Mielipidekirjoitus Aamulehti 23.10.2016 vähäisin muutoksin:

Maakuntakaavaehdotus 2040  –  Pitääkö olla huolissaan luonnon monimuotoisuudesta?

Pirkanmaan liiton maakuntakaavaprosessi on loppusuoralla. Nyt tehdään valinnat siitä, millaiseksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän vuoteen 2040 mennessä.

Suunnitellut liikenneväylät syrjäyttävät monimuotoista luontoa.  Metsät, ulkoilu- ja viheryhteydet katoavat. Pahiten muutokset koettelevat Pirkkalan ja Lempäälän välistä melko yhtenäistä metsäaluetta.  Tulee moottoritien oikaisu, kehä 2, oikorata, ratayhteys lentokentältä pääradalle ja laaja ratapiha-alue.  Mihin ovat suunnittelussa unohtuneet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet? Niiden mukaan ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pilkota..

Kaavoitusperusteena esitetään usein ylimitoitettua ennustetta, että Tampereen kaupunkiseudun kasvu olisi vuoteen 2040 mennessä noin 150 000 asukasta. Tähän lukuun uskotaan surutta ja päivityksiä ei tehdä.  Työn perässä tulevaisuudessa ei tarvitse aina muuttaa. Työt tehdään pääosin etätöinä, alihankintana ja pienissä yksiköissä eri puolilla maakuntaa.  Liikkumistarpeet muuttuvat.  Maailma on erilainen v. 2040.  On syytä varautua uusiin keksintöihin, joita varmasti on tulossa.  Nykyiset jätti-investoinnit saattavat muodostua turhiksi.  Lisäraiteet etelään vähentävät järkevästi muiden väylien ja lentokentän laajentamistarpeita. Turhaan kaavassa roikkuvat linjaukset haittaavat paikallista maankäyttöä.

Muutoksista aiemmin hyväksyttyihin väyläratkaisuihin ei haluta keskustella.  Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa vuorovaikutus ja saadun palautteen huomioiminen olisi tärkeää. Maakuntakaava luo pohjan paikkakunnan yleis- ja asemakaavoille, jotka taas vaikuttavat konkreettisesti jokaisen asukkaan elämään.

Maapallon luonnonvarat ovat rajalliset.  Uudistuvista luonnonvaroista oli koko vuoden tuotto käytetty jo elokuussa.  Paikallisella kaavoituksella voidaan hillitä luonnonvarojen tuhlausta ja hiilijalanjälkeä.

On herättävä huomaamaan luonnon antamat suorat ja aineettomat hyödyt. Ne olisi tärkeää saada osaksi kaavasuunnittelua mitattavina.

 Nyt on jokaisella asian omakseen tuntevalla mahdollisuus esittää muistutuksia maakuntakaavaehdotukseen.

Matti Pirhonen

Pirkkala

 -----------------------

Kirjoitus Pirkkalaisen viikon vieraana 17.8.2016

Maakuntakaava loppusuoralla

Pirkanmaan liiton maakuntakaavaprosessi on valmistumassa.   Kaavaehdotukseen tulleita lausuntoja käsitellään maakuntahallituksessa elo- ja syyskuun kokouksissa. Ehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville lokakuussa 2016.  Nyt tehdään valinnat siitä, millaiseksi maakunnaksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän vuoteen 2040 mennessä. Erityisinä tavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Kunnallisissa ja maakunnallisissa strategioissa kestävä kehitys on avainasemassa.

Luonnon ja ympäristön kannalta kaavoitus tuo varsinkin väestön keskittämisen ja rakentamisen takia ongelmia Tampereen ympäristökuntiin.  Uudet tiet, kadut, raiteet sekä laajat palvelu- ja asuinalueet syrjäyttävät monimuotoista luontoa.  Metsät, ulkoilu- ja viheryhteydet katoavat.  Pahiten muutokset koettelevat Pirkkalan ja Lempäälän välistä melko yhtenäistä metsäaluetta.   Tulee moottoritien oikaisu, kehä 2, oikorata, ratayhteys lentokentältä pääradalle ja laaja ratapiha-alue.  Mihin ovat suunnittelussa unohtuneet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet?  Näiden mukaan tulisi hyödyntää olemassa olevia rakenteita.   Väylien rakentamisessa tämä tarkoittaisi lisäkaistojen ja lisäraiteiden rakentamista.  Niin toteutuisi käyttötavoitteiden ohje, että ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet on otettava huomioon ja näitä aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pilkota.

Kaavoitusperusteena esitetään usein ylimitoitettua ja vanhakantaista ennustetta, että kaupunkiseudun kasvu olisi vuosien 2013 ja 2040 välisen aikana lähes 120 000 asukasta. Yhdyskuntasuunnittelun huono puoli on, että ennusteisiin väen väkisin uskotaan ja niitä ei päivitetä.  Työn perässä tulevaisuudessa ei tarvitse aina muuttaa. Työt tehdään pääosin etätöinä, alihankintana ja pienissä yksiköissä.  Kuntakeskuksille ja nauhataajamille avautuu kehitystarve.  Liikkumistarpeet muuttuvat.   Maailma on erilainen v. 2040.  On syytä varautua uusiin keksintöihin, joita emme vielä edes kaikkia tiedä.  Nykyiset jätti-investoinnit saattavat muodostua turhiksi. Vaaravyöhykkeessä ovat suuret kauppakeskukset valtavine asfalttipihoineen. 

Kaavatilaisuuksien palautteissa kysymyksiin mm. moottoritien oikaisusta on vastattu, että se on jo hyväksytty.  On sangen kummallista, että muutoksista hyväksyttyihin asiakirjoihin ei haluta keskustella.  Kaavoitusprosessin kestäessä on ollut yleisötilaisuuksia, joihin kansalaiset ovat voineet osallistua.  Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa vuorovaikutus ja saadun palautteen huomioiminen on tärkeää.  Vaikutusmahdollisuudet suurempiin muutoksiin on tosin vaikeaa.  Tieto kaavoituksen etenemisestä ja tuloksesta kunkin ihmisen elinpiirissä on tärkeää.   Maakuntakaava kuitenkin luo pohjan paikkakunnan yleis- ja asemakaavoille, jotka taas vaikuttavat konkreettisesti jokaisen asukkaan elinpiiriin.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet monimuotoisen luonnon säilyttämiseen toteutuvat kaava-asioissa suorana vaikuttamisena, välillisesti ympäristöjärjestöjen kautta tai välillisesti myös valitsemalla kunnanvaltuustoihin tai muihin päättäviin elimiin asiaan paneutuvia henkilöitä.  Uudistuvat luonnonvarat ovat rajalliset maapallolla.  Tänä vuonna 13.8. vietettiin ylikulutuspäivää. Uudistuvista luonnonvaroista oli koko vuoden tuotto jo käytetty.  Tämän päivän jälkeen loppuvuoden kulutus ei ole enää kestävää.  Pahinta on uudistumattomien suomalaisten luonnonvarojen, kuten kallioiden ja turpeen kanssa.  Niitä emme saa ikinä takaisin.

On vain herättävä huomaamaan ekosysteemipalveluiden eli luonnon tarjoamien palveluiden suorat ja aineettomat hyödyt.  Kaavoituksella voimme vaikuttaa paikallisesti kestävään kehitykseen.  Lokakuussa maakuntakaavaehdotuksen toinen vaihe asetetaan nähtäville.  Siihen on silloin jokaisella asian omakseen tuntemalla mahdollisuus tehdä muistutuksia. 

Matti Pirhonen

Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston jäsen

 

Pirkkalaisessa viikon vieraana joulukuu 2015:

Pirkkalan kallioalueet luontohelmeksi?

Pirkanmaan liiton maakuntakaavaluonnos vuodelle 2040 on tulossa kevättalvella ehdotusvaiheeseen. Toivion alueeseen rajoittuva Tampereen Pärrinmaan asemakaavan ehdotusvaihe odottaa edelleen jatkokäsittelyä.  Pirkkalan kunta käynnisti Toivion osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Mikäli maakuntakaavaluonnos ja Pärrinmaan teollisuusasemakaava toteutuvat esitetyissä muodoissaan, olisi tulos merkittävä heikennys Toivion seudun luontoon, ulkoiluun, virkistyskäyttöön ja asukkaiden hyvinvointiin.  Seudun luonnon keskeisin osa on Myllyvuoren – Saukonvuoren – Taaporinvuoren valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu kallioalue.  Maasto jyrkkine kallioineen, rotkoineen, pienvesineen on Pirkkalan monimuotoisinta luontoa  ja toimii ekologisena verkkona. Vuorialue jatkuu länteen suojellun Iso-Naistenjärven kautta Haikanvuorelle ja Kurikkaklliolle.  Etelästä Lempäälän rajalta pohjoiseen Toivion länsipuolella kulkee metsävyöhyke (kaavassa MK-aluetta).  Se on tärkeä osa ekologista verkostoa, jolla on tehtävä merkittävänä ulkoilu- ja retkeilyalueena. Toivion tienoilla yhtenäinen polku- ja latuverkosto palvelee laajaa käyttäjäkuntaa Pirkkalassa, Tampereella ja Lempäälässä.

Uhkana on ny t Toivion kalliosuojelualueen ympäröimät kaavoitushankkeet idässä ja etelässä.  Alue on menettämässä monimuotoiset luontoarvonsa, joiden vuoksi tämä on suojeltu.  Myös ekologinen yhteys Tampereen puoleiseen Peltolammi  - Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen katkeaisi.  Seutu jäisi eristetyksi palaseksi rakennettavan ympäristön, rauta- ja maanteiden saartamaksi.

Kuljun Puskiaisista kaavailtu moottoritien oikaisu kulkisi Kurikkakallion ja Haikanvuoren välistä jakaen aluetta entisestään.  Haikanvuori ja Kurikkakallio on merkitty maakuntakaavaluonnokseen työpaikka-alueeksi.   Pirkkalan korkein vuori ja mahtavat näköalapaikat ovat vaarassa kadota kartalta ikuisiksi ajoiksi.  Toivion länsipuolen MK-alueelle on merkitty kiviainesten ottoalueita.  Asia on täysin ristiriitainen ekologisen verkoston ja ulkoilutarpeiden kanssa.

Toivion osayleiskaavan laadinnassa tulisi huomioida, että melko yhtenäiset metsäalueet kallioineen eivät pirstoutuisi, ja ekologinen verkosto sekä viheryhteydet säilyisivät todellisina eri ilmansuuntiin. Yhteistyö Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin kanssa on avainasemassa, jotta luontokokonaisuudet ja yhtenäiset virkistysalueet säilyvät.  Kaavoituksessa pitäisi huomioida rantakaavalla suojellut alueet Iso-Naistenjärvi ja Saunapuro Kaitalan alueella.  Lisäksi metsälain suojaamat kohteet olisi syytä kartoittaa. Kaavoitusten lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Niiden mukaan ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät luontoalueet on huomioitava ja alueita ei tarpeettomasti saa pilkkoa.  Käyttötavoitteet kehottavat hyödyntämään olemassa olevia rakenteita.  Niinpä moottoritien oikaisu vältettäisiin rakentamalla lisäkaistoja entisiin väyliin. Liikennemäärän kehitys ja talous huomioiden uusi moottoritie on utopistista. Maakuntakaavaluonnoksen mallit perustuvat ylimitoitettuun, keskitettyyn väestön ja liikenteen kasvuun.  Alueiden ristiriitaiset merkinnät eivät saa siirtyä yleis- ja asemakaavoihin.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on etsimässä valtiollisen itsenäisyytemme satavuotisjuhlan kunniaksi Suomen sataa luontohelmeä, joita uhkaa tuhoutuminen.  On mielenkiintoista, tulevatko Pirkkalan kallioalueet helmien joukkoon. Kestävä kehitys on Pirkkalan kunnan strategian ytimessä.  Jättäkäämme luonto monimuotoisena lapsillemme.

Matti Pirhonen

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n varapuheenjohtaja