Yhteystiedot

Matti Pirhonen
Pariladonkuja 2
33920 Pirkkala
0503202890

Kuntavaalit ovella

Keskiviikko 8.2.2017 - Matti Pirhonen


Kunnallisvaalit ovat kohta ovella

Kunnallisvaalien ajankohta on uudella vaalikaudella poikkeuksellinen.  Vuoden 2016 loppuun asti valitut vanhat kuntien toimielimet kuten valtuustot ja lautakunnat toimivat aina kesäkuulle 2017 asti.  Syynä on vireillä olevat sote- ja maakuntauudistukset.  Kunnallisvaalit pidetään tänä vuonna siis 9.4.2017.  Ennakkoäänestys on 29.3. – 4.4.  Ehdokaslistat tulee jättää 28.2.2017 mennessä.

Olen lupautunut Pirkkalan Keskustan ehdokkaaksi  Vaaliteemani ovat likipitäen samat kuin edellisissä kuntavaaleissa.  Kunnan lähipalveluiden säilyttäminen muuttuvassa sote tilanteessa ja maakuntauudistuksessa on yksi tärkeimmistä teemoistani.  Ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat erityisen tärkeitä varsinkin nyt, kun maakuntakaavalla, yleiskaavalla ja asemakaavoilla Pirkkalan luontoalueet meinataan pirstaloida ja näin tuhota.    Kuntatalouden, hankintatoiminnan ,  ympäristöjärjestöjen ja asukasyhdistysten ja terveysjärjestöjen tietämykseni  ovat vahvuuksiani verkostoitumiseni myötä.  Niinpä mottoni on:  Vahva- ja kilpailukykyinen talous luo edellytykset  huolehtia luonnosta lähipalveluista ja hyvinvoinnista itsenäisessä kotikunnassa. 

Uudessa valtuustossa muuttuvissa olosuhteissa tarvitaan idearikkautta, verkostoitumista, uudistushenkisyyttä, vankkaa kokemusta ja ihmiskeskeistä kuntalaisen kuulemista herkällä korvalla.  Pyrin aina tekemään päätökset monipuolisella harkinnalla ja itsenäisesti toisia kuunnellen. Keskusta on ainoa ryhmä, missä valtuutetuilla ei ole ryhmäkuria.  Olenkin aina pyrkinyt menemään kuntalaisen kannalta parhaan ehdotuksen taakse.

Näissä vaaleissa valitaan itsenäisiä kuntapäättäjiä, ei poliittisia ryhmiä.  Pormestarin valitsee kunnanvaltuusto.  Toivoa sopii, että pormestariksi tulee pätevin henkilö eikä poliittisen juonittelun tulos.  Hallinnon siirtymäkauden jälkeen on vakavasti syytä harkita, voisiko kalliista pormestarijärjestelmästä luopua.  Koko valtakunnassa on tällä hetkellä 2 kuntaa, joissa on pormestarijärjestelmä, ja 311 kuntaa johtaa kunnan- tai kaupunginjohtaja.  Kunnanjohtajajärjestelmää pitää voimakkaasti uudistaa. 

Tule mukaan tukemaan valintaani valtuustoon.  Tällä kotisivullani on eri osioissa kirjoituksiani monilta aloilta ja tietoa toiminnastani esim. osasta ”kuka olen” Palautetta voi antaa palauteosassa. Voit myös seurata toimintaani facebookista:     https://www.facebook.com/matti.j.pirhonen

Hyvää kohta koittavaa kevään alkua.

Matti Pirhonen

 

Viikon vieraana Pirkkalaisessa 25.1.2017 (teksti vähäisin muutoksin):

Diabetes , Sote ja Kelan uudistuksia – uhkia vai mahdollisuuksia?

Sote- uudistus on vihdoin toteutumassa.  Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakunnallisten organisaatioiden hoidettaviksi. Vuodenvaihteesta alkaen eduskunta päätti alentaa joidenkin elämää ylläpitävien diabeteslääkeiden korvattavuuksia.   Aiheuttavatko uudistukset ihmisille vakavan riskin lisäsairauksien muodossa ja sitä kautta terveydenhuollon kustannusten nousun?

Yli 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta.  Näistä noin 50 000 on tyypin 1 diabeetikkoa, joiden elämä on kokonaan insuliinin varassa.  Tyypin 2 diabeetikkoja on noin. 300 000 henkilöä, jotka käyttävät joko insuliinia tai muita diabeteslääkkeitä.   Lisäksi on vähintään 150 000 diagnosoimatonta 2-tyypin diabetesta sairastavaa.  Diabeteksen huono hoito on monasti syy lukuisiin lisäsairauksiin.  Lisäsairauksien uhka on suuri nimenomaan niillä, joiden sairautta ei ole määritelty ja seuranta on puutteellista. 

Diabeteslääkkeiden voimakas hinnan nousu voi johtaa hoidon laadun heikkenemiseen, kun sopivaa lääkettä ei ole mahdollista hankkia.  Diabeteksen huono hoito aiheuttaa kalliita lisäsairauksia, jotka lisäävät terveydenhuollon kustannuksia ja turhaa inhimillistä kärsimystä.  Hoidon laadun seurantaan tulee kaikilla terveydenhuollon tasoilla panostaa Sote-uudistuksen toteutuksessa.   Koska etenkin iäkkäät diabeetikot kantavat monien sairauksien kuormaa, lisääntyy toimeentuloturvan hakeminen muilta luukuilta.

Onneksi eduskunnan hyväksymä Kela-korvausten alentaminen ei koske paljon insuliinia.  Insuliini pysyy lähes kokonaan korvattavana, lukuunottamatta alkuomavastuuta 50 € ja reseptikohtaista 4,5 € euron maksua noin kolmen kuukauden välein lääkkeitä noudettaessa.  Sen sijaan tyypin 2 yleisesti käytettävät diabeteslääkkeet putosivat vuoden alusta 100 prosentin erityiskorvausluokasta 65 prosenttiin ja lisäksi tulee 50 € alkuomavastuu ja ostokertakohtainen 4,5 € omavastuu. 

Mitä mahdollisuuksia ja uhkia Sote-uudistus tuonee diabeetikoille vaikkapa Pirkanmaalla ja Pirkkalassa, jää asian keskeneräisyydestä johtuen pääosin arvoitukseksi.  Diabeteksen hoidossa potilas itse on paras tietopankki ja omahoidon toteuttaja yhdessä diabeteshoitajan sekä asiaan perehtyneen omalääkärin kanssa.  Olisi erittäin tärkeää, että työtä voitaisiin jatkaa ehkä vuosikymmeniä kestäneessä hoitosuhteessa.  Hoitovälineet älykkäine verensokerimittareineen kehittyvät digitalisoinnin seurauksena.  Tämä mahdollistaa seurannan saattamisen aivan uudelle tasolle.  Olisi tärkeää säilyttää hyviksi havaitut käytännöt ja hoitovälinejakelu lähellä ja tehokkaina.  Usein on Sote-asiassa väläytelty, että verot ja kustannukset menevät maakunnan piikkiin, mutta henkilöstö ja rakennukset säilyvät paikallaan.  Näin olisi kansalaisten kannalta myös parasta.  Uudistusten säästökuuri luo terveydenhoitoalalle mahdollisuuden tehostaa yhteistyötä terveysjärjestöjen kassa.   Hoitopaikkojen valinnanvapaus on myös mielenkiintoinen lisä.

Pirkkalassa olemme saaneet nauttia parhaasta mahdollisesta diabeteksen hoidosta omassa terveyskeskuksessa asiaan perehtyneen hoitohenkilöstön siivittämänä.  Toivoa sopii, että maakunnallinen tasapuolistaminen ei käänny negatiiviseksi.  Koska sote-asiassa ollaan pitkän aikaa vielä siirtymävaiheessa, olisi syytä saada uuteen kunnanvaltuustoon asiaan perehtyneitä ja motivoituneita henkilöitä.  Terveyspalvelut eivät katoa silmistä ja kustannukset maakunnalle maksavat viime kädessä kuntalaiset.   Terveyden edistämistyö jää näillä näkymin kuntien kustannettavaksi ja toteutus kaiketi hallintokuntien harteille.  Syödään siis terveellisesti ja liikutaan paljon.  Niin jokainen asukas voi edistää omaa terveyttään, ehkäistä parhaiten kakkostyypin diabetesta ja säästää yhteiskunnan hupenevia varoja.

Matti Pirhonen

Tampereen Diabetesyhdistys ry:n hallituksen jäsen Pirkkalan alaosastosta

Pirkanmaan liitolle muistutus Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ehdotukseen:

                                                            Päiväys10.11.2016                                                                                                                           

                                                                                                                   

 

ASIA:    PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA  2040   EHDOTUS

 

Kiitän mahdollisuudesta olla mukana kaavatilaisuuksissa ja jättää muistutukseni Pirkanmaan maakuntakaava2040 ehdotuksesta.  Muistutus perustuu tutustumiseeni kaavaprosessin tausta-aineistoon eri vaiheissa, kaavaprosessin aikana käytyyn vuorovaikutteiseen keskusteluun ja erityisesti lopputuloksena tulleeseen kaavaehdotukseen.

Yleistä kaavaehdotuksesta

 Maankäytön vaihtoehtojen- ja vaikutusten arviointiraportissa Pirkanmaan liitto on todennut, että väestön kasvu on vuoteen 2040 mennessä 120 000 henkilöä Pirkanmaalla.  Asutus sijoittuisi eri ennustemalleista riippuen 80-94 % Tampereen ja lähikuntien ydinalueelle, joihin tulisi kasvua noin 115 000 asukasta

Ennusteet perustuvat vanhaan ”menneisyydestä johdetaan tulevaisuus” –tietoon.  Sen lähtökohta ovat olleet suuret ja keskitetyt yksiköt. Maakunnan kehityksen innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat tulevaisuudessa yritysten, toimipisteiden ja asutuksen sijoittumisen suurelta osin jo olemassa oleviin keskuksiin maakunnissa. Työ tehdään enenevässä määrin vuonna 2040 verkostoituneissa pienissä yksiköissä ja etätyönä kotoa käsin.  Keskittämisen korostaminen toimii suunnittelun vääränä veturina eikä pysty maakuntakaavan kautta toimimaan paikallisen kaavoituksen ohjenuorana.   Mielestäni väestönkasvuennustetta tulisi kaupunkiseudun osalta alentaa.

Väestön muutto aiheuttaa kohtuutonta keskittämistä. Keskittämisen haitat näkyvät eniten Tampereen eteläpuolen maankäytön suunnittelussa. Kärsijänä ovat ihmiset, luonto ja ympäristö.  yli 100 000 :lle ihmiselle asuntojen, teiden, rautateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen jättää korjaamattoman jäljen ympäristöön, kulttuurimaisemaan, luontoon ja ilmastoon mittavana hiilijalanjälkenä. Muutos tulee todeksi asukkaiden lähiympäristössä.  Pirkkalan ja Lempäälän väliset osin virkistyskäyttöön varatut metsäalueet pirstoutuvat ja viheryhteydet heikkenevät.

Ratkaisuna ympäristön sietokykyyn Pirkkalan kohdalla olisi asukasluvun hillitseminen. Siis hallittu kasvu ja ydinalueiden maltillinen tiivistäminen.  Kaupunkiseudun MAL-sopimus pakottaa Pirkkalaa kohtuuttomaan asuntorakentamiseen ja rajoittaa haja-asutusta Pirkkalassa ja Tampereen seudun kunnissa. Pirkkalan rakennustoiminnassa tulisi luopua runsaasti tilaa vievistä ratkaisuista.  Tulisi keskittyä korkean teknologian pienyrityksiin.  Tulevaisuudessa biotalous ja ympäristöteknologia tuovat Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa.  Tähän liittyy suuri alihankkijoiden verkostoitunut ketju, josta Tampereen kaupunkiseutu voisi saada osansa.

 Vähäisempi liikenteen kasvu sopisi olemassa oleville väylille, jos niitä levennetään. Uusien väylien imussa tulisi runsaasti pienempiä väyliä ja virkistysalueet katoaisivat. Väylärakentamisen pääpaino tulisi olla pääradan lisäraiteissa, kuten ehdotuksessa erinomaisesti onkin.  Sen lisäksi pääteiden leventämiseen ja kunnostaminen tulisi panostaa.  Tämä hillitsisi muuttoliikettä ja mahdollistaisi maakunnan keskusten monipuolisen kehittämisen. Pirkkalan lentokentän toimintaa voidaan myös monipuolistaa, mutta ilman toista kiitorataa. Helsinki-Vantaan kentän kehäradat ovat valmistuneet, ja kehitettävä päärata mahdollistaa nopean ja joustavan kulkemisen Vantaan kentälle.  Näin ollen Pirkkalan lentokenttä pitää erikoistua, eikä sinne välttämättä tarvitse tuoda uusia pirstovia väyliä.

Kestävä kehitys on sitä, että jätämme ympäristön jälkipolville vähintään yhtä hyvänä kuin se on ollut itsellämme.  Tätä moniulotteista termiä käytetään yhteiskunnan suunnittelussa kaikissa portaissa .  Kestävä kehitys on maakuntastrategian ytimessä. Kasvulla on rajansa.  Menetettyjä peltoja, metsiä, perinteistä kulttuurimaisemaa ja murskattuja kallioita ei saada takaisin.  Ilmastonmuutos on tuhoisin seuraus, mitä luonnonvarojen tuhlaus aiheuttaa.

Kasvuennusteet tulisi päivittää.  Tähdättäessä vuoteen 2040 maailma on muuttunut.  Rakentamistarve on entisten rakenteiden korjaamista ja täydentämistä.  Uusiutuvaa hajautettua energiaa tuotetaan pienissä yksiköissä.  Autot kulkevat biopolttoaineilla, sähköllä tai vedyllä. Liikkumistarve kauas vähenee.  Yhteiskunnalla ei väestörakenteen vanhetessa ole enää varaa utopistisiin väylähankkeisiin.  

Kaavan aikaväli n. 25 vuotta on mielestäni liian pitkä, koska maailma muuttuu kiihtyvällä nopeudella.  Toteutus pitäisi voida päivittää joustavasti.  Kaavamerkintöjen poistamisen muuttuvassa tilanteessa tulisi olla helpompaa ja samoin aiemmin päätettyjen ratkaisujen päivittäminen.  Lyhyempi aikajänne helpottaisi paikallista kaavoitusta  ja maankäytön suunnittelua poistamalla toteutuskelvottomat  valtakunnalliset väylä- tai maakunnalliset aluevaraukset.

Kaavaehdotuksen Pirkkalaa ja Lempäälän luoteisosaa koskevia havaintoja  ja konkreettisia muutosehdotuksia:

1.

1.1.  MUUTOSEHDTUS:  Ns. Puskiaisten moottoritien oikaisu:   Poistetaan oikaisu.  Rakennetaan lisäkaistat nykyiseen moottoritiehen välille Kulju – Pirkkala lentoaseman liittymä.  Perustelu:  Liikenne mahtuu olemassa oleviin väyliin, ja vähentää arvokkaan, monimuotoisen metsäalueen pirstoutumista.  Valtakunnallisisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan tulisi hyödyntää olemassa olevia rakenteita, eikä ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä yhtenäisiä luontoalueita pilkottaisi,

1.2.1. MUUTOSEHDOTUS: Poistetaan suunnitellun Puskiaisten oikaisun vierestä Kurikkakallion louhinta merkinnät.  Kurikkakallio on yksi Pirkkalan parhaista näköala- ja ulkoilupaikoista. Se sijaitsee ympärillä olevien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden pienvesien vaikutusalueella.  Läheisyydessä on myös metsälakikohteita.  Mikäli moottoritien oikaisua ei voitaisikaan poistaa, Kurikkakalliota ei tarvitsisi louhia.  Oikaisun linjaus voidaan suunnitella vain ko. vuorta sivuten.

1.2.2. VAIHTOEHTOINEN MUUTOSEHDOTUS:  Esitys Kurikkakallion pelastamiseksi: Työpaikka-alue muutetaan ehdolliseksi (punaiseksi pystyviivamerkinnäksi)  Louhintamerkintä siirretään koskemaan vain moottoritielinjauksen alle jäävää osaan.  Ehto: Työpaikka-alueen rakentamista ei saa aloittaa ennen päätöstä moottoritien oikaisun rakentamisesta..

 

1.3.  Valtakunnallisesti merkittävä Taaporinvuori lähiympäristöineen

Taustaa

Toiviossa sijaitsee valtakunnallisesti arvokas kallioalue Taaporinvuori-Myllyvuori. Viher- ja ekologinen yhteys, joka kulkee  Pärrinmaan ja Peltolammin luonnonsuojelualueiden kautta , jatkuen Myllvuoren, Saukonvuoren, Huhtavuoren ja Taaporinvuoren kautta.  Siitä edelleen vyöhyke kulkee Iso-Naistenjärven, Korvenvuoren ja Haikanvuoren kautta Kurikkakalliolle.  Tästä muodostuu viheryhteys idästä länteen.  Aluetta yhdistää järvien, lampien. lähteiden ja purojen verkosto. Alueen korkeuserot ovat suuret ja vuorien välissä ovat rotko kuten Pyramiininotko.  Rotkossa sijaitsee esimerkiksi Saukkolampi.  Seutu on luonnoltaan Pirkkalan monimuotoisinta aluetta. Taaporinvuorelta etelään johtaa virkistysalue ja ekologinen verkosto Kaitajärven ja Saunaojan (saunapuron) yli Lempäälän rajan tuolle puolelle.  Tämä Pirkkalan puoleinen Kaitajärvi  ja Saunapuro on rantakaavalla suojeltu. Taaporinvuoren kaakkoispuolelle on merkitty kaavaehdotukseen työpaikka-alue ilman rajoittavia ehtoja.  Taaporinvuoren kalliosuojelualueen ja työpaikka-alueen rajalla kulkisi rautatie tunnelissa.  Kaaavoitukset uhkaavat virkistysalueita joka puolelta..  Toteutuessaan työpaikka-alueet ja rakennettavat tiet muodostaisivat uhan suojelualueille niin, että ne menettävät merkityksensä ja luonnon monimuotoisuus katoaisi.

KONKREETTISET MUUTOSEHDOTUKSET; ehdotukset kaavaehdotukseen Taaporinvuorta ja edellä lueteltuja lähialueita koskien:

1)        Poistetaan Taaporinvuoresta kaakkoon katsoen pieni erillinen työpaikka-alue koskien myös Tampereen puoleista osuutta.  Alueen rakentaminen tuhoaisi valtakunnallisen merkittävän kallioalueen.  Se aiheuttaisi kosteusolosuhteiden muutoksen ja vaikeuttaisi virkistyskäyttöä.  Alueella  ja sen läheisyydessä on metsälakikohteita, jotka pitäisi tutkia.

2)      Kaitajärven –Saunapuron suojelualue ulottuu suunnitellulle ehdolliselle työpaikka alueelle.  Työpaikka-aluetta tulisi kaventaa, jotta kosteikkoalue ei kärsisi ja ympärille jäisi riittävä suoja-alue.

3)      Itään Multisiltaan johtava viheryhteys ei ole todellinen.  Yhteyttä parantaisi, jos kohdan 1 mukaista TP aluetta ei olisi kaavassa.   Rautatien lisäraiteet pitäisi jo suunnitella kaavavaiheessa siten, että viheryhteys olisi olemassa todellisena.

4)      Epäilen suuresti, että rakennettavaks kaavailtu rautatietunneli muuttaisi kosteusolosuhteita niin paljon, että valtakunnallinen kalliosuojelualue menettäisi ne monimuotoiset arvonsa, jonka takia sille on myönnetty suojelustatus.  Katsomme, että rautatietä lentokentälle ei tarvita, ja se pitäisi poistaa kaavaluonnoksesta.

5)      TP alueen ja Taaporinvuoren virkistysalueen reunalla on Pirkkalan hienoin siirtolohkare ja suojeltu luonnonmuistomerkki.  Se vaatii suoja-alueen .  Tämä lienee Pirkkalan parasta retkeilyaluetta.  Tämä asia puoltaisi myös työpaikka-alueen poistoa tai ainakin sen pienentämistä.

6)      Peltolammilta Kurikkakalliolle asti on jopa maakunnallisesti merkittävä polku ja latuverkosto.  Kaavassa tulisi jo määritellä, että ne säilyisivät katkeamatta.

7)      Iso-Naistenjärven ja Pehkusuon suojelualue:   Taustaa:  Iso-Naistenjärvi ja Pehkusuo sijaitsevat korkeiden mäkien ympäröimässä laaksossa.  Sinne eivät kantaudu nykyisen moottoritien äänet.  Nyt näyttäisi siltä, että uusi moottoritielinjaus kulkisi lähimmillään n. 150 m päässä suojelualueesta.  

TÄYDENNYSEHDOTUS:  Pyydän, että mikäli tie rakennetaan, huolehdittaisiin linjauksen haittavaikutusten minimoinnista jo osittain kaavoituksesta alkaen. Maksimi melutaso (desibeli) tulee olla suojelualueelle määritellyn maksimitason alittava.  Tielinjaus ei muutenkaan saa vahingoitaa niitä luontoarvoja, joiden vuoksi suojelustatus on annettu

1.4.   Oikorata, järjestelyratapiha, yhdysrata

1,4,1. Oikorata:  MUUTOSEHDOTUS:  Oikorata  poistetaan kaavaehdotuksesta:  Perustelu:   Lisäraiteiden rakentaminen  pääradalle riittää turvaamaan raideliikennekapasiteetin kymmeniksi vuosiksi.  Maakuntakaavaprosessin päivityksessä voidaan tarkistaa n. 10 v päästä, onko oikoradalle tarvetta. Oikorata ja siihen kytketty järjestelyratapiha katkaisevat keskeltä yhtenäisen Lempäälän ja Pirkkalan välisen rakentamattoman metsäalueen.  Ekologinen käytävä poistuu käytännössä.  Ympäristön kannalta radan sijoituspaikka on huonoin mahdollinen. 

1.4.2.  Järjestelyratapiha :   MUUTOSEHDOTUS;  Ratapiha siirretään pääradan yhteyteen  Vanattaran tai Kuljun kohdalle. Jätetään liittymän varaus pääradalle samoille seuduille mahdollista myöhemmin päätettävää oikorataa varten.   Perustelu:  Vaikka oikorata tulisikin joskus esim 100 vuoden päästä rakennettavaksi, niin järjestelyratapiha   metsäalueen keskellä tuhoaisi tämän alueen täysin.   Samalla muut rakentamiseen liittyvät merkinnät metsäalueelta ratapihan ympäriltä pitää poistaa kaavaehdotuksesta mukaan lukien louhinnat.

1.4.3.  Yhdysrata:   MUUTOSEHDOTUS;   Rata lentokentältä Multisiltaan poistetaan.  Perustelu:  Liikenne ennusteet lentomatkustajien määrissä eivät tue hanketta, ratkaisu olisi erittäin kallis utopistinen hukkainvestointi.  Arseenipitoiseen alueeseen tehtävät louhinnat ja materiaalisiirrot muodostuisivat kalliiksi ja terveydelle vaarallisiksi.  Sikäli kun oikorata ja järjestelyratapiha metsäalueen keskelle eivät toteudu, niin yhdysratakin olisi toteutuskelvoton.  Yhdysrata tuhoaisi Taaporinvuoren kallioalueen ja se on piirretty suojelualueen viereen.  Näin ollen linjauskin on täysin väärä.

1.5.  Kakkoskehätie

1.5.1.  MUUTOSEHDOTUS: kakkoskehätie:  Poistetaan tien linjaus;  Perustelu:  Liikennemäärät lentokentälle eivät tue hanketta.  Jos oikorata toteutuisi, kehätien pitäisi kulkea samassa linjauksessa oikoradan kanssa, koska se olisi samalla huoltoväylä eikä pirstoisi enempää metsäaluetta.  Hervannasta , Vuoreksesta ja Sääksjärven suunnalta voidaan liikennöidä levennettäviä moottoritien väyliä erinomaisesti länteen ja lentokentälle pienin paikallisin tieparannuksin.  Sitä paitsi suunniteltu kehätie mutkittelee pitkin metsäaluetta ja pirstoo luontoarvoja entisestään

1.5.2.  Kehätie: VaIHTOEHTOINEN MUUTOSEHDOTUS:  Mikäli kehätietä ei poisteta kaavaehdotuksesta, niin sen pitäisi kulkea kauempaa Pulkajärven natura-alueesta.  Eteläisempi linjaus mahdollistaisi koko tien kulkevaksi ensin Puskiaisten oikaisun linjassa ja sitten oikoratalinjauksessa.

1.6.  Lentokenttä

1.6.1.  MUUTOSEHDOTUS   Poistetaan merkinnät toisen kiitotien rakentamisesta.  Perustelut;  Lentoliikenteen määräennusteet eivät tue tarvetta laajentaa kenttää.  Lähilentoliikenteen kieltämisestä on ollut keskusteluja Eu:n alueella.   Kiitotien kapasiteetista on nytkin vain vähän käytössä.  Suomen korkeimmat arseenipitoisuudet tekevät laajennukset taloudellisesti ja terveys syyt huomioiden kannattamattomaksi.  Parantuneet ja ajallisesti lyhentyneet ja edelleen lyhenevät yhteydet rautateitä pitkin tukevat Helsinki –Vantaan kentän hyödyntämistä Pirkanmaalta. 

1.7.MUUTOSEHDOTUS JA TÄSMENNYSPYYNTÖ:  Kalliolouhintamerkinnät EOk :  TAUSTA:  Useassa paikkaa Pirkkalassa ja pohjoisessa Lempäälässä esiintyy näitä merkintöjä.  Epäselvää on, voiko louhinnan aloittaa ennen teiden tai rakennusalueiden aloituspäätöstä.    EHDOTUS : Pyydän tekemään sellaiset merkinnät Pirkkalan puolen ja Lempäälän puolella rajan tuntumassa olevia louhintamerkkien ilmaisemaa kiviaineksen ottoa ei saa aloittaa, ennen kuin merkkien alueella olevat työpaikka, teollisuus ja muut rakennuskohteet saavat aloitusluvan.  PERUSTELU: On nähty, että yleisesti kiviainesten ottoa neitseellisillä metsäalueilla toteutetaan surutta perustellen alueen rakentamisen ennakointia.  Tilanne on huolestuttavaa etenkin alueilla, joilla on merkittävää ulkoilualue ja virkistystarvetta.  Maakuntakaavassa on sinänsä pyritty selvittämään louhinta-alueita Pirkanmaalla.  Valitettavasti louhinta-alueita on merkitty huomattavasti yli pitkäaikaisen tarpeen.  Merkit ohjailevat louhintahalukkuutta etenkin lähellä suuria taajamia (logistinen etu), kun samanaikaisesti näillä alueilla on suuri ulkoilu- ja viheryhteys tarve. Merkinnät maakuntakaavassa antavat ikään kuin ”vapaat kädet” paikallisille viranomaisille myöntää maa-aines- ja ympäristölupia. Louhinnan sijaan pääpaino tulisi asettaa kiviaineksen kierrätykseen.

1. 8.Lyhyt yhteenveto maakuntakaava prosessista Pirkkalalaisesta näkökulmasta

Kaavaehdotus mullistaa koko Pirkkalan etelänpuoleisen alueen.   Moottoritien oikaisu, ratapihan siirto keskelle neitseellistä metsäaluetta, oikorata, yhdysrata ja lopuksi myös kakkoskehä ovat pääosin utopistisia. Mikäli kaikki väylähankkeet toteutuvat, niin melko yhtenäinen ja osin ainakin maaperältään koskematon laaja metsäalue tuhoutuu. Yhtenäinen metsäalue tulee pieniksi isolaateiksi  ja ekologiset yhteydet alueen sisällä ja läpi katkeavat. Virkistys ja ulkoilumahdollisuudet heikkenevät.   Ilman laatu kärsii.   Ongelmana on, että kaavoitusprosessi on kestänyt pitkään ja maailma on muuttunut nopeasti.  Toisaalta pitkittynyt prosessi on antanut asukkaille vielä mahdollisuuden nauttia korvaamattomista ekosysteemipalveluista.  Ehdollisilla kaavamerkinnöillä mahdollistettaisiin vielä kymmeniksi vuosiksi nauttia metsäalueen tuottamista suorista ja epäsuorista hyödyistä metsissä liikkuville ja ympäristön asukkaille. 

 Ennusteet perustuvat liiaksi vanhaan tietoon, eikä osata nähdä tulevaisuuden tuomaa muutosta.   Kaavan päivittäminen laahaa jäljessä.  Olen ilolla todennut, että kaavoituksen aikajänne lyhenee jopa kymmeneen vuoteen.  Mielestäni aikajänne voisi olla lyhempikin ja se edellyttäisi joustavampaa valmistelu ja päätöksentekotapaa. 

Tämän kaavakäsittelyn aikana on ollut nähtävillä vuorovaikutteista valmistelutyötä , josta kiitän koko Pirkanmaan liiton henkilökuntaa.  Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa palautteen antaminen ja kuuleminen herkällä korvalla on tärkeää.   Toivon että vuorovaikutus kehittyy edelleen.  Alla muutamia kehitys- ehdotuksia:

-maakuntakaavoituksen aikajänne lyhyemmäksi, osakaavoilla täydennyksiä muutospaineiden alla olevalle alueelle kuten Tampereen kaupunkiseudulle

- kaavatilaisuuksia myös niihin kuntiin, jota kaava eniten koskettaa (nyt Pirkkala)

- isoon kaavakarttaan myös peruskartta näkyviin alla kuultaen, nettiin myös erillisiä aluepaloja kartasta

-karttamerkinnät selkeämmiksi varsinkin paljon muutoksia tuovilla alueilla

-valmistelutyössä arviointityöhön täytyisi saada luonnon tuottamat hyödyt mitattavina ja perusteltuina

Toivon, että huomioinette ja harkitsette muutosehdotuksiani.

Kiitän miellyttävästä yhteistyöstä

 

Matti Pirhonen

Pirkkalan Toivon kylän asukas

 

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini