosta, sillä biokaasua voidaan valmistaa korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita.  Tämä tukisi ilmastotavoitteita jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen kanssa parhaiten.

Sikäli kun jätteen polttoa ylipäätään lisätään, tulisi laitosten olla rinnakkaispolttolaitoksia. Näissä tavanomaisen polttoaineen rinnalla poltetaan sellaista jätettä, joka ei kelpaa kierrätykseen.  Tällaisesta jätteestä on jo jätteen syntypaikalla erotettu pois kierrätyskelpoinen jäte, joka hyödynnetään aineena. Varsinaista rinnakkaispolttolaitosta Tammervoiman suunnitelmassa ei ole, ja näin raaka-aine menisi massapolttoon.

 Massapolton kapasiteetin lisäys  vaikeuttaisi Suomea pääsemästä vuoteen 2016 mennessä EU-direktiivien mukaiseen 50 %:n yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen.  Mikäli massapolttolaitoksia rakennetaan yli tarpeen, olisivat näihin uhratut resurssit pois jätteen synnyn ehkäisystä ja kierrätyksestä.  Mieluummin jätettäköön turhat laitokset rakentamatta, ja laitettakoon säästyvät rahat jäteteknologian tutkimiseen ja kehittämiseen sekä jätteen hyödyntämiseen ensisijaisesti aineena.

Toivon kaikille sivuillani vieraileville aurinkoisia kevätpäiviä!

 

 

Hyvä vierailija!

 

Ruskasyksy on vaihtunut vanhanajan kunnon talveksi.  Kylmyys on jopa epäilyttänyt monia, että ilmasto ei olisikaan lämmennyt. Kaksi normaalia talvea ja yksi kuuma kesä tuo keski-ikäisille vääjäämättä mieleen lapsuuden vuodenajat, jolloin talvella oli lunta ja kesällä lämpimiä poutapäiviä. Tilastoihin ja tosiasioihin uskovat tietävät kuitenkin, että ilmasto on lämpenemässä ja sademetsät katoamassa.  Tämä taas aiheuttaa luonnossa mullistuksia ja ihmisten asuinympäristössä muutoksia.  Sateiden määrät ja alueet muuttuvat.  Miten mahtaa käydä merivirtojen, jää vain arvailtavaksi.

Ilmaston lämpeneminen maailmanlaajuisesti ja energiavarojen ehtyminen on otettu tosissaan Suomessakin valtion, seutukuntien ja kuntien strategioissa ja tavoitteissa jopa joitakin ärsyttäen. On kuitenkin selvää, että hyvillä tavoitteilla on vaikutus jokaiseen ihmiseen.  Yksilön vaikutusmahdollisuutta vähätellään, mutta yhä useampi ottaa asiasta vaarin.  Näin jokaisen panos vaikuttaa ympäristömme tilaan.

 Onneksi Pirkanmaalla osa energiaa tuhlaavista ja ympäristöä haittaavista suurhankkeista on saatu pienennettyä. Logistiikkakeskus hajaantuu toiminnallisesti järkeviin pienempiin yksiköihin, joiden rakenteita ja aluevarauksia on jo osin olemassa. Keskuspuhdistamo suppeassa muodossa toteutunee Tampereen Sulkavuoreen.  Valitettavasti Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksessä ei vaadita Tampereen nykyisiä puhdistamoja tehostettaviksi niin, että ne olisivat riittäneet täyttämään kaikkia tulevaisuuden puhdistus vaateita. Näin portit ovat auki keskuspuhdistamolle, joka tosin Sulkavuoreen toteutettuna on huomattavasti pienempi alkuperäiseen verraten palvellen pääosin Tampereen veden nykyisiä asiakkaita.  Pieni laitos  ei  uhkaa  Pyhäjärveä ja alapuolisia vesistöjä siinä määrin kuin jättilaitos. Työ Kokemäenjoen vesistön puolesta ei ole mennyt hukkaan.

Tammervoiman jätteenpolttolaitos, Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava  (logistiikka ja liikenne) ja Sääksjärven suuri louhoshanke ovat pääosin mielipiteitten keruuvaiheessa.  Kaava-asioiden etenemisestä saa tietoa Pirkanmaan liiton sivustolta ja  jätteenpolttolaitoksen  sekä Sääksjärven louhoshankkeen YVA-vaiheden aikataulusta aineistoa on Pirkanmaan ELY-keskuksen sivustolla.  Mielipidekirjoituksiani näistä hankkeista  löytyy  kotisivustollani  osiosta ” muu ympäristönsuojelu”

Kiitän kaikkia kotisivuillani vierailleita ja toivotan siunattua joulua ja valoisaa uutta vuotta.

 

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

 

 

Hyvä vierailija!

 

Aurinkoinen ja lämmin kesä on ollut lähes kaikille mieleen. Kuitenkin ympäristöä rasittavat suurhankkeet ovat varjostaneet tunnelmaa.

Pirkanmaan keskuspuhdistamosta tulee tosin pieni tai sitä ei rakenneta ollenkaan.  Asia on paljolti tulevan Korkeimman Hallinto-oikeuden ratkaisun varassa.  Mikäli Tampereen nykypuhdistamot vaaditaan tehostettaviksi, ei Tampereen vedellä olisi resursseja Sulkavuoren jättipuhdistamoon lähitulevaisuudessa.

Pirkkalan ja Lempäälän väliselle melko yhtenäisenä säilyneelle laajalle metsäalueelle suunnitellaan noin 70 hehtaarin alueelle enimmillään 14 miljoonan kiintokuutiometrin kalliolouhintaa. Hämmästyttävintä on, että alue on merkitty kaavassa metsätalousalueeksi, jolla on huomattavaa virkistyskäyttöä. Pirkkalan kunta, monet yhdistykset sekä yksityishenkilöt ovat YVA-mielipiteenään esittäneet hankkeesta kielteisen kantansa. Vastustus on synnyttänyt jopa kansanliikkeen, ja Pirkkalan ympäristöyhdistyksen aihetta koskevassa adressissa on jo yli 750 nimeä.

Uusin ympäristön kannalta osin haitallinen suunnitelma on valtava jätteenpolttolaitos, jonka Tammervoima aikoo rakentaa Tampereelle.    Yhtenä neljästä vaihtoehtoisesta rakennuspaikasta olisi Peltolammin ja Toivion välinen alue, jonka vieressä on Pärrinkosken luonnonsuojelualue.

Jätteenpolttolaitoksia ei Suomeen tarvita lisää.  Jätteen vähentäminen ja kierrätys ovat ensisijaisia ekologisia jäteongelman ratkaisumalleja. Polttolaitosten sijaan kaasujen talteenottojärjestelmät kaatopaikoilla biokaasun valmistamiseksi ovat tervetulleita korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Jätettä suureen laitokseen jouduttaisiin ajamaan satojen kilometrien päästä ja tulevaisuudessa se ei olisi taloudellisesti eikä ekologisesti mielekästä.

Kirjoituksiani louhinnasta ja jätteenpoltosta on linkissä ”Muu ympäristönsuojelu”.  Uusia luontokuvia olen lisännyt sivustolleni.

Loistavaa ruska-aikaa teille kaikille!

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

Keskuspuhdistamosta suppea,    Kirjoitus 5.4.2010

 

Tampereen Vesi on lähettänyt 14 pirkanmaalaiseen kuntaan kirjeen, jossa pyydetään selvitystä keskuspuhdistamohankkeessa mukanaolosta.

 

Pirkanmaan kunnat ovat luopumassa keskuspuhdistamohankkeesta.  Laitoksesta tulisi siis laajennettu Tampereen kaupunkipuhdistamo, johon johdetaan jätevesiä ympäristökunnista vain Kangasalta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä ja varauksin myös Lempäälästä. Vahvin ehdotetuista paikoista on Tampereen Sulkavuori, koska Pirkkalan kunta kieltäytyy ottamasta puhdistamoa alueelleen.  Suppea puhdistamo on sitäpaitsi lähes 40 miljoonaa euroa edullisempi Sulkavuoressa kuin Pirkkalassa, mihin tätä ei - Suomen arseenipitoisimpaan kallioperään - ole järkevää louhia.

 

Mikäli Hallinto-oikeuden päätös nykyisten Tampereen puhdistamojen typenpoiston parantamisvaateista pysyy voimassa, siirtynee koko keskuspuhdistamohanke hamaan tulevaisuuteen. Näin luonnonsuojelua ja ihmisten hyvinvointia paremmin tukeva nykyisten puhdistamojen tehostaminen ja osittainen yhdistäminen toteutuisi sellaisenaan.Niinpä säästyisi myös yhteiskunnan varoja pelkästään kertainvestointina yli 200 milj. €, jos keskuspuhdistamoa ei missään muodossa toteutettaisi.

 

Mielenkiintoisen lisän keskusteluun tuo Valkeakoskella tehty varjolaskelma keskuspuhdistamon 30 vuoden kustannuksille. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Tampereen Veden keskuspuhdistamolaskelmien kokonaisustannuksissa ei ole huomioitu rahoituskustannuksia ja nykyarvoon diskontatut kustannukset alimitoittavat kuluja ja johtavat harhaan. Valkeakoskelaisten vaihtoehtoinen laskelma osoittaisi, että 0+-ratkaisu kokonaisuutena olisi pitkällä tähtäyksellä satoja miljoonia edullisempi kuin täysilaajuinen keskuspuhdistamo.Tampereen Veden elinkaarilaskelmassa ero on  vain n. 160 milj.euroa 0+-vaihtoehdon eduksi.

 

Nähtäväksi jää, miten uusiin esitettyihin laskelmiin suhtaudutaan.

 

Toivotan kaikille sivullani vieraileville hyvää kevättä!

 

 

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

 

14,12.2009

 

Hyvä vierailija!

 

Syksyn kuluessa ”Kokemäenjoen vesistön puolesta”-toimintaryhmä, jonka jäsenenä olen, on tiedottanut päivitetyllä kirjeellä kuntapäättäjiä keskuspuhdistamon haitoista ja kalleudesta.  Samalla on tuotu esiin olemassa olevien puhdistamojen kehittäminen, joka olisi puhdistusteholtaan vähintään yhtä hyvä vaihtoehto.  Se sopisi paljon paremmin sisäjärviin hajauttaen purkuvedet ymäri maakuntaa  yli kymmeneen pisteeseen.  Keskuspuhdistamo yhdellä purkuputkella aiheuttaisi todennäköisesti ekokatasrofin Pyhäjärveen.

 

Toimintamme on tuottanut tulosta.  Osa kunnista on ryhtynyt suunnittelemaan omien puhdistamoittensa tehostamista ja etsimään muita vaihtoehtoja.  Tampereen kaupungin johto on marraskuussa tuonut esiin mahdollisuuden rakentaa alueelleen uusi puhdistamo.  Tämä laitos palvelisi Tampereen kanssa jätevesiyhteistyössä olevien kuntien tarpeita. Näin jättipuhdistamo olisi tarpeeton.  Uusi pienempi puhdistamo tukisi erinomaisesti esittämäämme 0+-vaihtoehtoa.

 

Jos jätevesimäärää Pyhäjärveen ei oleellisesti lisätä ja uusi tehokas kalliopuhdistamo saataisiin nopeasti käyttöön, järven puhtaus paranisi vähitellen.  Näin turvattaisiin parhaiten puhtaat vedet huomisen lapsille.

 

Toivotan kaikille sivustoillani vieraileville hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta.

 

 

Matti Pirhonen

MATTI PIRHONEN

 

Hyvä vierailija!                            12.07.09

 

Kevään kuluessa  Kokemäenjoen vesistön puolesta ryhmä, jonka jäsenenä olen, on tiedottanut kunta- ja maakuntapäättäjille keskuspuhdistamon kalleudesta ja haitoista sekä tuonut tasapuolisena vaihtoehtona esiin olemassaolevien puhdistamojen kehittämisen (0+-vaihtoehdon). Tiedotuksesta on tullut paljon positiivista palautetta, josta tämä ryhmä kiittää.  Palautteen keskeinen sanoma on, että tietoa ei päättäjillä ole olut vielä riittävästi. Ryhmän tarkoituksena on edelleen jatkaa tiedottamista ja hankkia uutta tietoa asian tiimoilta.

 

Sinilevää on Pirkkalan ja Nokian rannoille ilmestynyt jo juhannuksen aikaan, mikä on hälyttävä ilmiö. Ympäristökeskuksen mukaan sinilevän esiintyminen  Pirkanmaalla on ollut maltillista.. Mistä johtuu aikainen ja jopa runsas leväkasvusto tänä vuonna Pirkkalassa jää vain arvailujen varaan.

 

Jos Tampereen vesi korkeimmalta hallinto-oikeudelta saisi lähivuosina umpeutuvien lupaehtojen jälkeen luvan laskea typpeä vesistöön enemmän  kuin on asetuksissa sallittu, ei vesistön tila paranisi 15 vuoteen keskuspuhdistamoa odotellessa. Jo pelkästään tämän vuoksi olisi tärkeää valita nykyisten puhdistamojen kehittäminen, mikä olisi lisäksi yli 200 miljoonaa euroa edullisempi kertainvestointina.

 

Typenpoiston parantamisesta vesistöjen tilaan on ilmennyt tutkimuksissa ristiriitaista tietoa. Tosiasia kuitenkin on, että ravinne- ja haitta-ainekuormituksen vähentäminen parantaa vesistön tilaa pitkällä tähtäyksellä. Niinpä vesienhoitosuunnitelman kaikkien sektorien parannustoimenpiteet koituvat vesireitien yhtymäkohdassa olevan Pyhäjärven hyödyksi.  Ehkäpä valitsemalla 0+-vaihtoehto voitaisiin säästyvästä rahasta siirtää osa maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämiseen.

Rahaa voitaisiin siirtää myös taajan loma-asutuksen viemäröintiin, jota ympäristökeskus ei ainakaan Pirkkalassa tukenut.

 

 

Matti Pirhonen

 

 

Hyvä vierailija!               huhtikuu 2009

 

Maaliskuun loppupuolella varmistui laskelmani 0+-vaihtoedon rakennuskustannukset. Useissa puhdistamoista on korjaus- ja mahdolliset laajennuskustannukset selvillä kuten Lempäälästä, Nokialta, Orivedeltä ja Tampereelta.  Osaan puhdistamoista liittyy laajempi jätevesiyhteistyö. Valkeakosken ja Akaan puhdistamoille voidaan muodostaa karkea arvio suhteuttamalla muiden puhdistamojen tietoa.  Lisäksi olen tehnyt kustannusarvion Uv-desinfioimislaitteista ja lisäkustannuksista sekä arvion pienpuhdistamoista.  0+-kustannusarvio on näiden perusteella vajaa 100 miljoonaa euroa. Keskuspuhdistamon rakennuskustannusarvio on siitä puuttuvat maakunnalliset siirtoviemärit mukaanlukien yli 300 miljoonaa euroa. Näin ollen 0+kustannus olisi noin 200 miljoonaa  vähemmän kuin keskuspuhdistamon arvio.  Myös Tampereen veden sivuille on ilmestynyt tieto kustannuksista, mutta kustannuset on laskettu kolmellekymmenelle vuodelle. Mielestäni on turha tarjota epätarkkaa informaatiota, koska tällaiset ennusteet eivät voi pitää paikkansa.  Joka tapauksessa sekin laskelma osoittaa 0+-kustannukset yli 160 miljoonaa edullisemmaksi.

 

Matti Pirhonen

 

 

 

Hyvä vierailija!              maaliskuu 2009

Kiitos, että olette seuranneet sivuiltani keskuspuhdistamolle vaihtoehtoisen 0+-suunnitelman tutkinnan edistymistä. Pirkkalan Luonto ryhmä ja Nokian "pro nokian vedet" ovat alkaneet yhdistää voimiaan.  Näin saamme voimakkaan ja monipuolisen ryhmän tuomaan 0+-asiaa todellisena vaihtoehtona. Olen viime aikoina informoinut Pirkanmaan kunnallisia päättäjiä keskuspuhdistamon riskeistä, haitoista  ja kalleudesta..  Tällä hetkellä teen kustannuslaskentaa parannetuista nykyisistä puhdistamoista.  Alustavan tuloksen perusteella näyttää 0+-vaihtoehdon kustannukset alenevan vielä sivustollani ennestään olevista arvioista.  Lähiaikoina saan tarkemman analyysin valmiiksi.

Hyvää kevättä!

Matti

 

 

 

 

 Hyvä vierailija!                 helmikuu 2009

 

Keskuspuhistamon YVA-mielipiteet on jätetty. Nimiä on kerätty,adresseja julkaistu ja asiakirjoja laadittu.  Keskustelu on siirtymässä kustannuksiin.  Vieläkään ei ole faktatietoa 0+ vaihtoehdon kustannuksista.  Niinpä eläkäämme siinä käsityksessä, että parannetut hajautetut puhdistamot ovat 100 miljoona euroa halvempi kuin jättilaitos.  Tiedottaminen maakunnan päättäjille on avaintehtävä.  Mitä saisimme aikaan säästyvällä rahalla näin taantuvassa taloudessa?

 

Matti Pirhonen  23.01.2009

 

 

Hyvä vierailija!   Olen poistanut uutisominaisuuden sivuiltani.  Uutiset kirjoitan avaamalleni uudelle UUTISSIVULLE, joka on hakemiston viimeisenä.

Matti

 

 

 

05.10.2008 

 

Kiitän kaikkia vierailijoita sivustollani.  Olen saanut kannustavaa palautetta useilta.  Monia askarruttaa pienen ihmisen arkipäivästä selviytyminen, kuten huonosti merkityt uudet riseykset, vaaralliset lasten koulutiet, puutteet erityisopetuksessa yms.  Nämä monet asiat motivoivat minua auttamaan juuri niitä ihmisiä, joiden peruspalvelut ovat vaarassa jäädä varjoon suurilta luontoa turmelevilta investoinneilta kuten logistiikkakeskus ja Pirkanmaan jäteveden puhdistamo.

Keskusta-aatteen perustajan Santeri Alkion elämänviisaus: "Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistuksen pohjaksi." Tähän ajatukseen nojaa Keskustan ihmisläheinen ohjelma.  Se on turva myös kaikkein heikompiosaisille väliinputoajille. Kuntavaaleissa ottamani päämäärä "Vahvalla ja kilpailukykyisellä taloudella hulehdimme luonnosta ja ihmisten hyvinvoinnista" pohjautuu näihin jatkuvaa uudistusta kannustaviin sanoihin.

On todella monia asioita, joita voidaan parantaa kotikunnassa.  Niinpä toivon, että jokainen valittava valtuutettu ottaisi huomioon myös ne, jotka eivät saa ääntään kuuluviin ja asiaansa hoidettua kunnallisen byrokratian rattaissa. Pyrin vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin, ja otan epäkohdat esille välittömästi sopivan paikan tullessa.

Luonnon, ihmisen ja kotien puolesta !

 

Matti Pirhonen 

 

 

 Kirjoitus 16.10.2008

 

 

SELKEÄ EI KESKUSPUHDISTAMOLLE

 

Pirkkalaisen palstoilla on viime numeroissa ollut useita asiallisia artikkeleita jätevedenpuhdistamosta ja mielipidesivulla keskusteltu asiasta.  Eri puolueiden edustajat ovat kuka suoraan tai kierrellen ja kaarrellen lausuneet mielipiteitään.  Vaikuttaa siltä, että asian vakavuutta ei vielä kaikilta osin ole tajuttu.

Osa vihreistä on valmiit työntämään keskuspuhdistamon Nokialle, vaikka siellä  vihreät yksimielisesti vastustavat tätä jättihanketta.  Nokialla on tarkoitus valmistella Hämeenkyrön kanssa vesiyhteistyötä, jolloin Nokian vanha pieni puhdistamo uusittaisiin. Sosiaalidemokraattien mielipidekirjoituksessa  15.10 Pirkkalaisessa todetaan keskuspuhdistamon olevan perustellun, mutta sijoituspaikka ei saa olla Pirkkala.  Lopussa kuitenkin todetaan, että vanhojen puhdistamojen kunnostuksen olevan paras ratkaisu. Tämä on mielestäni ristiriidassa edellisen toteamuksen kanssa.

Mikäli keskuspuhdistamo rakennettaisiin Pirkkalaan tai Nokialle, niin kummassakin tapauksessa purkuputki tulisi Pirkkalan puolelle Pappilan niemen eteen, Rajasaaren viereen tai Turrin edustalle. Tämä johtuu siitä, että Nokialla on päätetty, että purkuvesiä ei saa laskea heidän vesilleen. Purkupaikat käyvät selville Tampereen veden kotisivuita tietopankin kohta "linjakartta keskiosa".

Minusta Pirkanmaan keskitettyyn jätevedenpuhdistamoon tulee ottaa selkeä kanta: EI  MINNEKKÄÄN   Vanhat puhdistamot pitäisi saneerata vastaamaan tulevia tarpeita.  Keskuspuhdistamo olisi niin suuri riski, että sen suunnittelu olisi lopetettava.  Mikään sisävesistö ei saastumatta nielisi noin 400 000 asukkaan jätevesiä yhdessä purkupaikassa. Pieneliöt, taudinaiheuttajat ja etenkin hormoonit jäisivät puhdistamatta. Viimeisten tutkimusten mukaan hormonit estävät kalojen luontaisen lisääntymisen.  Saastekuormitus lisääntyisi paikallisesti.

Yleinen periaate, mitä mm Helsingissä ja Turussa noudatetaan, on, että päävastuu puhdistuksesta on siellä, missä jätevesi tuotetaankin.  Näin ollen hajautetut  puhdistamot käyvät tähän malliin.

Tampereen veden tavoite lienee saada kaikki jätevedet kerättyä yhteen puhdistamoon.  Yhteiskunnan jätevedensuunnittelu on menossa väärään suuntaan.  Haja-asutusalueille ja miksei muuallekkin on mahdollista saada tehokkaita pienpuhdistamoja, joissa ns harmaat vedet menevät eri puhdistamoon.  Mielestäni vesivessa on ekologisessa mielessä huono keksintö. Tarvitaanko sitä 30 v päästä,kun ehtyvä luonnontuotteesta makeasta vedestä on huutava pula.  On saatavilla jo nyt vesivessoja, jotka kuluttavat vain murto-osan nykyisestä määrästä. Entä jos tulevaisuudessa jätevesimäärä saadaan vähennettyä.   Ketä varten on tuleva jättipuhdistamo?

Tampereen veden nettisivuilla kerrotaan, että kalliotutkimuksia tehdään Pirkkalan suunnalla.

Nokiasta ei kerrota mitään.  Kalliotunnelit pilaisivat pohjavedet. tehtäisiin ne sitten mihin suuntaan hyvänsä. Ympäristöhaitat olisivat mittavat rakennusaikana.  Saisimme sanoa hyvästit kulttuurimaisemalle ja muinaismuistoille.

Entä kun laitos on valmis?  Laitos olisi 1000 m päässä strategisesti tärkeästä sotilaskohteesta.  Voimme vain arvailla, mitkä olisivat seuraukset selkkauksen tai suuronnettomuuden sattuessa.

 

Matti Pirhonen

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 loppusuoralla

Maanantai 17.8.2015

Mielipidekirjoitus Aamulehti 23.10.2016 vähäisin muutoksin:

Maakuntakaavaehdotus 2040  –  Pitääkö olla huolissaan luonnon monimuotoisuudesta?

Pirkanmaan liiton maakuntakaavaprosessi on loppusuoralla. Nyt tehdään valinnat siitä, millaiseksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän vuoteen 2040 mennessä.

Suunnitellut liikenneväylät syrjäyttävät monimuotoista luontoa.  Metsät, ulkoilu- ja viheryhteydet katoavat. Pahiten muutokset koettelevat Pirkkalan ja Lempäälän välistä melko yhtenäistä metsäaluetta.  Tulee moottoritien oikaisu, kehä 2, oikorata, ratayhteys lentokentältä pääradalle ja laaja ratapiha-alue.  Mihin ovat suunnittelussa unohtuneet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet? Niiden mukaan ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pilkota..

Kaavoitusperusteena esitetään usein ylimitoitettua ennustetta, että Tampereen kaupunkiseudun kasvu olisi vuoteen 2040 mennessä noin 150 000 asukasta. Tähän lukuun uskotaan surutta ja päivityksiä ei tehdä.  Työn perässä tulevaisuudessa ei tarvitse aina muuttaa. Työt tehdään pääosin etätöinä, alihankintana ja pienissä yksiköissä eri puolilla maakuntaa.  Liikkumistarpeet muuttuvat.  Maailma on erilainen v. 2040.  On syytä varautua uusiin keksintöihin, joita varmasti on tulossa.  Nykyiset jätti-investoinnit saattavat muodostua turhiksi.  Lisäraiteet etelään vähentävät järkevästi muiden väylien ja lentokentän laajentamistarpeita. Turhaan kaavassa roikkuvat linjaukset haittaavat paikallista maankäyttöä.

Muutoksista aiemmin hyväksyttyihin väyläratkaisuihin ei haluta keskustella.  Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa vuorovaikutus ja saadun palautteen huomioiminen olisi tärkeää. Maakuntakaava luo pohjan paikkakunnan yleis- ja asemakaavoille, jotka taas vaikuttavat konkreettisesti jokaisen asukkaan elämään.

Maapallon luonnonvarat ovat rajalliset.  Uudistuvista luonnonvaroista oli koko vuoden tuotto käytetty jo elokuussa.  Paikallisella kaavoituksella voidaan hillitä luonnonvarojen tuhlausta ja hiilijalanjälkeä.

On herättävä huomaamaan luonnon antamat suorat ja aineettomat hyödyt. Ne olisi tärkeää saada osaksi kaavasuunnittelua mitattavina.

 Nyt on jokaisella asian omakseen tuntevalla mahdollisuus esittää muistutuksia maakuntakaavaehdotukseen.

Matti Pirhonen

Pirkkala

 -----------------------

Kirjoitus Pirkkalaisen viikon vieraana 17.8.2016

Maakuntakaava loppusuoralla

Pirkanmaan liiton maakuntakaavaprosessi on valmistumassa.   Kaavaehdotukseen tulleita lausuntoja käsitellään maakuntahallituksessa elo- ja syyskuun kokouksissa. Ehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville lokakuussa 2016.  Nyt tehdään valinnat siitä, millaiseksi maakunnaksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän vuoteen 2040 mennessä. Erityisinä tavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Kunnallisissa ja maakunnallisissa strategioissa kestävä kehitys on avainasemassa.

Luonnon ja ympäristön kannalta kaavoitus tuo varsinkin väestön keskittämisen ja rakentamisen takia ongelmia Tampereen ympäristökuntiin.  Uudet tiet, kadut, raiteet sekä laajat palvelu- ja asuinalueet syrjäyttävät monimuotoista luontoa.  Metsät, ulkoilu- ja viheryhteydet katoavat.  Pahiten muutokset koettelevat Pirkkalan ja Lempäälän välistä melko yhtenäistä metsäaluetta.   Tulee moottoritien oikaisu, kehä 2, oikorata, ratayhteys lentokentältä pääradalle ja laaja ratapiha-alue.  Mihin ovat suunnittelussa unohtuneet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet?  Näiden mukaan tulisi hyödyntää olemassa olevia rakenteita.   Väylien rakentamisessa tämä tarkoittaisi lisäkaistojen ja lisäraiteiden rakentamista.  Niin toteutuisi käyttötavoitteiden ohje, että ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pilkota.

Kaavoitusperusteena esitetään usein ylimitoitettua ja vanhakantaista ennustetta, että kaupunkiseudun kasvu olisi vuosien 2013 ja 2040 välisen aikana lähes 120 000 asukasta. Yhdyskuntasuunnittelun huono puoli on, että ennusteisiin väen väkisin uskotaan ja niitä ei päivitetä.  Työn perässä tulevaisuudessa ei tarvitse aina muuttaa. Työt tehdään pääosin etätöinä, alihankintana ja pienissä yksiköissä.  Kuntakeskuksille ja nauhataajamille avautuu kehitystarve.  Liikkumistarpeet muuttuvat.   Maailma on erilainen v. 2040.  On syytä varautua uusiin keksintöihin, joita emme vielä edes kaikkia tiedä.  Nykyiset jätti-investoinnit saattavat muodostua turhiksi. Vaaravyöhykkeessä ovat suuret kauppakeskukset valtavine asfalttipihoineen. 

Kaavatilaisuuksien palautteissa kysymyksiin mm. moottoritien oikaisusta on vastattu, että se on jo hyväksytty.  On sangen kummallista, että muutoksista hyväksyttyihin asiakirjoihin ei haluta keskustella.  Kaavoitusprosessin kestäessä on ollut yleisötilaisuuksia, joihin kansalaiset ovat voineet osallistua.  Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa vuorovaikutus ja saadun palautteen huomioiminen on tärkeää.  Vaikutusmahdollisuudet suurempiin muutoksiin on tosin vaikeaa.  Tieto kaavoituksen etenemisestä ja tuloksesta kunkin ihmisen elinpiirissä on tärkeää.   Maakuntakaava kuitenkin luo pohjan paikkakunnan yleis- ja asemakaavoille, jotka taas vaikuttavat konkreettisesti jokaisen asukkaan elinpiiriin.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet monimuotoisen luonnon säilyttämiseen toteutuvat kaava-asioissa suorana vaikuttamisena, välillisesti ympäristöjärjestöjen kautta tai välillisesti myös valitsemalla kunnanvaltuustoihin tai muihin päättäviin elimiin asiaan paneutuvia henkilöitä.  Uudistuvat luonnonvarat ovat rajalliset maapallolla.  Tänä vuonna 13.8. vietettiin ylikulutuspäivää. Uudistuvista luonnonvaroista oli koko vuoden tuotto jo käytetty.  Tämän päivän jälkeen loppuvuoden kulutus ei ole enää kestävää.  Pahinta on uudistumattomien suomalaisten luonnonvarojen, kuten kallioiden ja turpeen kanssa.  Niitä emme saa ikinä takaisin.

On vain herättävä huomaamaan ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden suorat ja aineettomat hyödyt.  Kaavoituksella voimme vaikuttaa paikallisesti kestävään kehitykseen.  Lokakuussa maakuntakaavaehdotuksen toinen vaihe asetetaan nähtäville.  Siihen on silloin jokaisella asian omakseen tuntemalla mahdollisuus tehdä muistutuksia. 

Matti Pirhonen

Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston jäsen

 

Pirkkalaisessa viikon vieraana joulukuu 2015:

Pirkkalan kallioalueet luontohelmeksi?

Pirkanmaan liiton maakuntakaavaluonnos vuodelle 2040 on tulossa kevättalvella ehdotusvaiheeseen. Toivion alueeseen rajoittuva Tampereen Pärrinmaan asemakaavan ehdotusvaihe odottaa edelleen jatkokäsittelyä.  Pirkkalan kunta käynnisti Toivion osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Mikäli maakuntakaavaluonnos ja Pärrinmaan teollisuusasemakaava toteutuvat esitetyissä muodoissaan, olisi tulos merkittävä heikennys Toivion seudun luontoon, ulkoiluun, virkistyskäyttöön ja asukkaiden hyvinvointiin.  Seudun luonnon keskeisin osa on Myllyvuoren – Saukonvuoren – Taaporinvuoren valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu kallioalue.  Maasto jyrkkine kallioineen, rotkoineen, pienvesineen on Pirkkalan monimuotoisinta luontoa  ja toimii ekologisena verkkona. Vuorialue jatkuu länteen suojellun Iso-Naistenjärven kautta Haikanvuorelle ja Kurikkaklliolle.  Etelästä Lempäälän rajalta pohjoiseen Toivion länsipuolella kulkee metsävyöhyke (kaavassa MK-aluetta).  Se on tärkeä osa ekologista verkostoa, jolla on tehtävä merkittävänä ulkoilu- ja retkeilyalueena. Toivion tienoilla yhtenäinen polku- ja latuverkosto palvelee laajaa käyttäjäkuntaa Pirkkalassa, Tampereella ja Lempäälässä.

Uhkana on ny t Toivion kalliosuojelualueen ympäröimät kaavoitushankkeet idässä ja etelässä.  Alue on menettämässä monimuotoiset luontoarvonsa, joiden vuoksi tämä on suojeltu.  Myös ekologinen yhteys Tampereen puoleiseen Peltolammi  - Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen katkeaisi.  Seutu jäisi eristetyksi palaseksi rakennettavan ympäristön, rauta- ja maanteiden saartamaksi.

Kuljun Puskiaisista kaavailtu moottoritien oikaisu kulkisi Kurikkakallion ja Haikanvuoren välistä jakaen aluetta entisestään.  Haikanvuori ja Kurikkakallio on merkitty maakuntakaavaluonnokseen työpaikka-alueeksi.   Pirkkalan korkein vuori ja mahtavat näköalapaikat ovat vaarassa kadota kartalta ikuisiksi ajoiksi.  Toivion länsipuolen MK-alueelle on merkitty kiviainesten ottoalueita.  Asia on täysin ristiriitainen ekologisen verkoston ja ulkoilutarpeiden kanssa.

Toivion osayleiskaavan laadinnassa tulisi huomioida, että melko yhtenäiset metsäalueet kallioineen eivät pirstoutuisi, ja ekologinen verkosto sekä viheryhteydet säilyisivät todellisina eri ilmansuuntiin. Yhteistyö Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin kanssa on avainasemassa, jotta luontokokonaisuudet ja yhtenäiset virkistysalueet säilyvät.  Kaavoituksessa pitäisi huomioida rantakaavalla suojellut alueet Iso-Naistenjärvi ja Saunapuro Kaitalan alueella.  Lisäksi metsälain suojaamat kohteet olisi syytä kartoittaa. Kaavoitusten lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Niiden mukaan ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät luontoalueet on huomioitava ja alueita ei tarpeettomasti saa pilkkoa.  Käyttötavoitteet kehottavat hyödyntämään olemassa olevia rakenteita.  Niinpä moottoritien oikaisu vältettäisiin rakentamalla lisäkaistoja entisiin väyliin. Liikennemäärän kehitys ja talous huomioiden uusi moottoritie on utopistista. Maakuntakaavaluonnoksen mallit perustuvat ylimitoitettuun, keskitettyyn väestön ja liikenteen kasvuun.  Alueiden ristiriitaiset merkinnät eivät saa siirtyä yleis- ja asemakaavoihin.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on etsimässä valtiollisen itsenäisyytemme satavuotisjuhlan kunniaksi Suomen sataa luontohelmeä, joita uhkaa tuhoutuminen.  On mielenkiintoista, tulevatko Pirkkalan kallioalueet helmien joukkoon. Kestävä kehitys on Pirkkalan kunnan strategian ytimessä.  Jättäkäämme luonto monimuotoisena lapsillemme.

Matti Pirhonen

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvä vierailija!

Lauantai 18.8.2012 - Matti Pirhonen

Kunnallisvaalit 2012 lähestyvät.  Tässä ennakkotiedote osallistumisestani Pirkkalan kunnallisvaaleihin Keskustan ehdokkaana:

kesa_-10_koli_kuusamo_neiden_pykeakilpisjarvinarvikkiiruna_014.jpg 

Matti Pirhonen, hankintapäällikkö

 

Pirkkalan kunnanvaltuutettu (Kesk)

Tarkastuslautakunnan jäsen,

liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen

Luonnonsuojelun luottamustehtäviä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti

Luottamustehtäviä kotiseutuyhdistyksissä 

Vahvuudet: Kuntatalous, hankintatoiminta, ympäristönsuojelu, verkostoituminen

Ehdokas v. 2012 kunnallisvaaleissa, mottoni: Vahva ja kilpailukykyinen talous luo edellytykset huolehtia luonnosta, lähipalveluista ja hyvinvoinnista itsenäisessä kotikunnassa.

Kotisivut: www.mattipirhonen.com

http://facebook.com/matti.j.pirhonen

ÄÄNESTYSNUMERO 13

 

Kirjoitus viikon vieraana Pirkkalaisessa 1.8.2012;

Kunnnallista uudistamista, ei pakottamista

Pitkään vellonut kuntauudistuskeskustelu on hiljentynyt suven ajaksi.  Hallituksen ministeriryhmä julkaisi lomalaisten pureskeltaviksi arviointiperusteet, joiden perusteella kunnat valittaisiin liitosselvitykseen.  Arviointiperusteita ovat mm. väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti, yhdyskuntarakenne ja talous.

Hallituksen aiemmin tuomiin näkökohtiin verraten nämä kriteerit ovat tiukemmat. Ne sisältävät tarkat rajat, jotka johtavat kuntaselvityksen jälkeen ehkä pakkoliitoksiin.  Tuskin monikaan Manner- Suomen kunta välttyisi liitosuhalta. Lopputulos olisi ankarampi kuin alkuperäisen kuntauudistuskaavailun olettama. Perusteiden asettelu on vahvasti tarkoitushakuista eikä tuo uutta näkökulmaa.

Pääteltävissä on, että Pirkkala, kuten muutkin suurkaupunkien läheiset kunnat, lakkautettaisiin.  Voidaankin kysyä, onko elinvoimaisen kunnan lakkauttamisessa mitään tolkkua ja ovatko kriteerit käyttökelpoisia jokaisessa identiteetiltään ja rakenteeltaan erilaisessa kunnassa.   Kriteerit mittaavat vain tämänhetkistä tilannetta, kun taas kuntakehitys ja palvelutarpeet tulisi nähdä 20 vuoden päähän.

Terveyspalveluiden toteutuksen kannalta vähintään 20 000 asukkaan määrä on sopiva. Tämä ei välttämättä päde kuntakokokriteerinä. Terveyspalveluraja täyttyy Pirkkalassa yhteistyöllä Vesilahden kanssa. Myös muita palveluita järjestellään yli rajojen ilman liitoksia. Erikoissairaanhoidon kustannuksille tulisi löytyä paljon suurempi väestöpohja, joka ei olisi sidoksissa kuntarajoihin.

Kunnallisen uudistamisen peruslähtökohta on, että palvelut turvataan pitkälle seuraaviksi vuosikymmeniksi.  Hämmästyttävää on, miksi työpaikkaomavaraisuus (80 %) ja työssäkäynti kunnan ulkopuolella (vähintään 35 %) otetaan kriteereiksi, jolla ei ole mitään tekemistä lähipalveluiden tuottamisen ja käytön kanssa.   Liikennöintiä voidaan hoitaa seutuyhteistyöllä hyvin.  Kunnallisia palveluita käytetään lähellä kotia.  Etäisyydet eivät ole ongelmia ainakaan Pirkkalassa.  Voidaan myös kysyä, miten tilastoidaan lisääntyvä etätyö kotona?  Tulevaisuudessa työ ei ole aina paikasta riippuvainen.

Taloudellisuuskriteeri on oleellinen. Kuntien pitää etsiä ratkaisuja talousongelmiin, kuten negatiiviseen vuosikatteeseen, korkeaan veroprosenttiin, korkeaan lainamäärään, kertyneeseen alijäämään ja alhaiseen omavaraisuuteen.  Jatkuvat vaikeudet johtaisivat liitosselvitykseen. Toivoa sopii, että Pirkkala tulevina vuosina onnistuu taloudessaan vähintään yhtä hyvin kuin tähänkin asti. Hyvästä asemasta huolimatta Pirkkala joutuisi liitostarkastukseen keskimääräistä kalliimman tuloveroprosentin vuoksi.

Työssäkäyvä väestö vähenee ja terveyspalveluiden määrä kasvaa. On etsittävä keinoja palveluiden turvaamiseksi. Kunnallinen uudistaminen toteutuu parhaiten vapaaehtoisilla liitoksilla siellä, missä niille on todellista tarvetta.  Kuntien sisäisiä rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Taloudellista tehokkuutta tukisivat hankintalakimuutokset vapaampaan suuntaan ja joustavammat henkilöstölait.  Taloushallinnosta kirjanpitoa voitaisiin keskittää seutukunnallisesti. Tulevaisuudessa kuntien on keskityttävä ydintehtäviinsä ja osan velvoitteista voisi valtio ottaa takaisin hoidettavakseen.

 Pirkkala on kuntastrategiassaan valinnut itsenäisyyden, joten kotikuntaamme ei pidä liittää tehottomaan suurkuntaan.  Laadukkaat ja tehokkaat palvelut tulee säilyttää lähellä ihmistä.  Itsenäisyyttä tukee myös Pirkkalaisen teettämä asukaskysely, jonka mukaan pirkkalalaisista n. 85 % ei halua liitosta Tampereeseen. Viettäkäämme kymmenen vuoden päästä kunnan 100-vuotisjuhlia.

Matti Pirhonen,  Pirkkalan kunnanvaltuutettu (Kesk.)

Tuulelta vastaus uusiutuvaan energiaan       Kirjoitus 25.4.-12

Tuulivoimakeskustelu velloo kuumana. Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.4. julkaissut selvityksen tuulivoimasta. Valitettavasti ministeriön työ käsittelee vain suurvoimaloita.

Tuulivoimaa hyödynnetään joko suurina tuuliturbiineina tai pienvoimaloina hajautetun energian lähteinä.  Tuulesta saadaan Suomessa vain murto-osa kokonaisenergian tarpeesta. Sähkön kulutuksesta tuulivoiman osuus Suomessa on 0,6 % ja tavoite on nostaa osuus 6 %:iin. Uusiutuvan energian määrä Suomessa tulisi olla EU:n direktiivien mukaan v. 2020 mennessä 38 % energian loppukäytöstä, kun se nyt on alle 30 %. Verrattuna muuhun Eurooppaan olemme tuulivoiman kehitysmaa. Lisäinvestointeja tarvitaan paljon.

 Voimaloiden tuotannon suurissa yksiköissä tulisi perustua tuulienergiakartastoon. Näin suunnittelun lähtökohdaksi tulee taloudellisuus ja ekologisuus. Tuulipuistot tulevat kysymykseen vain tuulisimmille paikoille kuten meren rannoille, korkeille paikoille ja suurten järvien läheisyyteen.  Pirkanmaalla suotuisia puistojen paikkoja on vähän ja ne tulisi osoittaa kaavassa. Suurista hankkeista pitäisi tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Rakennuspaikan valintaa rajoittaa suuresti ilmailulaki. Lähes kolmannes Etelä-Suomesta on aluetta, jonne korkeita voimaloita ei saa rakentaa.  

 Sopivimmat paikat yksittäisille suurille tuulivoimaloille ovat teollisuusalueet sekä rauta- ja maanteiden läheiset alueet. Siellä niiden melu ja muut haitat ovat vähäisimmät. Jättiturbiineita ei tulisi rakentaa arvokkaaseen maisemaan, kulttuuriympäristöön eikä lintujen muuttoreittien läheisyyteen.

Osana hajautetun energian tuotantoa pienetkin tuuliturbiinit ovat hyödyllisiä. Pienvoimalat täydentävät maaseudun muuta energian tuotantoa.  Nämä laitteet vaativat monesti akkuja tai voivat tuottaa ylijäämäsähköä sähköyhtiön verkkoon.  Pienvoimaloilla voidaan tukea yksittäisen talon tai kylän yhteistä uudistuvan energian tuotantoa. Muut lähteet voivat olla aurinkopaneelit, maa- ja ilmalämpö, puu, ruokohelpi sekä biokaasu. Oikein organisoituna energiaa riittää yli oman tarpeen lähitaajamiin. Pienvoimaloita on vaaka-akselista sekä pystyakselista tyyppiä. Pystyakselisen, spiraalisen turbiinin etuna on, että se tuottaa sähköä pienelläkin tuulen nopeudella. Korkeamastoiset vaaka-akseliset turbiinit sopivat tuulisille paikoille. Korkeuden tulisi olla yli tuuliesteiden.

Pienien tuuliturbiinien lupamenettely kaava-alueen ulkopuolella on toimenpide- tai rakennuslupa. Perusteita luvalle tulisi yhdenmukaistaa ja lieventää kaikissa kunnissa. Ruotsissa riittää usein vain ilmoitus.

 Sata metriä korkeat voimalat valtavine perustuksineen voivat olla hiilijalanjäljeltään raskaita, jos energiantuotanto jää vähäiseksi. Silloin myös koko kannattavuus jäisi heikoksi. Tuulioloiltaan tuottoisan paikan valinta on avainasemassa. Tätä tukee myös Pirkanmaan Liiton aloittama tuulivoimaselvitys. Pienvoimalat eivät vaadi massiivisia perustuksia ja hiilijalanjälki on vähäinen. Mielestäni ministeriön olisi syytä tehdä selvitys myös hajautetusta energiasta. Erilaisia rajoitteita tuulivoiman tieltä tulisi lieventää. Tutkimuksia tarvitaan, jotta tieto ei ole tuulesta temmattua.

Matti Pirhonen

Pirkkala

 

Lähiruoka on ekologista                      Kirjoitus 10.3.2012

Kauppojen elintarvikehyllyjä koristavat punaiset ja keltaiset hintalaput.  Ne kertovat, että viimeinen myyntipäivä on käsillä.  Elintarvikeketjun loppupää saattaa olla kaatopaikka.  Tämä on huonoin esimerkki materiaalitehokkuuden epäonnistumisesta.  Mitä jalostetumpi, pienempi ja kauempaa tuotu tuote on, sen pahemmaksi muodostuu tilanne ekologiselta kannalta.

Vaikka materiaalihävikki saataisiin pienennettyä minimiin, on silti merkittävintä, missä ja miten ruoka on tuotettu. Kuluttajien valinnoilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen.  Ihmisten ravinto, asuminen ja liikkuminen aiheuttavat valtaosan hiilijalanjäljestä.   Ruuan osuus siitä lienee noin 20 %. Lähellä tuotetusta ravinnosta tulee vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kaukoruoasta. Tämä pätee erityisesti jalostetuimmissa elintarvikkeissa. Monivaiheisten valmistus-, pakkaus- ja kuljetusprosessien aikana tuote matkaa edestakaisin pitkiä matkoja. Prosessiin tarvitaan paljon uusiutumatonta energiaa.

 Kauppojen hyllyille on ilmestynyt paljon eksoottisia ruokia.  Harvoin ne ovat peräisin läheltä.  Tavallisissa ruuissa perunaa on usein korvattu riisillä. Riisi tuodaan pääosin kaukomailta ja on siellä tarpeellista lähiruokaa.  Kaukokuljetusten lisäksi riisin ympäristörasituksena on kasvatuksen tuottama metaanikaasu.  Metaani on 20 kertaa hiilidioksidia haitallisempaa ilmakehälle.

Kotona tehty ruoka lähiraaka-aineista on ekologisuuden lisäksi turvallista, puhdasta ja työllistää kotimaassaan.  Ruoan tuotantoketjusta saa toimeentulonsa yli 300 000 suomalaista.

Kunnilla ja kunnallisilla hankintayksiköillä on myös mahdollisuus vaikuttaa lähiruuan käyttöön.  Suomen suurissa kaupungeissa arviolta lähes kolmannes kouluruoan raaka-aineista on ulkolaista alkuperää. Joillain pienemmillä paikkakunnilla lähiruuan osuus on suurempi ja sitä on pystytty kasvattamaan. Lähiruoan käyttöä rajoittaa kuitenkin julkisyhteisöjen hankintalaki.  Hankintakriteerinä paikallisuuden käyttö on kiellettyä, mutta elintarvikkeille voidaan asettaa laadullisia vaatimuksia kuten tuoreus ja luomualkuperä.

Kuluttajat ovat alkaneet vaatia luomutuotteita. Ympäristön kannalta luomutuotanto on hyvää, koska torjunta-aineita ja tuontilannoitteita ei käytetä.  Luomuviljelyssä ravinnepäästöt ovat huomattavasti pienempiä ja eroosio vähäisempää kuin tehomaataloudessa.  Tästä hyötyy lisäksi luonnon monimuotoisuus. Luomutilat ovat työllistävämpiä normaaliin tuotantoon verraten, ja rahavirroista suurempi osa jää viljelyalueelle. Luomutuotteet eivät kuitenkaan ole välttämättä lähiruokaa ja ulkomailta hankituissa elintarvikkeissa saattaa olla enemmän torjunta-aine- ja raskasmetallijäämiä kuin kotimaan tuotteissa.

Tulevaisuudessa energian hinnan noustessa lähellä tuotettu ruoka tulee kilpailukykyiseksi.  Kulutustottumusten muutos on hidasta.  Yksittäisen kuluttajan vaade lähiruuasta saattaa tuntua vähäiseltä. Kuitenkin olosuhteet muuttuvat, ja mitä enemmän kysytään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, sitä enemmän on niitä myös tarjolla.  Kunnallisen sektorin oikein suunnatut hankinnat ja pienten tuottajien jakeluketjut mahdollistavat kestävään kehitykseen tähtäävät lähihankinnat. Kehitystyötä ja innovaatioita tarvitaan elintarviketuotantoketjun saamiseksi ekologisemmaksi.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Kirjoitus 24.12.2011;

Keskittäminen luonnon monimuotoisuuden uhka

Kulunut vuosi on ollut Pirkanmaalla suurten infrastruktuurihankkeiden suunnittelun ja kansalaiskeskustelun aikaa.  Tällaisia jättihankkeita ovat olleet keskuspuhdistamo, TAVASE -tekopohjavesihanke, jätevoimala, valtavat kalliolouhinnat ja Pirkanmaan 2.vaihemaakuntakaava.  Asukkaiden kuulemisia esillä olevista hankkeista on ollut runsaasti. 

Kansalaisten valveutunut toiminta on osaltaan vaikuttanut, että osa suurhankkeista on ympäristölle haitallisina saatu pysäytettyä tai lähetettyä tarkempaan tutkimukseen. Hankkeilla on ollut yhteisenä piirteenä valtava keskittäminen, suuret kustannukset  ja haittavaikutukset ympäristöön. Keskittäminen perustuu  ennustettuun ylimitoitettuun Tampereen kaupunkiseudun 90 000 asukkaan kasvuun vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Seurauksena on valtavia määriä uusia asuntoja, teitä, katuja ja niiden kautta muuta infrastruktuuria. 

Samaan aikaan maakunnan asutuskeskukset näivettyvät ja maaseutu autioituu.  Perinteinen vientiteollisuutemme ei enää tarvitse työvoimaa entisessä määrin.  Raskasta teollisuutta on siirtymässä pois Suomesta.  Elämme aikaa, jossa yhä enemmän työmme perustuu innovaatioihin, tietotaitoon, joustaviin pieniin yksiköihin ja verkostoitumiseen. Tulevaisuudessa työskentely tapahtuu paljon kotona.  Tämä vähentää liikennettä ja mahdollistaa etätyön maaseudulla. Maakuntien kuntakeskukset voisivat kehittyä paremmin ja turhalta rakentamiselta vältyttäisiin, kun sovellettaisiin hajakeskittämistä .  Tulevina vuosina tuhlailevaan keskittämiseen ei ole varaa.

Keskittäminen aiheuttaa elinympäristömme tuhoutumista. Tampereen ympäristön metsät vähenevät ja asfaltti ja yksitoikkoiset nurmikot valtaavat alaa.  Metsät ovat tärkeitä ilmastolle sitoen hiilidioksidia. Suomessa pitäisi ottaa huomioon juuri päättynyt YK:n ilmastokokouksen päätös, joka koskee metsäpinta-alan vähentämistä. Uudella sopimuskaudella metsäpinta-alan vähenemistä ei enää kompensoida sillä, että Suomessa metsän kasvu ylittää hakkuut eli toimii hiilinieluna. Metsäpinta-alan väheneminen aiheuttaisi siis valtavia päästömaksuja Suomelle. 

Lempäälän ja Pirkkalan välinen suhteellisen yhtenäisenä säilynyt laaja metsäalue on vaihemaakuntakaavan luonnoksen mukaisesti pirstaloitumassa pieniin ruutuihin teiden ja rautateiden johdosta.  Luonnon monimuotoisuus ja viherkäytävät ovat katoamassa tällä valtakunnallisestikin merkittävää virkistyskäyttöä omaavalla metsäalueella. Mielestäni ongelmasta päästäisiin leventämällä entisiä liikenneväylien linjauksia.  Tilanteeseen on jouduttu, kun lentokenttä on otettu kaiken keskipisteeksi suunnittelemalla sinne aivan turhaan toista kiitorataa. Tavaraliikenne ja henkilöliikenne lentokentälle eivät tarvitse uusia väyliä.  Kestävän kehityksen mukaisesti entisten väylien parantaminen, olemassa olevan kiitoradan käytön tehostaminen ja kevytraitiotien mahdollinen rakentaminen Pirkkalan taajamien kautta riittäisivät kattamaan vähäisen liikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt on mielipiteiden ja vaikuttamisen aika.  Tämän päivän hyvät päätökset turvaavat elinympäristön säilymisen monimuotoisena ja virkistävänä huomisen lapsille.

Kiitän kaikkia kotisivuillani vierailleita ja toivotan siunattua joulua ja valoisaa uutta vuotta!

 

Matti Pirhonen

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 21.10.2011 vähäisin muutoksin:

Kuntakeskusteluun kustannukset mukaan

Kuntakeskustelu tiedotusvälineissä velloo kuumana.  Valitettavasti uutisointi tai mielipiteet rajoittuvat valtaosin vain pakkoliitosten puoltoon tai vastustukseen.  Keskustelusta on unohtunut kuntatalouden kokonaisnäkymät ja kustannukset.

Väestö vanhenee.  Seurauksena on lukuisia ongelmia ja rahanreikiä. Tämä johtaa verojen korotustarpeeseen. Rohkeimmat ennusteet ovat, että kymmenessä vuodessa kunnallisveroon tulisi jopa neljän prosenttiyksikön korotuspaine (nousu n. 20 %).   Eikä korotuspaineelle näy loppua, vaan työssäkäyvä väestö vähenee kymmenen vuoden jälkeenkin. Heikoimmassa asemassa ovat velkaiset kunnat.

Liitoksilla yritetään paikata taloutta. Mielestäni pakkoliitoksista saatava hallintokulujen euromääräinen säästö olisi vähäinen.  Jättikuntien moniportaiset hallintorakenteet ja byrokratia jopa nostaisivat kuluja.  Lähidemokratia katoaisi, kun se aiotaan korvata näennäisellä kaupunginosahallinnolla.  Siinä olisi jälleen lisäkustannus.

 Kuntien kuluista valtaosan muodostavat peruspalvelut.  Uudistus tulisi toteuttaa joka kunnan sisällä kaikkia hallintokuntia koskien.  Kuntien talous muuttuvassa ympäristössä saadaan sopeutettua vain toimintoja uudelleen järjestelemällä ja keskittymällä ydintehtäviin. Tällöin toki myös lautakuntia voitaisiin yhdistää. Kuntien kustannuksia pitää karsia, ja investoinnit pitää tehdä pääosin omalla rahalla eikä velaksi.  Kilpailuttaminen ja vertailut oman ja ulkoisen tuottamisen välillä ovat tarpeen.

 Hankintojen tehostamisella voidaan päästä hyvään tulokseen. Liian keskitetty hankinta ei välttämättä ole paras ratkaisu.  Sopivia yhteistyökumppaneita suurissa hankinnoissa todellisen kilpailun aikaansaamiseksi ei tahdo löytyä. Paikkakunnan pienet yritykset eivät kykene osallistumaan kilpailuun, jos tarjouspyyntöä ei ole riittävästi jaettu pienempiin osiin. Hankintojen kannalta jättikunnat ovat haasteellisia ja vaarana on hintatason nousu.

 Kuntauudistuksen tueksi pitäisi hankintalakia julkisyhteisöjen kohdalla muuttaa joustavammaksi.  Näin hankintatoiminnasta tulisi tuloksellisempaa. Johtamistaidoista tietenkin olisi hyötyä. Uudistukset huomioiden pitäisi myös virkoja koskevaa lainsäädäntöä muuttaa, jotta rakennemuutoksen eurot eivät valuisi hukkaan pitkien irtisanomisaikojen johdosta. 

Kuntien yhteistyötä pitäisi tehostaa.  Voitaisiin tutkia hallinnollisten rutiinitehtävien siirtoa esim. alueellisiin hallintokeskuksiin.  Tämänkaltaisia toimia on jo vireillä valtion sektorilla ja seurakunnissa.

Varsinainen kuntauudistus etenee parhaiten vapaaehtoisesti.  Pitää etsiä toisilleen sopivia kuntia. Lähtökohdaksi pitäisi ottaa asukkaiden tarve kunnallisiin palveluihin ja se, että ne tehokkaasti voidaan järjestää.  Terve talous tulisi olla edellytys itsenäisyyteen.   Niinpä kunnan koko ja talous pitäisi olla sellainen, että muutama erikoissairaanhoidon lasku ei tyhjennä kassaa.  Tampereen vauraat ja väkirikkaat kehyskunnat pystyvät vastaamaan hyvistä palveluista ilman liitoksia.

Kunnallista uudistamista tarvitaan, mutta ei pakkoliitoksia. Uudistukseen tulee liittää laaja rakenteellinen ja lainsäädännöllinen remontti palveluiden turvaamiseksi. Näin korotuspaine verotukseen olisi vähäinen.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Näkökulma-kirjoitus Pirkkalaisessa 28.9.2011 hieman lyhennettynä;

Kuntauudistus kuolinisku lähidemokratialle

Mitä kuntauudistus merkitsee lähidemokratialle ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta?

Suomalaiseen hallintokulttuuriin on kuulunut, että jo satoja vuosia lähialueen asioita on johdettu paikallisella tasolla.  Käräjäkiviltä on siirrytty kirkkopitäjien kautta kuntamalliin.  Vaikka olemme eläneet vieraan vallan alla, niin 1860-luvulla toteutettu kuntalaki käynnisti sen kunnallisen demokratiakehityksen, jonka ihmiskeskeisistä tuloksista voimme nauttia tänäkin päivänä. Kunnallinen itsehallinto perustuu paikalliseen päätöksentekoon ja parhaaseen paikalliseen tietoon, johon valtiovalta on antanut vain puitteet.

Kaavailtu kunnallisuudistus lähtee liikkeelle väärästä päästä. Suomalainen käsitys julkisen toiminnan johtamisesta lähtee paikalliselta tasolta.  Nyt suunniteltu uudistus on keskushallintojohtoinen ja vaikuttaa vieraalta. Vuorovaikutus kunnan ja kuntalaisten välillä heikkenee. Kuntauudistus on jopa kuolinisku lähidemokratialle.

Kun noin 330 kunnasta muodostetaan noin 80 kuntaa, suurin häviäjä on kuntalainen. Etäisyys palveluihin kasvaa ja palvelut heikkenevät entisten kuntakeskusten ympärillä.  Mitä kauempana päätöksenteko on, sitä huonommin hoidetaan reuna-alueita.  Kuntakeskuksessa päätetään, missä palveluita annetaan ja mihin reuna-alueita käytetään.

Keskittämistä voidaan perustella hallintokulujen alenemisella.  Hallintokulut eivät merkittävästi poikkea elinvoimaisissa kunnissa toisistaan.  Keskittäminen lisää byrokratiaa. Seudullisesta yhteistyöstä on saatu hyviä tuloksia Tampereen ympäristössä. Yhteistyöhön ei tarvita valtion pakkovaltaa ja elinvoimaisia kuntia Tampereen liepeillä on turha lakkauttaa.

Tampere haluaisi nielaista pienen Pirkkalan hyödyllisenä suupalana.  Hyöty ei olisi yhteistä. Keskuspuhdistamon sijoittaminen Sulkavuoreen on saanut vastustusta nyt jo tamperelaisilta.  Jos hanke viivästyy, niin työnnetäänkö se takaisin pirkkalalaiseen arseeniseen maaperään? Mitä tulisi Toivion ja Multisillan väliin?   Suuret liikennehankkeet kuten Puskiaisten moottoritien oikaisu, lentokentän rata, kehätie lentokentälle ja uusi kiitorata saisivat nopeutetun aikataulun.  Pieni Pirkkala pirstoutuisi nopeasti ja luonnon monimuotoisuus katoaisi.  Viherkäytävät ja ulkoilualueet häviäisivät.  Tampereen Teiskosta 50 km päästä tosin löytyisi vielä luonnonrauhaa.  Kaupunginosana olisimme nukkumalähiö ja valtava logistinen ja kaupallinen keskittymä.

Mistä tämä kuntauudistus sai alkunsa? Vaikuttaa siltä, että se on harkitsematon suunnitelma, koska mitään järkeviä perusteita tai laskelmia ei ole esitetty.  Ensin pitäisi valtiovallan selvittää, mitkä ovat uudistuksen hyödyt, haitat, uhat ja mahdollisuudet.  Tätä odottavat myös Tampereen seudun kuntajohtajat yksimielisesti.

Koska kuntapäättäjät puoluekantaan katsomatta tuntuvat suhtautuvan pakkoliitoksiin kriittisesti, saattaa olla, että hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.  Kunnallislain muutos vaatinee perustuslain muuttamista.  Mistä löytyy vaadittava määräenemmistö?   Vai pitäisikö kysyä kansalaisilta - haluavatko ne luopua lähidemokratiasta?

Matti Pirhonen

 

Kirjoitus kevät 2011 kotisivut:

Vanhanajan kunnon pitkä talvi muuttui nopeasti kevääksi. Vallitsevat kylmät koillistuulet muuttuivat ensin lauhemmiksi luoteistuuliksi ja lopuksi lämpimiksi länsituuliksi. Onko tämä muutosta mannerilmastoksi?  Lyhenevätkö välivuodenajat?  Poikkeamat säässä ja ilmastossa toki mahtuvat tilastojen vaihteluvälin sisään. Meitä ei ehkä uhkaakaan talvien kylmeneminen ja kesien kuumeneminen. Jää vain arvailujen varaan, minkälaisia ovat vuodenajat 50 vuoden päästä. Onko ilmastonmuutos edessä ja mihin suuntaan?

Jopa jätteen massapolttoa perustellaan sillä, että se vähentäisi hiilidioksidipäästäjä.  Tuo väite on pitkälti harhaanjohtava.  Suomeen suunnitellut useat suuret jätteen massapolttolaitokset pikemminkin lisäävät päästöjä. Niihin kun pitäisi ajaa jätettä satojen kilometrien päästä.  Jätekilpailun kiristyessä hankinta-alue olisi ehkä Pietarissa asti.

Tammervoiman suunnitteleman Jätteenpolttolaitoksen YVA-selostukseen sisältyy ristiriitaisuuksia ja puutteita. Mielipiteet selostuksesta voi jättää ELY-keskukseen 29.4.2011 mennessä.  Vaikka seloste on huolella tehty ja laaja, se ei tuo esille paljon uutta, mitä jo ohjelma vaiheessa oli selvillä.

Hämmästyttävää on, että selostuksessa on lähdetty käsittelemään jätehierarkiaa häntäpäästä jätteen massapolttona, ja jätteen määrän vähentäminen sekä kierrätys ohitetaan ristiriitaisesti. Ensisijaisesti tulisi jäte hyödyntää aineena ja toissijaisesti vasta energiana.

Tammervoiman suunnitelmassa olisi pitänyt ottaa huomioon jätteenpolton ylikapasiteetti ja nähdä ongelma valtakunnallisena. Näin olisi voinut todeta, että jätettä ei riitä kaikkiin polttolaitoksiin.  Oikein toteutettu jätteen määrän pienentäminen ja kierrätyksen tehostaminen keskieurooppalaiselle tasolle tekisi Tampereelle suunnitellun laitoksen tarpeettomaksi.  Biojätettä varten voitaisiin tehdä Tammervoiman suunnitelmassa hyvin esiin tuotu biokaasulaitos.  Siihen ei tarvita polttolaitosta, sillä biokaasua voidaan valmistaa korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita.  Tämä tukisi ilmastotavoitteita jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen kanssa parhaiten.

Sikäli kun jätteen polttoa ylipäätään lisätään, tulisi laitosten olla rinnakkaispolttolaitoksia. Näissä tavanomaisen polttoaineen rinnalla poltetaan sellaista jätettä, joka ei kelpaa kierrätykseen.  Tällaisesta jätteestä on jo jätteen syntypaikalla erotettu pois kierrätyskelpoinen jäte, joka hyödynnetään aineena. Varsinaista rinnakkaispolttolaitosta Tammervoiman suunnitelmassa ei ole, ja näin raaka-aine menisi massapolttoon.

 Massapolton kapasiteetin lisäys  vaikeuttaisi Suomea pääsemästä vuoteen 2016 mennessä EU-direktiivien mukaiseen 50 %:n yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen.  Mikäli massapolttolaitoksia rakennetaan yli tarpeen, olisivat näihin uhratut resurssit pois jätteen synnyn ehkäisystä ja kierrätyksestä.  Mieluummin jätettäköön turhat laitokset rakentamatta, ja laitettakoon säästyvät rahat jäteteknologian tutkimiseen ja kehittämiseen sekä jätteen hyödyntämiseen ensisijaisesti aineena.

Toivon kaikille sivuillani vieraileville aurinkoisia kevätpäiviä!

 

 

Hyvä vierailija!

 

Ruskasyksy on vaihtunut vanhanajan kunnon talveksi.  Kylmyys on jopa epäilyttänyt monia, että ilmasto ei olisikaan lämmennyt. Kaksi normaalia talvea ja yksi kuuma kesä tuo keski-ikäisille vääjäämättä mieleen lapsuuden vuodenajat, jolloin talvella oli lunta ja kesällä lämpimiä poutapäiviä. Tilastoihin ja tosiasioihin uskovat tietävät kuitenkin, että ilmasto on lämpenemässä ja sademetsät katoamassa.  Tämä taas aiheuttaa luonnossa mullistuksia ja ihmisten asuinympäristössä muutoksia.  Sateiden määrät ja alueet muuttuvat.  Miten mahtaa käydä merivirtojen, jää vain arvailtavaksi.

Ilmaston lämpeneminen maailmanlaajuisesti ja energiavarojen ehtyminen on otettu tosissaan Suomessakin valtion, seutukuntien ja kuntien strategioissa ja tavoitteissa jopa joitakin ärsyttäen. On kuitenkin selvää, että hyvillä tavoitteilla on vaikutus jokaiseen ihmiseen.  Yksilön vaikutusmahdollisuutta vähätellään, mutta yhä useampi ottaa asiasta vaarin.  Näin jokaisen panos vaikuttaa ympäristömme tilaan.

 Onneksi Pirkanmaalla osa energiaa tuhlaavista ja ympäristöä haittaavista suurhankkeista on saatu pienennettyä. Logistiikkakeskus hajaantuu toiminnallisesti järkeviin pienempiin yksiköihin, joiden rakenteita ja aluevarauksia on jo osin olemassa. Keskuspuhdistamo suppeassa muodossa toteutunee Tampereen Sulkavuoreen.  Valitettavasti Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksessä ei vaadita Tampereen nykyisiä puhdistamoja tehostettaviksi niin, että ne olisivat riittäneet täyttämään kaikkia tulevaisuuden puhdistus vaateita. Näin portit ovat auki keskuspuhdistamolle, joka tosin Sulkavuoreen toteutettuna on huomattavasti pienempi alkuperäiseen verraten palvellen pääosin Tampereen veden nykyisiä asiakkaita.  Pieni laitos  ei  uhkaa  Pyhäjärveä ja alapuolisia vesistöjä siinä määrin kuin jättilaitos. Työ Kokemäenjoen vesistön puolesta ei ole mennyt hukkaan.

Tammervoiman jätteenpolttolaitos, Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava  (logistiikka ja liikenne) ja Sääksjärven suuri louhoshanke ovat pääosin mielipiteitten keruuvaiheessa.  Kaava-asioiden etenemisestä saa tietoa Pirkanmaan liiton sivustolta ja  jätteenpolttolaitoksen  sekä Sääksjärven louhoshankkeen YVA-vaiheden aikataulusta aineistoa on Pirkanmaan ELY-keskuksen sivustolla.  Mielipidekirjoituksiani näistä hankkeista  löytyy  kotisivustollani  osiosta ” muu ympäristönsuojelu”

Kiitän kaikkia kotisivuillani vierailleita ja toivotan siunattua joulua ja valoisaa uutta vuotta.

 

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

 

 

Hyvä vierailija!

 

Aurinkoinen ja lämmin kesä on ollut lähes kaikille mieleen. Kuitenkin ympäristöä rasittavat suurhankkeet ovat varjostaneet tunnelmaa.

Pirkanmaan keskuspuhdistamosta tulee tosin pieni tai sitä ei rakenneta ollenkaan.  Asia on paljolti tulevan Korkeimman Hallinto-oikeuden ratkaisun varassa.  Mikäli Tampereen nykypuhdistamot vaaditaan tehostettaviksi, ei Tampereen vedellä olisi resursseja Sulkavuoren jättipuhdistamoon lähitulevaisuudessa.

Pirkkalan ja Lempäälän väliselle melko yhtenäisenä säilyneelle laajalle metsäalueelle suunnitellaan noin 70 hehtaarin alueelle enimmillään 14 miljoonan kiintokuutiometrin kalliolouhintaa. Hämmästyttävintä on, että alue on merkitty kaavassa metsätalousalueeksi, jolla on huomattavaa virkistyskäyttöä. Pirkkalan kunta, monet yhdistykset sekä yksityishenkilöt ovat YVA-mielipiteenään esittäneet hankkeesta kielteisen kantansa. Vastustus on synnyttänyt jopa kansanliikkeen, ja Pirkkalan ympäristöyhdistyksen aihetta koskevassa adressissa on jo yli 750 nimeä.

Uusin ympäristön kannalta osin haitallinen suunnitelma on valtava jätteenpolttolaitos, jonka Tammervoima aikoo rakentaa Tampereelle.    Yhtenä neljästä vaihtoehtoisesta rakennuspaikasta olisi Peltolammin ja Toivion välinen alue, jonka vieressä on Pärrinkosken luonnonsuojelualue.

Jätteenpolttolaitoksia ei Suomeen tarvita lisää.  Jätteen vähentäminen ja kierrätys ovat ensisijaisia ekologisia jäteongelman ratkaisumalleja. Polttolaitosten sijaan kaasujen talteenottojärjestelmät kaatopaikoilla biokaasun valmistamiseksi ovat tervetulleita korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Jätettä suureen laitokseen jouduttaisiin ajamaan satojen kilometrien päästä ja tulevaisuudessa se ei olisi taloudellisesti eikä ekologisesti mielekästä.

Kirjoituksiani louhinnasta ja jätteenpoltosta on linkissä ”Muu ympäristönsuojelu”.  Uusia luontokuvia olen lisännyt sivustolleni.

Loistavaa ruska-aikaa teille kaikille!

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

Keskuspuhdistamosta suppea,    Kirjoitus 5.4.2010

 

Tampereen Vesi on lähettänyt 14 pirkanmaalaiseen kuntaan kirjeen, jossa pyydetään selvitystä keskuspuhdistamohankkeessa mukanaolosta.

 

Pirkanmaan kunnat ovat luopumassa keskuspuhdistamohankkeesta.  Laitoksesta tulisi siis laajennettu Tampereen kaupunkipuhdistamo, johon johdetaan jätevesiä ympäristökunnista vain Kangasalta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä ja varauksin myös Lempäälästä. Vahvin ehdotetuista paikoista on Tampereen Sulkavuori, koska Pirkkalan kunta kieltäytyy ottamasta puhdistamoa alueelleen.  Suppea puhdistamo on sitäpaitsi lähes 40 miljoonaa euroa edullisempi Sulkavuoressa kuin Pirkkalassa, mihin tätä ei - Suomen arseenipitoisimpaan kallioperään - ole järkevää louhia.

 

Mikäli Hallinto-oikeuden päätös nykyisten Tampereen puhdistamojen typenpoiston parantamisvaateista pysyy voimassa, siirtynee koko keskuspuhdistamohanke hamaan tulevaisuuteen. Näin luonnonsuojelua ja ihmisten hyvinvointia paremmin tukeva nykyisten puhdistamojen tehostaminen ja osittainen yhdistäminen toteutuisi sellaisenaan.Niinpä säästyisi myös yhteiskunnan varoja pelkästään kertainvestointina yli 200 milj. €, jos keskuspuhdistamoa ei missään muodossa toteutettaisi.

 

Mielenkiintoisen lisän keskusteluun tuo Valkeakoskella tehty varjolaskelma keskuspuhdistamon 30 vuoden kustannuksille. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Tampereen Veden keskuspuhdistamolaskelmien kokonaisustannuksissa ei ole huomioitu rahoituskustannuksia ja nykyarvoon diskontatut kustannukset alimitoittavat kuluja ja johtavat harhaan. Valkeakoskelaisten vaihtoehtoinen laskelma osoittaisi, että 0+-ratkaisu kokonaisuutena olisi pitkällä tähtäyksellä satoja miljoonia edullisempi kuin täysilaajuinen keskuspuhdistamo.Tampereen Veden elinkaarilaskelmassa ero on  vain n. 160 milj.euroa 0+-vaihtoehdon eduksi.

 

Nähtäväksi jää, miten uusiin esitettyihin laskelmiin suhtaudutaan.

 

Toivotan kaikille sivullani vieraileville hyvää kevättä!

 

 

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

 

14,12.2009

 

Hyvä vierailija!

 

Syksyn kuluessa ”Kokemäenjoen vesistön puolesta”-toimintaryhmä, jonka jäsenenä olen, on tiedottanut päivitetyllä kirjeellä kuntapäättäjiä keskuspuhdistamon haitoista ja kalleudesta.  Samalla on tuotu esiin olemassa olevien puhdistamojen kehittäminen, joka olisi puhdistusteholtaan vähintään yhtä hyvä vaihtoehto.  Se sopisi paljon paremmin sisäjärviin hajauttaen purkuvedet ymäri maakuntaa  yli kymmeneen pisteeseen.  Keskuspuhdistamo yhdellä purkuputkella aiheuttaisi todennäköisesti ekokatasrofin Pyhäjärveen.

 

Toimintamme on tuottanut tulosta.  Osa kunnista on ryhtynyt suunnittelemaan omien puhdistamoittensa tehostamista ja etsimään muita vaihtoehtoja.  Tampereen kaupungin johto on marraskuussa tuonut esiin mahdollisuuden rakentaa alueelleen uusi puhdistamo.  Tämä laitos palvelisi Tampereen kanssa jätevesiyhteistyössä olevien kuntien tarpeita. Näin jättipuhdistamo olisi tarpeeton.  Uusi pienempi puhdistamo tukisi erinomaisesti esittämäämme 0+-vaihtoehtoa.

 

Jos jätevesimäärää Pyhäjärveen ei oleellisesti lisätä ja uusi tehokas kalliopuhdistamo saataisiin nopeasti käyttöön, järven puhtaus paranisi vähitellen.  Näin turvattaisiin parhaiten puhtaat vedet huomisen lapsille.

 

Toivotan kaikille sivustoillani vieraileville hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta.

 

 

Matti Pirhonen

MATTI PIRHONEN

 

Hyvä vierailija!                            12.07.09

 

Kevään kuluessa  Kokemäenjoen vesistön puolesta ryhmä, jonka jäsenenä olen, on tiedottanut kunta- ja maakuntapäättäjille keskuspuhdistamon kalleudesta ja haitoista sekä tuonut tasapuolisena vaihtoehtona esiin olemassaolevien puhdistamojen kehittämisen (0+-vaihtoehdon). Tiedotuksesta on tullut paljon positiivista palautetta, josta tämä ryhmä kiittää.  Palautteen keskeinen sanoma on, että tietoa ei päättäjillä ole olut vielä riittävästi. Ryhmän tarkoituksena on edelleen jatkaa tiedottamista ja hankkia uutta tietoa asian tiimoilta.

 

Sinilevää on Pirkkalan ja Nokian rannoille ilmestynyt jo juhannuksen aikaan, mikä on hälyttävä ilmiö. Ympäristökeskuksen mukaan sinilevän esiintyminen  Pirkanmaalla on ollut maltillista.. Mistä johtuu aikainen ja jopa runsas leväkasvusto tänä vuonna Pirkkalassa jää vain arvailujen varaan.

 

Jos Tampereen vesi korkeimmalta hallinto-oikeudelta saisi lähivuosina umpeutuvien lupaehtojen jälkeen luvan laskea typpeä vesistöön enemmän  kuin on asetuksissa sallittu, ei vesistön tila paranisi 15 vuoteen keskuspuhdistamoa odotellessa. Jo pelkästään tämän vuoksi olisi tärkeää valita nykyisten puhdistamojen kehittäminen, mikä olisi lisäksi yli 200 miljoonaa euroa edullisempi kertainvestointina.

 

Typenpoiston parantamisesta vesistöjen tilaan on ilmennyt tutkimuksissa ristiriitaista tietoa. Tosiasia kuitenkin on, että ravinne- ja haitta-ainekuormituksen vähentäminen parantaa vesistön tilaa pitkällä tähtäyksellä. Niinpä vesienhoitosuunnitelman kaikkien sektorien parannustoimenpiteet koituvat vesireitien yhtymäkohdassa olevan Pyhäjärven hyödyksi.  Ehkäpä valitsemalla 0+-vaihtoehto voitaisiin säästyvästä rahasta siirtää osa maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämiseen.

Rahaa voitaisiin siirtää myös taajan loma-asutuksen viemäröintiin, jota ympäristökeskus ei ainakaan Pirkkalassa tukenut.

 

 

Matti Pirhonen

 

 

Hyvä vierailija!               huhtikuu 2009

 

Maaliskuun loppupuolella varmistui laskelmani 0+-vaihtoedon rakennuskustannukset. Useissa puhdistamoista on korjaus- ja mahdolliset laajennuskustannukset selvillä kuten Lempäälästä, Nokialta, Orivedeltä ja Tampereelta.  Osaan puhdistamoista liittyy laajempi jätevesiyhteistyö. Valkeakosken ja Akaan puhdistamoille voidaan muodostaa karkea arvio suhteuttamalla muiden puhdistamojen tietoa.  Lisäksi olen tehnyt kustannusarvion Uv-desinfioimislaitteista ja lisäkustannuksista sekä arvion pienpuhdistamoista.  0+-kustannusarvio on näiden perusteella vajaa 100 miljoonaa euroa. Keskuspuhdistamon rakennuskustannusarvio on siitä puuttuvat maakunnalliset siirtoviemärit mukaanlukien yli 300 miljoonaa euroa. Näin ollen 0+kustannus olisi noin 200 miljoonaa  vähemmän kuin keskuspuhdistamon arvio.  Myös Tampereen veden sivuille on ilmestynyt tieto kustannuksista, mutta kustannuset on laskettu kolmellekymmenelle vuodelle. Mielestäni on turha tarjota epätarkkaa informaatiota, koska tällaiset ennusteet eivät voi pitää paikkansa.  Joka tapauksessa sekin laskelma osoittaa 0+-kustannukset yli 160 miljoonaa edullisemmaksi.

 

Matti Pirhonen

 

 

 

Hyvä vierailija!              maaliskuu 2009

Kiitos, että olette seuranneet sivuiltani keskuspuhdistamolle vaihtoehtoisen 0+-suunnitelman tutkinnan edistymistä. Pirkkalan Luonto ryhmä ja Nokian "pro nokian vedet" ovat alkaneet yhdistää voimiaan.  Näin saamme voimakkaan ja monipuolisen ryhmän tuomaan 0+-asiaa todellisena vaihtoehtona. Olen viime aikoina informoinut Pirkanmaan kunnallisia päättäjiä keskuspuhdistamon riskeistä, haitoista  ja kalleudesta..  Tällä hetkellä teen kustannuslaskentaa parannetuista nykyisistä puhdistamoista.  Alustavan tuloksen perusteella näyttää 0+-vaihtoehdon kustannukset alenevan vielä sivustollani ennestään olevista arvioista.  Lähiaikoina saan tarkemman analyysin valmiiksi.

Hyvää kevättä!

Matti

 

 

 

 

 Hyvä vierailija!                 helmikuu 2009

 

Keskuspuhistamon YVA-mielipiteet on jätetty. Nimiä on kerätty,adresseja julkaistu ja asiakirjoja laadittu.  Keskustelu on siirtymässä kustannuksiin.  Vieläkään ei ole faktatietoa 0+ vaihtoehdon kustannuksista.  Niinpä eläkäämme siinä käsityksessä, että parannetut hajautetut puhdistamot ovat 100 miljoona euroa halvempi kuin jättilaitos.  Tiedottaminen maakunnan päättäjille on avaintehtävä.  Mitä saisimme aikaan säästyvällä rahalla näin taantuvassa taloudessa?

 

Matti Pirhonen  23.01.2009

 

 

Hyvä vierailija!   Olen poistanut uutisominaisuuden sivuiltani.  Uutiset kirjoitan avaamalleni uudelle UUTISSIVULLE, joka on hakemiston viimeisenä.

Matti

 

 

 

05.10.2008 

 

Kiitän kaikkia vierailijoita sivustollani.  Olen saanut kannustavaa palautetta useilta.  Monia askarruttaa pienen ihmisen arkipäivästä selviytyminen, kuten huonosti merkityt uudet riseykset, vaaralliset lasten koulutiet, puutteet erityisopetuksessa yms.  Nämä monet asiat motivoivat minua auttamaan juuri niitä ihmisiä, joiden peruspalvelut ovat vaarassa jäädä varjoon suurilta luontoa turmelevilta investoinneilta kuten logistiikkakeskus ja Pirkanmaan jäteveden puhdistamo.

Keskusta-aatteen perustajan Santeri Alkion elämänviisaus: "Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistuksen pohjaksi." Tähän ajatukseen nojaa Keskustan ihmisläheinen ohjelma.  Se on turva myös kaikkein heikompiosaisille väliinputoajille. Kuntavaaleissa ottamani päämäärä "Vahvalla ja kilpailukykyisellä taloudella hulehdimme luonnosta ja ihmisten hyvinvoinnista" pohjautuu näihin jatkuvaa uudistusta kannustaviin sanoihin.

On todella monia asioita, joita voidaan parantaa kotikunnassa.  Niinpä toivon, että jokainen valittava valtuutettu ottaisi huomioon myös ne, jotka eivät saa ääntään kuuluviin ja asiaansa hoidettua kunnallisen byrokratian rattaissa. Pyrin vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin, ja otan epäkohdat esille välittömästi sopivan paikan tullessa.

Luonnon, ihmisen ja kotien puolesta !

 

Matti Pirhonen 

 

 

 Kirjoitus 16.10.2008

 

 

SELKEÄ EI KESKUSPUHDISTAMOLLE

 

Pirkkalaisen palstoilla on viime numeroissa ollut useita asiallisia artikkeleita jätevedenpuhdistamosta ja mielipidesivulla keskusteltu asiasta.  Eri puolueiden edustajat ovat kuka suoraan tai kierrellen ja kaarrellen lausuneet mielipiteitään.  Vaikuttaa siltä, että asian vakavuutta ei vielä kaikilta osin ole tajuttu.

Osa vihreistä on valmiit työntämään keskuspuhdistamon Nokialle, vaikka siellä  vihreät yksimielisesti vastustavat tätä jättihanketta.  Nokialla on tarkoitus valmistella Hämeenkyrön kanssa vesiyhteistyötä, jolloin Nokian vanha pieni puhdistamo uusittaisiin. Sosiaalidemokraattien mielipidekirjoituksessa  15.10 Pirkkalaisessa todetaan keskuspuhdistamon olevan perustellun, mutta sijoituspaikka ei saa olla Pirkkala.  Lopussa kuitenkin todetaan, että vanhojen puhdistamojen kunnostuksen olevan paras ratkaisu. Tämä on mielestäni ristiriidassa edellisen toteamuksen kanssa.

Mikäli keskuspuhdistamo rakennettaisiin Pirkkalaan tai Nokialle, niin kummassakin tapauksessa purkuputki tulisi Pirkkalan puolelle Pappilan niemen eteen, Rajasaaren viereen tai Turrin edustalle. Tämä johtuu siitä, että Nokialla on päätetty, että purkuvesiä ei saa laskea heidän vesilleen. Purkupaikat käyvät selville Tampereen veden kotisivuita tietopankin kohta "linjakartta keskiosa".

Minusta Pirkanmaan keskitettyyn jätevedenpuhdistamoon tulee ottaa selkeä kanta: EI  MINNEKKÄÄN   Vanhat puhdistamot pitäisi saneerata vastaamaan tulevia tarpeita.  Keskuspuhdistamo olisi niin suuri riski, että sen suunnittelu olisi lopetettava.  Mikään sisävesistö ei saastumatta nielisi noin 400 000 asukkaan jätevesiä yhdessä purkupaikassa. Pieneliöt, taudinaiheuttajat ja etenkin hormoonit jäisivät puhdistamatta. Viimeisten tutkimusten mukaan hormonit estävät kalojen luontaisen lisääntymisen.  Saastekuormitus lisääntyisi paikallisesti.

Yleinen periaate, mitä mm Helsingissä ja Turussa noudatetaan, on, että päävastuu puhdistuksesta on siellä, missä jätevesi tuotetaankin.  Näin ollen hajautetut  puhdistamot käyvät tähän malliin.

Tampereen veden tavoite lienee saada kaikki jätevedet kerättyä yhteen puhdistamoon.  Yhteiskunnan jätevedensuunnittelu on menossa väärään suuntaan.  Haja-asutusalueille ja miksei muuallekkin on mahdollista saada tehokkaita pienpuhdistamoja, joissa ns harmaat vedet menevät eri puhdistamoon.  Mielestäni vesivessa on ekologisessa mielessä huono keksintö. Tarvitaanko sitä 30 v päästä,kun ehtyvä luonnontuotteesta makeasta vedestä on huutava pula.  On saatavilla jo nyt vesivessoja, jotka kuluttavat vain murto-osan nykyisestä määrästä. Entä jos tulevaisuudessa jätevesimäärä saadaan vähennettyä.   Ketä varten on tuleva jättipuhdistamo?

Tampereen veden nettisivuilla kerrotaan, että kalliotutkimuksia tehdään Pirkkalan suunnalla.

Nokiasta ei kerrota mitään.  Kalliotunnelit pilaisivat pohjavedet. tehtäisiin ne sitten mihin suuntaan hyvänsä. Ympäristöhaitat olisivat mittavat rakennusaikana.  Saisimme sanoa hyvästit kulttuurimaisemalle ja muinaismuistoille.

Entä kun laitos on valmis?  Laitos olisi 1000 m päässä strategisesti tärkeästä sotilaskohteesta.  Voimme vain arvailla, mitkä olisivat seuraukset selkkauksen tai suuronnettomuuden sattuessa.

 

Matti Pirhonen

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.