Yhteystiedot

Matti Pirhonen
Pariladonkuja 2
33920 Pirkkala
0503202890

Hyvä vierailija!

Lauantai 18.8.2012 - Matti Pirhonen


Kunnallisvaalit 2012 lähestyvät.  Tässä ennakkotiedote osallistumisestani Pirkkalan kunnallisvaaleihin Keskustan ehdokkaana:

kesa_-10_koli_kuusamo_neiden_pykeakilpisjarvinarvikkiiruna_014.jpg 

Matti Pirhonen, hankintapäällikkö

 

Pirkkalan kunnanvaltuutettu (Kesk)

Tarkastuslautakunnan jäsen,

liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen

Luonnonsuojelun luottamustehtäviä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti

Luottamustehtäviä kotiseutuyhdistyksissä 

Vahvuudet: Kuntatalous, hankintatoiminta, ympäristönsuojelu, verkostoituminen

Ehdokas v. 2012 kunnallisvaaleissa, mottoni: Vahva ja kilpailukykyinen talous luo edellytykset huolehtia luonnosta, lähipalveluista ja hyvinvoinnista itsenäisessä kotikunnassa.

Kotisivut: www.mattipirhonen.com

http://facebook.com/matti.j.pirhonen

ÄÄNESTYSNUMERO 13

 

Kirjoitus viikon vieraana Pirkkalaisessa 1.8.2012;

Kunnnallista uudistamista, ei pakottamista

Pitkään vellonut kuntauudistuskeskustelu on hiljentynyt suven ajaksi.  Hallituksen ministeriryhmä julkaisi lomalaisten pureskeltaviksi arviointiperusteet, joiden perusteella kunnat valittaisiin liitosselvitykseen.  Arviointiperusteita ovat mm. väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti, yhdyskuntarakenne ja talous.

Hallituksen aiemmin tuomiin näkökohtiin verraten nämä kriteerit ovat tiukemmat. Ne sisältävät tarkat rajat, jotka johtavat kuntaselvityksen jälkeen ehkä pakkoliitoksiin.  Tuskin monikaan Manner- Suomen kunta välttyisi liitosuhalta. Lopputulos olisi ankarampi kuin alkuperäisen kuntauudistuskaavailun olettama. Perusteiden asettelu on vahvasti tarkoitushakuista eikä tuo uutta näkökulmaa.

Pääteltävissä on, että Pirkkala, kuten muutkin suurkaupunkien läheiset kunnat, lakkautettaisiin.  Voidaankin kysyä, onko elinvoimaisen kunnan lakkauttamisessa mitään tolkkua ja ovatko kriteerit käyttökelpoisia jokaisessa identiteetiltään ja rakenteeltaan erilaisessa kunnassa.   Kriteerit mittaavat vain tämänhetkistä tilannetta, kun taas kuntakehitys ja palvelutarpeet tulisi nähdä 20 vuoden päähän.

Terveyspalveluiden toteutuksen kannalta vähintään 20 000 asukkaan määrä on sopiva. Tämä ei välttämättä päde kuntakokokriteerinä. Terveyspalveluraja täyttyy Pirkkalassa yhteistyöllä Vesilahden kanssa. Myös muita palveluita järjestellään yli rajojen ilman liitoksia. Erikoissairaanhoidon kustannuksille tulisi löytyä paljon suurempi väestöpohja, joka ei olisi sidoksissa kuntarajoihin.

Kunnallisen uudistamisen peruslähtökohta on, että palvelut turvataan pitkälle seuraaviksi vuosikymmeniksi.  Hämmästyttävää on, miksi työpaikkaomavaraisuus (80 %) ja työssäkäynti kunnan ulkopuolella (vähintään 35 %) otetaan kriteereiksi, jolla ei ole mitään tekemistä lähipalveluiden tuottamisen ja käytön kanssa.   Liikennöintiä voidaan hoitaa seutuyhteistyöllä hyvin.  Kunnallisia palveluita käytetään lähellä kotia.  Etäisyydet eivät ole ongelmia ainakaan Pirkkalassa.  Voidaan myös kysyä, miten tilastoidaan lisääntyvä etätyö kotona?  Tulevaisuudessa työ ei ole aina paikasta riippuvainen.

Taloudellisuuskriteeri on oleellinen. Kuntien pitää etsiä ratkaisuja talousongelmiin, kuten negatiiviseen vuosikatteeseen, korkeaan veroprosenttiin, korkeaan lainamäärään, kertyneeseen alijäämään ja alhaiseen omavaraisuuteen.  Jatkuvat vaikeudet johtaisivat liitosselvitykseen. Toivoa sopii, että Pirkkala tulevina vuosina onnistuu taloudessaan vähintään yhtä hyvin kuin tähänkin asti. Hyvästä asemasta huolimatta Pirkkala joutuisi liitostarkastukseen keskimääräistä kalliimman tuloveroprosentin vuoksi.

Työssäkäyvä väestö vähenee ja terveyspalveluiden määrä kasvaa. On etsittävä keinoja palveluiden turvaamiseksi. Kunnallinen uudistaminen toteutuu parhaiten vapaaehtoisilla liitoksilla siellä, missä niille on todellista tarvetta.  Kuntien sisäisiä rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Taloudellista tehokkuutta tukisivat hankintalakimuutokset vapaampaan suuntaan ja joustavammat henkilöstölait.  Taloushallinnosta kirjanpitoa voitaisiin keskittää seutukunnallisesti. Tulevaisuudessa kuntien on keskityttävä ydintehtäviinsä ja osan velvoitteista voisi valtio ottaa takaisin hoidettavakseen.

 Pirkkala on kuntastrategiassaan valinnut itsenäisyyden, joten kotikuntaamme ei pidä liittää tehottomaan suurkuntaan.  Laadukkaat ja tehokkaat palvelut tulee säilyttää lähellä ihmistä.  Itsenäisyyttä tukee myös Pirkkalaisen teettämä asukaskysely, jonka mukaan pirkkalalaisista n. 85 % ei halua liitosta Tampereeseen. Viettäkäämme kymmenen vuoden päästä kunnan 100-vuotisjuhlia.

Matti Pirhonen,  Pirkkalan kunnanvaltuutettu (Kesk.)

Tuulelta vastaus uusiutuvaan energiaan       Kirjoitus 25.4.-12

Tuulivoimakeskustelu velloo kuumana. Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.4. julkaissut selvityksen tuulivoimasta. Valitettavasti ministeriön työ käsittelee vain suurvoimaloita.

Tuulivoimaa hyödynnetään joko suurina tuuliturbiineina tai pienvoimaloina hajautetun energian lähteinä.  Tuulesta saadaan Suomessa vain murto-osa kokonaisenergian tarpeesta. Sähkön kulutuksesta tuulivoiman osuus Suomessa on 0,6 % ja tavoite on nostaa osuus 6 %:iin. Uusiutuvan energian määrä Suomessa tulisi olla EU:n direktiivien mukaan v. 2020 mennessä 38 % energian loppukäytöstä, kun se nyt on alle 30 %. Verrattuna muuhun Eurooppaan olemme tuulivoiman kehitysmaa. Lisäinvestointeja tarvitaan paljon.

 Voimaloiden tuotannon suurissa yksiköissä tulisi perustua tuulienergiakartastoon. Näin suunnittelun lähtökohdaksi tulee taloudellisuus ja ekologisuus. Tuulipuistot tulevat kysymykseen vain tuulisimmille paikoille kuten meren rannoille, korkeille paikoille ja suurten järvien läheisyyteen.  Pirkanmaalla suotuisia puistojen paikkoja on vähän ja ne tulisi osoittaa kaavassa. Suurista hankkeista pitäisi tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Rakennuspaikan valintaa rajoittaa suuresti ilmailulaki. Lähes kolmannes Etelä-Suomesta on aluetta, jonne korkeita voimaloita ei saa rakentaa.  

 Sopivimmat paikat yksittäisille suurille tuulivoimaloille ovat teollisuusalueet sekä rauta- ja maanteiden läheiset alueet. Siellä niiden melu ja muut haitat ovat vähäisimmät. Jättiturbiineita ei tulisi rakentaa arvokkaaseen maisemaan, kulttuuriympäristöön eikä lintujen muuttoreittien läheisyyteen.

Osana hajautetun energian tuotantoa pienetkin tuuliturbiinit ovat hyödyllisiä. Pienvoimalat täydentävät maaseudun muuta energian tuotantoa.  Nämä laitteet vaativat monesti akkuja tai voivat tuottaa ylijäämäsähköä sähköyhtiön verkkoon.  Pienvoimaloilla voidaan tukea yksittäisen talon tai kylän yhteistä uudistuvan energian tuotantoa. Muut lähteet voivat olla aurinkopaneelit, maa- ja ilmalämpö, puu, ruokohelpi sekä biokaasu. Oikein organisoituna energiaa riittää yli oman tarpeen lähitaajamiin. Pienvoimaloita on vaaka-akselista sekä pystyakselista tyyppiä. Pystyakselisen, spiraalisen turbiinin etuna on, että se tuottaa sähköä pienelläkin tuulen nopeudella. Korkeamastoiset vaaka-akseliset turbiinit sopivat tuulisille paikoille. Korkeuden tulisi olla yli tuuliesteiden.

Pienien tuuliturbiinien lupamenettely kaava-alueen ulkopuolella on toimenpide- tai rakennuslupa. Perusteita luvalle tulisi yhdenmukaistaa ja lieventää kaikissa kunnissa. Ruotsissa riittää usein vain ilmoitus.

 Sata metriä korkeat voimalat valtavine perustuksineen voivat olla hiilijalanjäljeltään raskaita, jos energiantuotanto jää vähäiseksi. Silloin myös koko kannattavuus jäisi heikoksi. Tuulioloiltaan tuottoisan paikan valinta on avainasemassa. Tätä tukee myös Pirkanmaan Liiton aloittama tuulivoimaselvitys. Pienvoimalat eivät vaadi massiivisia perustuksia ja hiilijalanjälki on vähäinen. Mielestäni ministeriön olisi syytä tehdä selvitys myös hajautetusta energiasta. Erilaisia rajoitteita tuulivoiman tieltä tulisi lieventää. Tutkimuksia tarvitaan, jotta tieto ei ole tuulesta temmattua.

Matti Pirhonen

Pirkkala

 

Lähiruoka on ekologista                      Kirjoitus 10.3.2012

Kauppojen elintarvikehyllyjä koristavat punaiset ja keltaiset hintalaput.  Ne kertovat, että viimeinen myyntipäivä on käsillä.  Elintarvikeketjun loppupää saattaa olla kaatopaikka.  Tämä on huonoin esimerkki materiaalitehokkuuden epäonnistumisesta.  Mitä jalostetumpi, pienempi ja kauempaa tuotu tuote on, sen pahemmaksi muodostuu tilanne ekologiselta kannalta.

Vaikka materiaalihävikki saataisiin pienennettyä minimiin, on silti merkittävintä, missä ja miten ruoka on tuotettu. Kuluttajien valinnoilla on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen.  Ihmisten ravinto, asuminen ja liikkuminen aiheuttavat valtaosan hiilijalanjäljestä.   Ruuan osuus siitä lienee noin 20 %. Lähellä tuotetusta ravinnosta tulee vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kaukoruoasta. Tämä pätee erityisesti jalostetuimmissa elintarvikkeissa. Monivaiheisten valmistus-, pakkaus- ja kuljetusprosessien aikana tuote matkaa edestakaisin pitkiä matkoja. Prosessiin tarvitaan paljon uusiutumatonta energiaa.

 Kauppojen hyllyille on ilmestynyt paljon eksoottisia ruokia.  Harvoin ne ovat peräisin läheltä.  Tavallisissa ruuissa perunaa on usein korvattu riisillä. Riisi tuodaan pääosin kaukomailta ja on siellä tarpeellista lähiruokaa.  Kaukokuljetusten lisäksi riisin ympäristörasituksena on kasvatuksen tuottama metaanikaasu.  Metaani on 20 kertaa hiilidioksidia haitallisempaa ilmakehälle.

Kotona tehty ruoka lähiraaka-aineista on ekologisuuden lisäksi turvallista, puhdasta ja työllistää kotimaassaan.  Ruoan tuotantoketjusta saa toimeentulonsa yli 300 000 suomalaista.

Kunnilla ja kunnallisilla hankintayksiköillä on myös mahdollisuus vaikuttaa lähiruuan käyttöön.  Suomen suurissa kaupungeissa arviolta lähes kolmannes kouluruoan raaka-aineista on ulkolaista alkuperää. Joillain pienemmillä paikkakunnilla lähiruuan osuus on suurempi ja sitä on pystytty kasvattamaan. Lähiruoan käyttöä rajoittaa kuitenkin julkisyhteisöjen hankintalaki.  Hankintakriteerinä paikallisuuden käyttö on kiellettyä, mutta elintarvikkeille voidaan asettaa laadullisia vaatimuksia kuten tuoreus ja luomualkuperä.

Kuluttajat ovat alkaneet vaatia luomutuotteita. Ympäristön kannalta luomutuotanto on hyvää, koska torjunta-aineita ja tuontilannoitteita ei käytetä.  Luomuviljelyssä ravinnepäästöt ovat huomattavasti pienempiä ja eroosio vähäisempää kuin tehomaataloudessa.  Tästä hyötyy lisäksi luonnon monimuotoisuus. Luomutilat ovat työllistävämpiä normaaliin tuotantoon verraten, ja rahavirroista suurempi osa jää viljelyalueelle. Luomutuotteet eivät kuitenkaan ole välttämättä lähiruokaa ja ulkomailta hankituissa elintarvikkeissa saattaa olla enemmän torjunta-aine- ja raskasmetallijäämiä kuin kotimaan tuotteissa.

Tulevaisuudessa energian hinnan noustessa lähellä tuotettu ruoka tulee kilpailukykyiseksi.  Kulutustottumusten muutos on hidasta.  Yksittäisen kuluttajan vaade lähiruuasta saattaa tuntua vähäiseltä. Kuitenkin olosuhteet muuttuvat, ja mitä enemmän kysytään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, sitä enemmän on niitä myös tarjolla.  Kunnallisen sektorin oikein suunnatut hankinnat ja pienten tuottajien jakeluketjut mahdollistavat kestävään kehitykseen tähtäävät lähihankinnat. Kehitystyötä ja innovaatioita tarvitaan elintarviketuotantoketjun saamiseksi ekologisemmaksi.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Kirjoitus 24.12.2011;

Keskittäminen luonnon monimuotoisuuden uhka

Kulunut vuosi on ollut Pirkanmaalla suurten infrastruktuurihankkeiden suunnittelun ja kansalaiskeskustelun aikaa.  Tällaisia jättihankkeita ovat olleet keskuspuhdistamo, TAVASE -tekopohjavesihanke, jätevoimala, valtavat kalliolouhinnat ja Pirkanmaan 2.vaihemaakuntakaava.  Asukkaiden kuulemisia esillä olevista hankkeista on ollut runsaasti. 

Kansalaisten valveutunut toiminta on osaltaan vaikuttanut, että osa suurhankkeista on ympäristölle haitallisina saatu pysäytettyä tai lähetettyä tarkempaan tutkimukseen. Hankkeilla on ollut yhteisenä piirteenä valtava keskittäminen, suuret kustannukset  ja haittavaikutukset ympäristöön. Keskittäminen perustuu  ennustettuun ylimitoitettuun Tampereen kaupunkiseudun 90 000 asukkaan kasvuun vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Seurauksena on valtavia määriä uusia asuntoja, teitä, katuja ja niiden kautta muuta infrastruktuuria. 

Samaan aikaan maakunnan asutuskeskukset näivettyvät ja maaseutu autioituu.  Perinteinen vientiteollisuutemme ei enää tarvitse työvoimaa entisessä määrin.  Raskasta teollisuutta on siirtymässä pois Suomesta.  Elämme aikaa, jossa yhä enemmän työmme perustuu innovaatioihin, tietotaitoon, joustaviin pieniin yksiköihin ja verkostoitumiseen. Tulevaisuudessa työskentely tapahtuu paljon kotona.  Tämä vähentää liikennettä ja mahdollistaa etätyön maaseudulla. Maakuntien kuntakeskukset voisivat kehittyä paremmin ja turhalta rakentamiselta vältyttäisiin, kun sovellettaisiin hajakeskittämistä .  Tulevina vuosina tuhlailevaan keskittämiseen ei ole varaa.

Keskittäminen aiheuttaa elinympäristömme tuhoutumista. Tampereen ympäristön metsät vähenevät ja asfaltti ja yksitoikkoiset nurmikot valtaavat alaa.  Metsät ovat tärkeitä ilmastolle sitoen hiilidioksidia. Suomessa pitäisi ottaa huomioon juuri päättynyt YK:n ilmastokokouksen päätös, joka koskee metsäpinta-alan vähentämistä. Uudella sopimuskaudella metsäpinta-alan vähenemistä ei enää kompensoida sillä, että Suomessa metsän kasvu ylittää hakkuut eli toimii hiilinieluna. Metsäpinta-alan väheneminen aiheuttaisi siis valtavia päästömaksuja Suomelle. 

Lempäälän ja Pirkkalan välinen suhteellisen yhtenäisenä säilynyt laaja metsäalue on vaihemaakuntakaavan luonnoksen mukaisesti pirstaloitumassa pieniin ruutuihin teiden ja rautateiden johdosta.  Luonnon monimuotoisuus ja viherkäytävät ovat katoamassa tällä valtakunnallisestikin merkittävää virkistyskäyttöä omaavalla metsäalueella. Mielestäni ongelmasta päästäisiin leventämällä entisiä liikenneväylien linjauksia.  Tilanteeseen on jouduttu, kun lentokenttä on otettu kaiken keskipisteeksi suunnittelemalla sinne aivan turhaan toista kiitorataa. Tavaraliikenne ja henkilöliikenne lentokentälle eivät tarvitse uusia väyliä.  Kestävän kehityksen mukaisesti entisten väylien parantaminen, olemassa olevan kiitoradan käytön tehostaminen ja kevytraitiotien mahdollinen rakentaminen Pirkkalan taajamien kautta riittäisivät kattamaan vähäisen liikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt on mielipiteiden ja vaikuttamisen aika.  Tämän päivän hyvät päätökset turvaavat elinympäristön säilymisen monimuotoisena ja virkistävänä huomisen lapsille.

Kiitän kaikkia kotisivuillani vierailleita ja toivotan siunattua joulua ja valoisaa uutta vuotta!

 

Matti Pirhonen

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 21.10.2011 vähäisin muutoksin:

Kuntakeskusteluun kustannukset mukaan

Kuntakeskustelu tiedotusvälineissä velloo kuumana.  Valitettavasti uutisointi tai mielipiteet rajoittuvat valtaosin vain pakkoliitosten puoltoon tai vastustukseen.  Keskustelusta on unohtunut kuntatalouden kokonaisnäkymät ja kustannukset.

Väestö vanhenee.  Seurauksena on lukuisia ongelmia ja rahanreikiä. Tämä johtaa verojen korotustarpeeseen. Rohkeimmat ennusteet ovat, että kymmenessä vuodessa kunnallisveroon tulisi jopa neljän prosenttiyksikön korotuspaine (nousu n. 20 %).   Eikä korotuspaineelle näy loppua, vaan työssäkäyvä väestö vähenee kymmenen vuoden jälkeenkin. Heikoimmassa asemassa ovat velkaiset kunnat.

Liitoksilla yritetään paikata taloutta. Mielestäni pakkoliitoksista saatava hallintokulujen euromääräinen säästö olisi vähäinen.  Jättikuntien moniportaiset hallintorakenteet ja byrokratia jopa nostaisivat kuluja.  Lähidemokratia katoaisi, kun se aiotaan korvata näennäisellä kaupunginosahallinnolla.  Siinä olisi jälleen lisäkustannus.

 Kuntien kuluista valtaosan muodostavat peruspalvelut.  Uudistus tulisi toteuttaa joka kunnan sisällä kaikkia hallintokuntia koskien.  Kuntien talous muuttuvassa ympäristössä saadaan sopeutettua vain toimintoja uudelleen järjestelemällä ja keskittymällä ydintehtäviin. Tällöin toki myös lautakuntia voitaisiin yhdistää. Kuntien kustannuksia pitää karsia, ja investoinnit pitää tehdä pääosin omalla rahalla eikä velaksi.  Kilpailuttaminen ja vertailut oman ja ulkoisen tuottamisen välillä ovat tarpeen.

 Hankintojen tehostamisella voidaan päästä hyvään tulokseen. Liian keskitetty hankinta ei välttämättä ole paras ratkaisu.  Sopivia yhteistyökumppaneita suurissa hankinnoissa todellisen kilpailun aikaansaamiseksi ei tahdo löytyä. Paikkakunnan pienet yritykset eivät kykene osallistumaan kilpailuun, jos tarjouspyyntöä ei ole riittävästi jaettu pienempiin osiin. Hankintojen kannalta jättikunnat ovat haasteellisia ja vaarana on hintatason nousu.

 Kuntauudistuksen tueksi pitäisi hankintalakia julkisyhteisöjen kohdalla muuttaa joustavammaksi.  Näin hankintatoiminnasta tulisi tuloksellisempaa. Johtamistaidoista tietenkin olisi hyötyä. Uudistukset huomioiden pitäisi myös virkoja koskevaa lainsäädäntöä muuttaa, jotta rakennemuutoksen eurot eivät valuisi hukkaan pitkien irtisanomisaikojen johdosta. 

Kuntien yhteistyötä pitäisi tehostaa.  Voitaisiin tutkia hallinnollisten rutiinitehtävien siirtoa esim. alueellisiin hallintokeskuksiin.  Tämänkaltaisia toimia on jo vireillä valtion sektorilla ja seurakunnissa.

Varsinainen kuntauudistus etenee parhaiten vapaaehtoisesti.  Pitää etsiä toisilleen sopivia kuntia. Lähtökohdaksi pitäisi ottaa asukkaiden tarve kunnallisiin palveluihin ja se, että ne tehokkaasti voidaan järjestää.  Terve talous tulisi olla edellytys itsenäisyyteen.   Niinpä kunnan koko ja talous pitäisi olla sellainen, että muutama erikoissairaanhoidon lasku ei tyhjennä kassaa.  Tampereen vauraat ja väkirikkaat kehyskunnat pystyvät vastaamaan hyvistä palveluista ilman liitoksia.

Kunnallista uudistamista tarvitaan, mutta ei pakkoliitoksia. Uudistukseen tulee liittää laaja rakenteellinen ja lainsäädännöllinen remontti palveluiden turvaamiseksi. Näin korotuspaine verotukseen olisi vähäinen.

Matti Pirhonen

Pirkkala

Näkökulma-kirjoitus Pirkkalaisessa 28.9.2011 hieman lyhennettynä;

Kuntauudistus kuolinisku lähidemokratialle

Mitä kuntauudistus merkitsee lähidemokratialle ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta?

Suomalaiseen hallintokulttuuriin on kuulunut, että jo satoja vuosia lähialueen asioita on johdettu paikallisella tasolla.  Käräjäkiviltä on siirrytty kirkkopitäjien kautta kuntamalliin.  Vaikka olemme eläneet vieraan vallan alla, niin 1860-luvulla toteutettu kuntalaki käynnisti sen kunnallisen demokratiakehityksen, jonka ihmiskeskeisistä tuloksista voimme nauttia tänäkin päivänä. Kunnallinen itsehallinto perustuu paikalliseen päätöksentekoon ja parhaaseen paikalliseen tietoon, johon valtiovalta on antanut vain puitteet.

Kaavailtu kunnallisuudistus lähtee liikkeelle väärästä päästä. Suomalainen käsitys julkisen toiminnan johtamisesta lähtee paikalliselta tasolta.  Nyt suunniteltu uudistus on keskushallintojohtoinen ja vaikuttaa vieraalta. Vuorovaikutus kunnan ja kuntalaisten välillä heikkenee. Kuntauudistus on jopa kuolinisku lähidemokratialle.

Kun noin 330 kunnasta muodostetaan noin 80 kuntaa, suurin häviäjä on kuntalainen. Etäisyys palveluihin kasvaa ja palvelut heikkenevät entisten kuntakeskusten ympärillä.  Mitä kauempana päätöksenteko on, sitä huonommin hoidetaan reuna-alueita.  Kuntakeskuksessa päätetään, missä palveluita annetaan ja mihin reuna-alueita käytetään.

Keskittämistä voidaan perustella hallintokulujen alenemisella.  Hallintokulut eivät merkittävästi poikkea elinvoimaisissa kunnissa toisistaan.  Keskittäminen lisää byrokratiaa. Seudullisesta yhteistyöstä on saatu hyviä tuloksia Tampereen ympäristössä. Yhteistyöhön ei tarvita valtion pakkovaltaa ja elinvoimaisia kuntia Tampereen liepeillä on turha lakkauttaa.

Tampere haluaisi nielaista pienen Pirkkalan hyödyllisenä suupalana.  Hyöty ei olisi yhteistä. Keskuspuhdistamon sijoittaminen Sulkavuoreen on saanut vastustusta nyt jo tamperelaisilta.  Jos hanke viivästyy, niin työnnetäänkö se takaisin pirkkalalaiseen arseeniseen maaperään? Mitä tulisi Toivion ja Multisillan väliin?   Suuret liikennehankkeet kuten Puskiaisten moottoritien oikaisu, lentokentän rata, kehätie lentokentälle ja uusi kiitorata saisivat nopeutetun aikataulun.  Pieni Pirkkala pirstoutuisi nopeasti ja luonnon monimuotoisuus katoaisi.  Viherkäytävät ja ulkoilualueet häviäisivät.  Tampereen Teiskosta 50 km päästä tosin löytyisi vielä luonnonrauhaa.  Kaupunginosana olisimme nukkumalähiö ja valtava logistinen ja kaupallinen keskittymä.

Mistä tämä kuntauudistus sai alkunsa? Vaikuttaa siltä, että se on harkitsematon suunnitelma, koska mitään järkeviä perusteita tai laskelmia ei ole esitetty.  Ensin pitäisi valtiovallan selvittää, mitkä ovat uudistuksen hyödyt, haitat, uhat ja mahdollisuudet.  Tätä odottavat myös Tampereen seudun kuntajohtajat yksimielisesti.

Koska kuntapäättäjät puoluekantaan katsomatta tuntuvat suhtautuvan pakkoliitoksiin kriittisesti, saattaa olla, että hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.  Kunnallislain muutos vaatinee perustuslain muuttamista.  Mistä löytyy vaadittava määräenemmistö?   Vai pitäisikö kysyä kansalaisilta - haluavatko ne luopua lähidemokratiasta?

Matti Pirhonen

 

Kirjoitus kevät 2011 kotisivut:

Vanhanajan kunnon pitkä talvi muuttui nopeasti kevääksi. Vallitsevat kylmät koillistuulet muuttuivat ensin lauhemmiksi luoteistuuliksi ja lopuksi lämpimiksi länsituuliksi. Onko tämä muutosta mannerilmastoksi?  Lyhenevätkö välivuodenajat?  Poikkeamat säässä ja ilmastossa toki mahtuvat tilastojen vaihteluvälin sisään. Meitä ei ehkä uhkaakaan talvien kylmeneminen ja kesien kuumeneminen. Jää vain arvailujen varaan, minkälaisia ovat vuodenajat 50 vuoden päästä. Onko ilmastonmuutos edessä ja mihin suuntaan?

Jopa jätteen massapolttoa perustellaan sillä, että se vähentäisi hiilidioksidipäästäjä.  Tuo väite on pitkälti harhaanjohtava.  Suomeen suunnitellut useat suuret jätteen massapolttolaitokset pikemminkin lisäävät päästöjä. Niihin kun pitäisi ajaa jätettä satojen kilometrien päästä.  Jätekilpailun kiristyessä hankinta-alue olisi ehkä Pietarissa asti.

Tammervoiman suunnitteleman Jätteenpolttolaitoksen YVA-selostukseen sisältyy ristiriitaisuuksia ja puutteita. Mielipiteet selostuksesta voi jättää ELY-keskukseen 29.4.2011 mennessä.  Vaikka seloste on huolella tehty ja laaja, se ei tuo esille paljon uutta, mitä jo ohjelma vaiheessa oli selvillä.

Hämmästyttävää on, että selostuksessa on lähdetty käsittelemään jätehierarkiaa häntäpäästä jätteen massapolttona, ja jätteen määrän vähentäminen sekä kierrätys ohitetaan ristiriitaisesti. Ensisijaisesti tulisi jäte hyödyntää aineena ja toissijaisesti vasta energiana.

Tammervoiman suunnitelmassa olisi pitänyt ottaa huomioon jätteenpolton ylikapasiteetti ja nähdä ongelma valtakunnallisena. Näin olisi voinut todeta, että jätettä ei riitä kaikkiin polttolaitoksiin.  Oikein toteutettu jätteen määrän pienentäminen ja kierrätyksen tehostaminen keskieurooppalaiselle tasolle tekisi Tampereelle suunnitellun laitoksen tarpeettomaksi.  Biojätettä varten voitaisiin tehdä Tammervoiman suunnitelmassa hyvin esiin tuotu biokaasulaitos.  Siihen ei tarvita polttolaitosta, sillä biokaasua voidaan valmistaa korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita.  Tämä tukisi ilmastotavoitteita jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen kanssa parhaiten.

Sikäli kun jätteen polttoa ylipäätään lisätään, tulisi laitosten olla rinnakkaispolttolaitoksia. Näissä tavanomaisen polttoaineen rinnalla poltetaan sellaista jätettä, joka ei kelpaa kierrätykseen.  Tällaisesta jätteestä on jo jätteen syntypaikalla erotettu pois kierrätyskelpoinen jäte, joka hyödynnetään aineena. Varsinaista rinnakkaispolttolaitosta Tammervoiman suunnitelmassa ei ole, ja näin raaka-aine menisi massapolttoon.

 Massapolton kapasiteetin lisäys  vaikeuttaisi Suomea pääsemästä vuoteen 2016 mennessä EU-direktiivien mukaiseen 50 %:n yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen.  Mikäli massapolttolaitoksia rakennetaan yli tarpeen, olisivat näihin uhratut resurssit pois jätteen synnyn ehkäisystä ja kierrätyksestä.  Mieluummin jätettäköön turhat laitokset rakentamatta, ja laitettakoon säästyvät rahat jäteteknologian tutkimiseen ja kehittämiseen sekä jätteen hyödyntämiseen ensisijaisesti aineena.

Toivon kaikille sivuillani vieraileville aurinkoisia kevätpäiviä!

 

 

Hyvä vierailija!

 

Ruskasyksy on vaihtunut vanhanajan kunnon talveksi.  Kylmyys on jopa epäilyttänyt monia, että ilmasto ei olisikaan lämmennyt. Kaksi normaalia talvea ja yksi kuuma kesä tuo keski-ikäisille vääjäämättä mieleen lapsuuden vuodenajat, jolloin talvella oli lunta ja kesällä lämpimiä poutapäiviä. Tilastoihin ja tosiasioihin uskovat tietävät kuitenkin, että ilmasto on lämpenemässä ja sademetsät katoamassa.  Tämä taas aiheuttaa luonnossa mullistuksia ja ihmisten asuinympäristössä muutoksia.  Sateiden määrät ja alueet muuttuvat.  Miten mahtaa käydä merivirtojen, jää vain arvailtavaksi.

Ilmaston lämpeneminen maailmanlaajuisesti ja energiavarojen ehtyminen on otettu tosissaan Suomessakin valtion, seutukuntien ja kuntien strategioissa ja tavoitteissa jopa joitakin ärsyttäen. On kuitenkin selvää, että hyvillä tavoitteilla on vaikutus jokaiseen ihmiseen.  Yksilön vaikutusmahdollisuutta vähätellään, mutta yhä useampi ottaa asiasta vaarin.  Näin jokaisen panos vaikuttaa ympäristömme tilaan.

 Onneksi Pirkanmaalla osa energiaa tuhlaavista ja ympäristöä haittaavista suurhankkeista on saatu pienennettyä. Logistiikkakeskus hajaantuu toiminnallisesti järkeviin pienempiin yksiköihin, joiden rakenteita ja aluevarauksia on jo osin olemassa. Keskuspuhdistamo suppeassa muodossa toteutunee Tampereen Sulkavuoreen.  Valitettavasti Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksessä ei vaadita Tampereen nykyisiä puhdistamoja tehostettaviksi niin, että ne olisivat riittäneet täyttämään kaikkia tulevaisuuden puhdistus vaateita. Näin portit ovat auki keskuspuhdistamolle, joka tosin Sulkavuoreen toteutettuna on huomattavasti pienempi alkuperäiseen verraten palvellen pääosin Tampereen veden nykyisiä asiakkaita.  Pieni laitos  ei  uhkaa  Pyhäjärveä ja alapuolisia vesistöjä siinä määrin kuin jättilaitos. Työ Kokemäenjoen vesistön puolesta ei ole mennyt hukkaan.

Tammervoiman jätteenpolttolaitos, Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava  (logistiikka ja liikenne) ja Sääksjärven suuri louhoshanke ovat pääosin mielipiteitten keruuvaiheessa.  Kaava-asioiden etenemisestä saa tietoa Pirkanmaan liiton sivustolta ja  jätteenpolttolaitoksen  sekä Sääksjärven louhoshankkeen YVA-vaiheden aikataulusta aineistoa on Pirkanmaan ELY-keskuksen sivustolla.  Mielipidekirjoituksiani näistä hankkeista  löytyy  kotisivustollani  osiosta ” muu ympäristönsuojelu”

Kiitän kaikkia kotisivuillani vierailleita ja toivotan siunattua joulua ja valoisaa uutta vuotta.

 

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

 

 

Hyvä vierailija!

 

Aurinkoinen ja lämmin kesä on ollut lähes kaikille mieleen. Kuitenkin ympäristöä rasittavat suurhankkeet ovat varjostaneet tunnelmaa.

Pirkanmaan keskuspuhdistamosta tulee tosin pieni tai sitä ei rakenneta ollenkaan.  Asia on paljolti tulevan Korkeimman Hallinto-oikeuden ratkaisun varassa.  Mikäli Tampereen nykypuhdistamot vaaditaan tehostettaviksi, ei Tampereen vedellä olisi resursseja Sulkavuoren jättipuhdistamoon lähitulevaisuudessa.

Pirkkalan ja Lempäälän väliselle melko yhtenäisenä säilyneelle laajalle metsäalueelle suunnitellaan noin 70 hehtaarin alueelle enimmillään 14 miljoonan kiintokuutiometrin kalliolouhintaa. Hämmästyttävintä on, että alue on merkitty kaavassa metsätalousalueeksi, jolla on huomattavaa virkistyskäyttöä. Pirkkalan kunta, monet yhdistykset sekä yksityishenkilöt ovat YVA-mielipiteenään esittäneet hankkeesta kielteisen kantansa. Vastustus on synnyttänyt jopa kansanliikkeen, ja Pirkkalan ympäristöyhdistyksen aihetta koskevassa adressissa on jo yli 750 nimeä.

Uusin ympäristön kannalta osin haitallinen suunnitelma on valtava jätteenpolttolaitos, jonka Tammervoima aikoo rakentaa Tampereelle.    Yhtenä neljästä vaihtoehtoisesta rakennuspaikasta olisi Peltolammin ja Toivion välinen alue, jonka vieressä on Pärrinkosken luonnonsuojelualue.

Jätteenpolttolaitoksia ei Suomeen tarvita lisää.  Jätteen vähentäminen ja kierrätys ovat ensisijaisia ekologisia jäteongelman ratkaisumalleja. Polttolaitosten sijaan kaasujen talteenottojärjestelmät kaatopaikoilla biokaasun valmistamiseksi ovat tervetulleita korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Jätettä suureen laitokseen jouduttaisiin ajamaan satojen kilometrien päästä ja tulevaisuudessa se ei olisi taloudellisesti eikä ekologisesti mielekästä.

Kirjoituksiani louhinnasta ja jätteenpoltosta on linkissä ”Muu ympäristönsuojelu”.  Uusia luontokuvia olen lisännyt sivustolleni.

Loistavaa ruska-aikaa teille kaikille!

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

Keskuspuhdistamosta suppea,    Kirjoitus 5.4.2010

 

Tampereen Vesi on lähettänyt 14 pirkanmaalaiseen kuntaan kirjeen, jossa pyydetään selvitystä keskuspuhdistamohankkeessa mukanaolosta.

 

Pirkanmaan kunnat ovat luopumassa keskuspuhdistamohankkeesta.  Laitoksesta tulisi siis laajennettu Tampereen kaupunkipuhdistamo, johon johdetaan jätevesiä ympäristökunnista vain Kangasalta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä ja varauksin myös Lempäälästä. Vahvin ehdotetuista paikoista on Tampereen Sulkavuori, koska Pirkkalan kunta kieltäytyy ottamasta puhdistamoa alueelleen.  Suppea puhdistamo on sitäpaitsi lähes 40 miljoonaa euroa edullisempi Sulkavuoressa kuin Pirkkalassa, mihin tätä ei - Suomen arseenipitoisimpaan kallioperään - ole järkevää louhia.

 

Mikäli Hallinto-oikeuden päätös nykyisten Tampereen puhdistamojen typenpoiston parantamisvaateista pysyy voimassa, siirtynee koko keskuspuhdistamohanke hamaan tulevaisuuteen. Näin luonnonsuojelua ja ihmisten hyvinvointia paremmin tukeva nykyisten puhdistamojen tehostaminen ja osittainen yhdistäminen toteutuisi sellaisenaan.Niinpä säästyisi myös yhteiskunnan varoja pelkästään kertainvestointina yli 200 milj. €, jos keskuspuhdistamoa ei missään muodossa toteutettaisi.

 

Mielenkiintoisen lisän keskusteluun tuo Valkeakoskella tehty varjolaskelma keskuspuhdistamon 30 vuoden kustannuksille. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Tampereen Veden keskuspuhdistamolaskelmien kokonaisustannuksissa ei ole huomioitu rahoituskustannuksia ja nykyarvoon diskontatut kustannukset alimitoittavat kuluja ja johtavat harhaan. Valkeakoskelaisten vaihtoehtoinen laskelma osoittaisi, että 0+-ratkaisu kokonaisuutena olisi pitkällä tähtäyksellä satoja miljoonia edullisempi kuin täysilaajuinen keskuspuhdistamo.Tampereen Veden elinkaarilaskelmassa ero on  vain n. 160 milj.euroa 0+-vaihtoehdon eduksi.

 

Nähtäväksi jää, miten uusiin esitettyihin laskelmiin suhtaudutaan.

 

Toivotan kaikille sivullani vieraileville hyvää kevättä!

 

 

Matti Pirhonen

 

 

 

 

 

 

14,12.2009

 

Hyvä vierailija!

 

Syksyn kuluessa ”Kokemäenjoen vesistön puolesta”-toimintaryhmä, jonka jäsenenä olen, on tiedottanut päivitetyllä kirjeellä kuntapäättäjiä keskuspuhdistamon haitoista ja kalleudesta.  Samalla on tuotu esiin olemassa olevien puhdistamojen kehittäminen, joka olisi puhdistusteholtaan vähintään yhtä hyvä vaihtoehto.  Se sopisi paljon paremmin sisäjärviin hajauttaen purkuvedet ymäri maakuntaa  yli kymmeneen pisteeseen.  Keskuspuhdistamo yhdellä purkuputkella aiheuttaisi todennäköisesti ekokatasrofin Pyhäjärveen.

 

Toimintamme on tuottanut tulosta.  Osa kunnista on ryhtynyt suunnittelemaan omien puhdistamoittensa tehostamista ja etsimään muita vaihtoehtoja.  Tampereen kaupungin johto on marraskuussa tuonut esiin mahdollisuuden rakentaa alueelleen uusi puhdistamo.  Tämä laitos palvelisi Tampereen kanssa jätevesiyhteistyössä olevien kuntien tarpeita. Näin jättipuhdistamo olisi tarpeeton.  Uusi pienempi puhdistamo tukisi erinomaisesti esittämäämme 0+-vaihtoehtoa.

 

Jos jätevesimäärää Pyhäjärveen ei oleellisesti lisätä ja uusi tehokas kalliopuhdistamo saataisiin nopeasti käyttöön, järven puhtaus paranisi vähitellen.  Näin turvattaisiin parhaiten puhtaat vedet huomisen lapsille.

 

Toivotan kaikille sivustoillani vieraileville hyvää joulua ja valoisaa uutta vuotta.

 

 

Matti Pirhonen

MATTI PIRHONEN

 

Hyvä vierailija!                            12.07.09

 

Kevään kuluessa  Kokemäenjoen vesistön puolesta ryhmä, jonka jäsenenä olen, on tiedottanut kunta- ja maakuntapäättäjille keskuspuhdistamon kalleudesta ja haitoista sekä tuonut tasapuolisena vaihtoehtona esiin olemassaolevien puhdistamojen kehittämisen (0+-vaihtoehdon). Tiedotuksesta on tullut paljon positiivista palautetta, josta tämä ryhmä kiittää.  Palautteen keskeinen sanoma on, että tietoa ei päättäjillä ole olut vielä riittävästi. Ryhmän tarkoituksena on edelleen jatkaa tiedottamista ja hankkia uutta tietoa asian tiimoilta.

 

Sinilevää on Pirkkalan ja Nokian rannoille ilmestynyt jo juhannuksen aikaan, mikä on hälyttävä ilmiö. Ympäristökeskuksen mukaan sinilevän esiintyminen  Pirkanmaalla on ollut maltillista.. Mistä johtuu aikainen ja jopa runsas leväkasvusto tänä vuonna Pirkkalassa jää vain arvailujen varaan.

 

Jos Tampereen vesi korkeimmalta hallinto-oikeudelta saisi lähivuosina umpeutuvien lupaehtojen jälkeen luvan laskea typpeä vesistöön enemmän  kuin on asetuksissa sallittu, ei vesistön tila paranisi 15 vuoteen keskuspuhdistamoa odotellessa. Jo pelkästään tämän vuoksi olisi tärkeää valita nykyisten puhdistamojen kehittäminen, mikä olisi lisäksi yli 200 miljoonaa euroa edullisempi kertainvestointina.

 

Typenpoiston parantamisesta vesistöjen tilaan on ilmennyt tutkimuksissa ristiriitaista tietoa. Tosiasia kuitenkin on, että ravinne- ja haitta-ainekuormituksen vähentäminen parantaa vesistön tilaa pitkällä tähtäyksellä. Niinpä vesienhoitosuunnitelman kaikkien sektorien parannustoimenpiteet koituvat vesireitien yhtymäkohdassa olevan Pyhäjärven hyödyksi.  Ehkäpä valitsemalla 0+-vaihtoehto voitaisiin säästyvästä rahasta siirtää osa maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämiseen.

Rahaa voitaisiin siirtää myös taajan loma-asutuksen viemäröintiin, jota ympäristökeskus ei ainakaan Pirkkalassa tukenut.

 

 

Matti Pirhonen

 

 

Hyvä vierailija!               huhtikuu 2009

 

Maaliskuun loppupuolella varmistui laskelmani 0+-vaihtoedon rakennuskustannukset. Useissa puhdistamoista on korjaus- ja mahdolliset laajennuskustannukset selvillä kuten Lempäälästä, Nokialta, Orivedeltä ja Tampereelta.  Osaan puhdistamoista liittyy laajempi jätevesiyhteistyö. Valkeakosken ja Akaan puhdistamoille voidaan muodostaa karkea arvio suhteuttamalla muiden puhdistamojen tietoa.  Lisäksi olen tehnyt kustannusarvion Uv-desinfioimislaitteista ja lisäkustannuksista sekä arvion pienpuhdistamoista.  0+-kustannusarvio on näiden perusteella vajaa 100 miljoonaa euroa. Keskuspuhdistamon rakennuskustannusarvio on siitä puuttuvat maakunnalliset siirtoviemärit mukaanlukien yli 300 miljoonaa euroa. Näin ollen 0+kustannus olisi noin 200 miljoonaa  vähemmän kuin keskuspuhdistamon arvio.  Myös Tampereen veden sivuille on ilmestynyt tieto kustannuksista, mutta kustannuset on laskettu kolmellekymmenelle vuodelle. Mielestäni on turha tarjota epätarkkaa informaatiota, koska tällaiset ennusteet eivät voi pitää paikkansa.  Joka tapauksessa sekin laskelma osoittaa 0+-kustannukset yli 160 miljoonaa edullisemmaksi.

 

Matti Pirhonen

 

 

 

Hyvä vierailija!              maaliskuu 2009

Kiitos, että olette seuranneet sivuiltani keskuspuhdistamolle vaihtoehtoisen 0+-suunnitelman tutkinnan edistymistä. Pirkkalan Luonto ryhmä ja Nokian "pro nokian vedet" ovat alkaneet yhdistää voimiaan.  Näin saamme voimakkaan ja monipuolisen ryhmän tuomaan 0+-asiaa todellisena vaihtoehtona. Olen viime aikoina informoinut Pirkanmaan kunnallisia päättäjiä keskuspuhdistamon riskeistä, haitoista  ja kalleudesta..  Tällä hetkellä teen kustannuslaskentaa parannetuista nykyisistä puhdistamoista.  Alustavan tuloksen perusteella näyttää 0+-vaihtoehdon kustannukset alenevan vielä sivustollani ennestään olevista arvioista.  Lähiaikoina saan tarkemman analyysin valmiiksi.

Hyvää kevättä!

Matti

 

 

 

 

 Hyvä vierailija!                 helmikuu 2009

 

Keskuspuhistamon YVA-mielipiteet on jätetty. Nimiä on kerätty,adresseja julkaistu ja asiakirjoja laadittu.  Keskustelu on siirtymässä kustannuksiin.  Vieläkään ei ole faktatietoa 0+ vaihtoehdon kustannuksista.  Niinpä eläkäämme siinä käsityksessä, että parannetut hajautetut puhdistamot ovat 100 miljoona euroa halvempi kuin jättilaitos.  Tiedottaminen maakunnan päättäjille on avaintehtävä.  Mitä saisimme aikaan säästyvällä rahalla näin taantuvassa taloudessa?

 

Matti Pirhonen  23.01.2009

 

 

Hyvä vierailija!   Olen poistanut uutisominaisuuden sivuiltani.  Uutiset kirjoitan avaamalleni uudelle UUTISSIVULLE, joka on hakemiston viimeisenä.

Matti

 

 

 

05.10.2008 

 

Kiitän kaikkia vierailijoita sivustollani.  Olen saanut kannustavaa palautetta useilta.  Monia askarruttaa pienen ihmisen arkipäivästä selviytyminen, kuten huonosti merkityt uudet riseykset, vaaralliset lasten koulutiet, puutteet erityisopetuksessa yms.  Nämä monet asiat motivoivat minua auttamaan juuri niitä ihmisiä, joiden peruspalvelut ovat vaarassa jäädä varjoon suurilta luontoa turmelevilta investoinneilta kuten logistiikkakeskus ja Pirkanmaan jäteveden puhdistamo.

Keskusta-aatteen perustajan Santeri Alkion elämänviisaus: "Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistuksen pohjaksi." Tähän ajatukseen nojaa Keskustan ihmisläheinen ohjelma.  Se on turva myös kaikkein heikompiosaisille väliinputoajille. Kuntavaaleissa ottamani päämäärä "Vahvalla ja kilpailukykyisellä taloudella hulehdimme luonnosta ja ihmisten hyvinvoinnista" pohjautuu näihin jatkuvaa uudistusta kannustaviin sanoihin.

On todella monia asioita, joita voidaan parantaa kotikunnassa.  Niinpä toivon, että jokainen valittava valtuutettu ottaisi huomioon myös ne, jotka eivät saa ääntään kuuluviin ja asiaansa hoidettua kunnallisen byrokratian rattaissa. Pyrin vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin, ja otan epäkohdat esille välittömästi sopivan paikan tullessa.

Luonnon, ihmisen ja kotien puolesta !

 

Matti Pirhonen 

 

 

 Kirjoitus 16.10.2008

 

 

SELKEÄ EI KESKUSPUHDISTAMOLLE

 

Pirkkalaisen palstoilla on viime numeroissa ollut useita asiallisia artikkeleita jätevedenpuhdistamosta ja mielipidesivulla keskusteltu asiasta.  Eri puolueiden edustajat ovat kuka suoraan tai kierrellen ja kaarrellen lausuneet mielipiteitään.  Vaikuttaa siltä, että asian vakavuutta ei vielä kaikilta osin ole tajuttu.

Osa vihreistä on valmiit työntämään keskuspuhdistamon Nokialle, vaikka siellä  vihreät yksimielisesti vastustavat tätä jättihanketta.  Nokialla on tarkoitus valmistella Hämeenkyrön kanssa vesiyhteistyötä, jolloin Nokian vanha pieni puhdistamo uusittaisiin. Sosiaalidemokraattien mielipidekirjoituksessa  15.10 Pirkkalaisessa todetaan keskuspuhdistamon olevan perustellun, mutta sijoituspaikka ei saa olla Pirkkala.  Lopussa kuitenkin todetaan, että vanhojen puhdistamojen kunnostuksen olevan paras ratkaisu. Tämä on mielestäni ristiriidassa edellisen toteamuksen kanssa.

Mikäli keskuspuhdistamo rakennettaisiin Pirkkalaan tai Nokialle, niin kummassakin tapauksessa purkuputki tulisi Pirkkalan puolelle Pappilan niemen eteen, Rajasaaren viereen tai Turrin edustalle. Tämä johtuu siitä, että Nokialla on päätetty, että purkuvesiä ei saa laskea heidän vesilleen. Purkupaikat käyvät selville Tampereen veden kotisivuita tietopankin kohta "linjakartta keskiosa".

Minusta Pirkanmaan keskitettyyn jätevedenpuhdistamoon tulee ottaa selkeä kanta: EI  MINNEKKÄÄN   Vanhat puhdistamot pitäisi saneerata vastaamaan tulevia tarpeita.  Keskuspuhdistamo olisi niin suuri riski, että sen suunnittelu olisi lopetettava.  Mikään sisävesistö ei saastumatta nielisi noin 400 000 asukkaan jätevesiä yhdessä purkupaikassa. Pieneliöt, taudinaiheuttajat ja etenkin hormoonit jäisivät puhdistamatta. Viimeisten tutkimusten mukaan hormonit estävät kalojen luontaisen lisääntymisen.  Saastekuormitus lisääntyisi paikallisesti.

Yleinen periaate, mitä mm Helsingissä ja Turussa noudatetaan, on, että päävastuu puhdistuksesta on siellä, missä jätevesi tuotetaankin.  Näin ollen hajautetut  puhdistamot käyvät tähän malliin.

Tampereen veden tavoite lienee saada kaikki jätevedet kerättyä yhteen puhdistamoon.  Yhteiskunnan jätevedensuunnittelu on menossa väärään suuntaan.  Haja-asutusalueille ja miksei muuallekkin on mahdollista saada tehokkaita pienpuhdistamoja, joissa ns harmaat vedet menevät eri puhdistamoon.  Mielestäni vesivessa on ekologisessa mielessä huono keksintö. Tarvitaanko sitä 30 v päästä,kun ehtyvä luonnontuotteesta makeasta vedestä on huutava pula.  On saatavilla jo nyt vesivessoja, jotka kuluttavat vain murto-osan nykyisestä määrästä. Entä jos tulevaisuudessa jätevesimäärä saadaan vähennettyä.   Ketä varten on tuleva jättipuhdistamo?

Tampereen veden nettisivuilla kerrotaan, että kalliotutkimuksia tehdään Pirkkalan suunnalla.

Nokiasta ei kerrota mitään.  Kalliotunnelit pilaisivat pohjavedet. tehtäisiin ne sitten mihin suuntaan hyvänsä. Ympäristöhaitat olisivat mittavat rakennusaikana.  Saisimme sanoa hyvästit kulttuurimaisemalle ja muinaismuistoille.

Entä kun laitos on valmis?  Laitos olisi 1000 m päässä strategisesti tärkeästä sotilaskohteesta.  Voimme vain arvailla, mitkä olisivat seuraukset selkkauksen tai suuronnettomuuden sattuessa.

 

Matti Pirhonen


Kommentit

29.7.2022 10.08  darrenkd3

My new hot project|enjoy new website
http://eek.pornavvideo.energysexy.com/?violet
porn celibrities flv videos free download enter your email for free porn black bisexual mmf porn porn jailbird girls gay porn password sean cody


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini